Pohjola Marketsin arvio perustuu Euroopan pankkisektorin PIIGS-maiden (Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka ja Espanja) valtionlainojen ja pankkien omien pääomien suhteeseen kahdessa stressiskenaariossa.
Pankkien omien pääomien riittävyyttä kuvaava CT1-suhde (Core tier 1) vaihteli viime vuoden lopussa esimerkiksi Irlannin 3,6 prosentista Suomen 12,2 prosenttiin. Pohjola Marketsin arvion mukaan luottamuksen palauttaminen pankkisektoriin edellyttäisi omien pääomien tason nostamista kohti kahdeksaa prosenttia. Se edellyttäisi 43 miljardin euron lisäpääomaa pankeille.
Summa kasvaa selvästi, jos pankit joutuvat kirjaamaan tappioita PIIGS-maiden valtionlainoista. Pohjola Marketsin ensimmäinen stressiskenaarion pohjana on taantuma, jossa bkt:n kasvu jää kahtena vuonna kaksi prosenttiyksikköä perusskenaariota huonommaksi ja pankit joutuvat kirjaamaan Kreikan valtionlainoista alas 75 prosenttia.
Kreikka-tappioiden ja taantuman vaikutuksesta pankkien pääoman tarve nousisi kahdeksan prosentin ydinpääomasuhteella jo 144 miljardiin euroon. Valtaosa tarpeesta kohdistuisi PIIGS-maiden pankkeihin, mutta myös esimerkiksi Saksan pankit tarvitsivat lisäpääomaa 18 miljardia.
OP-Pohjolan näkemyksen mukaan PIIGS-maiden pankkien pääomitustarve voitaisiin kuitenkin hoitaa nykyisten järjestelmien kautta ja Saksan pankit saisivat rahoituksen jopa yksityisiltä markkinoilta.
Tilanne pahenee selvästi, jos alaskirjauksia joudutaan tekemään Kreikan lisäksi myös muiden velkamaiden valtionlainoista. Pohjola Marketsin rankemman stressiskenaarion pohjana on taantuman lisäksi 75 prosentin arvonalennus Kreikan valtionvelkakirjoista, 50 prosenttia Irlannin ja Portugalin sekä 25 prosenttia Espanjan ja Italian velkakirjoista.
Eniten tilanteesta kärsisivät jälleen PIIGS-maiden pankkisektorit. Pääomien tarve nousisi niillä samalla kahdeksan prosentin CT1-vaatimuksella yli 200 miljardiin euroon. Yhteensä eurooppalaisten pankkien pääomatarve nousisi 237 miljardiin euroon.
Pohjola Marketsin arvion mukaan tilanne muodostuisi erityisen vaikeaksi Irlannille ja Kreikalle, joiden pankkien pääomatarve suhteessa bkt:hen nousisi yli 15 prosentin. Luottamuksen palauttaminen olisi kuitenkin mahdollista järjestämällä rahoitusta esimerkiksi väliaikaisen vakausrahasto ERVV:n kautta.
