Helsingin Sanomien mukaan vakuudet muodostetaan monimutkaisen järjestelyn kautta Kreikan valtion joukkovelkakirjalainoista, jotka lainataan kreikkalaisille pankeille. Pankit siirtävät nämä lainat asianhoitajalle, joka myy velkakirjat ja sijoittaa niistä saadut voitot AAA-luokituksen joukkolainoihin. Nämä AAA-lainat muodostavat vakuuden.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) oli tyytyväinen sovun löytymiseen.
– Suomi saa hyvät vakuudet. Näillä vakuuksilla rajataan suomalaisten veronmaksajien riskit, ja se on ollut meidän vakuusvaatimuksen idea, hän sanoi Helsingin Sanomien mukaan.
Muut euromaat eivät vakuusmahdollisuuteen aio tarttua.
Vakuudet saadakseen Suomi joutuu maksamaan 1,4 miljardin euron osuutensa kesällä 2013 aloittavassa Euroopan pysyvässä vakuusrahastossa (EVM) yhdessä erässä vuonna. Muut maat maksavat osuutensa viidessä erässä viiden vuoden aikana. Lisäksi Suomen saama korko lainalleen on alhaisempi kuin muilla mailla.
Jos Kreikka ei selviä velvoitteistaan ja Suomen vakuudet realisoituvat, varat on jäädytetty siihen saakka kunnes nykyisin käytössä olevan väliaikaisen vakausrahaston ERVV:n laina-aika menee umpeen. Käytännössä tämä tarkoittaa 15-30 vuotta.
Suomi joutuu myös luopumaan osasta niistä voitoista, joita se voisi ERVV:n kautta saada.Lisäksi Suomi voi saada vakuudet korkeintaan 20 prosentille antamistaan lainatakauksista.
– Vakuussopimus on tasapainoinen ja oikeudenmukainen. Olen tyytyväinen, että kysymys on nyt pois päiväjärjestyksestä, talouskomissaari Olli Rehn sanoi lehdistötilaisuudessa.
