5 väitettä – näinkö Suomi hyötyi eurosta? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

5 väitettä – näinkö Suomi hyötyi eurosta?

Markkaa on haikailtu viime aikoina takaisin, toisaalta osa kutsuu sitä roskavaluutaksi. Menisikö Suomella paremmin, jos olisimme jääneet euron ulkopuolelle Ruotsin tavoin? Kreikan lainatalkoissa ei tarvitsisi olla mukana, mutta entä muuten? Taloussanomat selvitti, miten Suomi on hyötynyt eurosta. Ovatko esimerkiksi alhaiset korot vain euron ansiota? Katso viisi väitettä – mikä on totta ja mikä ei.

­

4.10.2011 6:01 | Päivitetty 4.10.2011 6:22

Euroalueen kriisi on nostattanut kiihkeitä tunteita sekä euron puolesta että sitä vastaan. Toiset haikailevat markan perään, toiset vakuuttavat, että Suomi on hyötynyt eurosta enemmän kuin kärsinyt.

Esimerkiksi Suomen Pankin entinen johtaja Kari Nars sanoi viime viikolla ilmestyneen Arvopaperin haastattelussa, että markka oli pieni ja heikko roskavaluutta.

Väite 1: Suomen talouden rakennemonipuolistui ja elintaso nousi

Kansantaloustieteen professori Matti Pohjola Aalto-yliopiston korkeakoulusta löytää useita hyötyjä siitä, että Suomi on osa euroaluetta. 

Suhteellinen tulotaso on Suomessa noussut kymmenen viime vuoden aikana yli läntisen Euroopan keskimääräisen elintason, kun taas euroalueen ulkopuolisessa Ruotsissa se on laskenut, Pohjola huomauttaa.

Samaan aikaan Suomen elinkeinorakenne on monipuolistunut eli riippuvuus metsäteollisuudesta on vähentynyt.

– Kun metsäteollisuus ennen vanhaan oli ongelmissa, markka devalvoitiin. Nyt näin ei ole voitu tehdä, ja se on kieltämättä merkinnyt sitä, että metsäteollisuuden osuus Suomen kansantuotteesta on puolittunut.

Pohjola myöntää, että sekä tulotason nousu että elinkeinorakenteen muutos olisivat voineet tapahtua ilman euroakin. Hän uskoo silti, että Euroopan unioniin ja euroon liittyminen vauhdittivat siirtymää.

– Jo 1980-luvun aikana yritettiin saada aikaan rakennemuutosta taloudessa. Se ei onnistunut ennen kuin suuren laman ja aivan radikaalin talouden avaamisen jälkeen. Kaikki sääntely purettiin ja tehtiin moderni kilpailupolitiikka, jotta päästäisiin EU:hun ja euroon, Pohjola sanoo.

Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila puolestaan uskoo, että talouskehitys olisi voinut olla aika samankaltaista, vaikka Suomi olisi säilyttänyt markan.

– Teknologiateollisuus laajasti ymmärrettynä ehti päästä jo aika hyvään vauhtiin ennen euroon liittymistä. On syytä uskoa, että se olisi suunnilleen jatkunut.

Väite 2: Vientiyritykset ovathyötyneet eurosta

Ulkomaankauppaa käyvät yritykset ovat Uotilan mukaan hyötyneet eurosta, koska niiden valuuttariski on vähentynyt.

Yli puolet Suomen ulkomaankaupasta käydään euroissa. Näin ollen valuuttariskiltä suojautumiskustannuksia on selvästi vähemmän kuin oman valuutan aikana.

Vientiyritykset toisaalta hyötyivät Ruotsissa omasta valuutasta viime finanssikriisin aikana, kun heikko kruunu auttoi vientiä.

– Kyllä olisi varmaan joitain periodeja, jolloin kansallisesta valuutasta ja kansallisesta rahapolitiikasta on hyötyä, Uotila sanoo.

Matti Pohjolan mielestä devalvaatiohyötyjä ei suomalaiselle teollisuudelle olisi enää samassa mittakaavassa kuin aikaisemmin.

– Nyt tehtaat ovat ympäri maailmaa, ja liikevaihto ja kustannukset ovat monenlaisessa valuutassa.

Väite 3: Euroaikana meitä onhellitty matalilla koroilla

Euron puolestapuhujat nostavat useimmiten esille matalat lainakorot. Pohjolan mielestä matalat korot eivät olisi nyt mahdollisia, jos meillä olisi oma valuutta.

Lauri Uotila myöntää, että ennen euroa Suomessa olivat hyvin korkea korkotaso.

– Mutta voi olla, että matala korkotaso olisi tullut muutenkin, niin kuin se tuli Ruotsiin. Ei se ole läheskään kokonaan euron ansiota, että saatiin matala korkotaso.

Uotila myöntää, että juuri nyt Ruotsissa on hieman korkeammat korot kuin Suomessa. Joskus korkeammista koroista olisi olisi Suomellekin hyötyä.

– Asuntojen hintojen nousua olisi saatu jonkin verran hillittyä, vaikka ei siinä toisaalta Ruotsikaan mitenkään onnistunut omalla rahapolitiikallaan. Ruotsissa hinnat ovat nousseet vielä pikkuisen enemmän kuin Suomessa.

Matti Pohjolan mielestä asuntokuplat eivät Suomessa johdu nykyisin matalista koroista, vaan kaavoituspolitiikan tapaisista alueellisista tekijöistä.

Väite 4: Inflaatio on pienempi ja hinnatovat matkailijalle helposti vertailtavia

Pohjola listaa euron hyödyksi myös sen, että hinnat ovat pysyneet vakaampina:

– Inflaatiovauhti oli koko historiamme ajan euroon liittymiseen saakka selvästi korkeampi kuin muissa Euroopan maissa. 

Lauri Uotilan mukaan toisiin euromaihin matkailevalle on ollut hyötyä siitä, että valuuttaa ei tarvitse vaihtaa ja hintoja on helppo vertailla.

Väite 5: Ruotsia ei voiverrata Suomeen

Jos Ruotsi pärjää ilman euroa, miksei Suomikin? Matti Pohjolan mielestä Ruotsiin on kannata verrata.

– Suomen markasta ei olisi koskaan voinut tulla samanlaista valuuttaa kuin Ruotsin kruunu on ollut. Suomen talous on huomattavasti pienempi ja Suomea pidettiin Euroopassa reunamaana, minä Ruotsia ei ole koskaan pidetty.

Ruotsi oli jo 1700-luvulla yksi maailman suurimmista teräksenvalmistajista, kun Suomi teollistui vasta 30 viime vuoden aikana.

– Mikä on ollut mahdollista Ruotsille, ei ole ollut mahdollista Suomelle.

Myös poliittinen tilanne oli 1990-luvulla Suomessa erilainen kuin Ruotsissa. Suomi halusi tuolloin idän varjosta tiiviisti osaksi läntistä Eurooppaa. Pohjolan mukaan historia sanelee nykyaikaa, mikä näkyy myös Viron liittymisessä euroon.

Myöskään muihin Pohjoismaihin vertaaminen ei hänen mielestään kannata. Norjalla on öljynsä, ja Tanska on sitonut kruununsa euroon ja sillä on vain nimellisesti oma valuutta.

– Mahdoton sanoa, kuinka paljon Suomi on voittanut ja hävinnyt. Mutta aika vaikea on nähdä, että omalla valuutalla olisi pärjätty näin hyvin, Pohjola sanoo.

Nykyisessä eurokriisissä Suomi todennäköisesti kärsisi aika lailla yhtä paljon, jos sillä olisi käytössä markka.

– Pikkuisen rennompaa ja helpompaa se olisi, kun tarvitsisi olla laina- ja takaustalkoissa, mutta ei se toistaiseksi ole mikään iso kohtalonkysymys, Lauri Uotila sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?