Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki luonnehtii Suomen saamia Kreikka-vakuuksia plus-miinus-nolla -ratkaisuksi, jossa ei voiteta, muttei hävitäkään.
– Ensivaikutelma ei ollut kovin hyvä, tässä on jouduttu tekemään aikamoisia kompromisseja, Kuoppamäki sanoo.
– Oli tärkeää, että jonkinlainen sopu saatiin aikaan ja asioissa päästään taas eteenpäin. Itse vakuusjärjestely, jossa saadaan ensinnäkin vakuuksia ilmeisesti vain noin 20 prosentille pääomasta, ei kuulosta kovin kattavalta.
Vakuuksia tarjottiin kaikille euromaille, mutta tiukkojen ehtojen seurauksena vain Suomi on ilmoittanut haluavansa vakuudet.
Edellytyksenä on seuraavien ehtojen täyttyminen: Suomi maksaa kerralla koko pysyvän vakausmekanismin pääoman, kun muut maksavat sen viidessä erässä. Suomi luopuu suuresta osasta voitoista, joita väliaikaisesta vakausmekanismista voi saada. Vakuudet saadaan vain osalle takauksista. Lisäksi vakuudet voisi realisoida aikaisintaan 15–30 vuoden kuluttua.
– Pelkästään se, että kukaan muu ei ole tähän tarjoukseen tarttumassa, vaikka se olisi avoin muillekin, kertoo selvää kieltä siitä, että ei tämä mikään loistojuttu ole, Kuoppamäki huomauttaa.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan Suomi on arvioinut, että ERVV:stä ei tule kertymään juurikaan voittoa ja näin ollen emme olisi luopumassa mistään.
– Kaikki on tietenkin arvailua. Siitä ei ole mitään kokemuspohjaa, miten tällaisesta järjestelmästä voidaan saada tuottoja, mutta on se mahdollista, että sieltä jotain saataisiin, Kuoppamäki arvioi.
Hänen mukaansa nyt luovutaan sellaisesta, mitä ei tällä hetkellä tunneta.
Myös pääoman kerralla maksamiselle on Kuoppamäen mukaan mahdollista laskea hinta.
– En usko, että summan kokoon saamisessa on mitään ongelmia. Käytännössä Suomi varmaan lainaa rahan markkinoilta ja laittaa sen sinne järjestelmään.
Näin ollen on mahdollista, että Suomi joutuu maksamaan koko pääomasta korkomenoja viiden vuoden ajan, kun muut laittavat rahan osissa.
Suomen mainevahingoittunut
Suomi oli ilmoittanut osallistuvansa kriisimaiden uuteen tukeen vain, jos se saa antamilleen lainatakauksille vakuudet. Syynä olivat sisäpoliittiset tekijät.
– Selkeintä olisi ollut, että olisi saatu jotain reaalivakuutta. Tämä on erikoisjärjestely, jolla ei nähdäkseni tyydytetä mitään muuta kuin meidän sisäpoliittisia tarpeitamme ,Kuoppamäki sanoo.
Pitkään jatkunut vääntö on myös syönyt Suomen poliittista pääomaa EU:ssa.
– Kyllä tämä on mielestäni vaikuttanut Suomen maineeseen, olemme saanut eräänlaisen häirikköleiman. Tämä saattaa vaikuttaa myös siihen, miten Suomi pystyy jatkossa vaikuttamaan erilaisiin järjestelyihin tai miten Suomen muihin toiveisiin suhtaudutaan, Kuoppamäki sanoo.
Hän katsoo, että vakausvaatimuksiin kuluneen poliittisen pääoman olisi voinut käyttää jonkin muunkin tavoitteen saavuttamiseen.
