Eduskunta päätti keskiviikkona kasvattaa Suomen takauksia euromaiden rahoitusvakausvälineelle ERVV:lle (EFSF, European Financial Stability Facility) 14 miljardiin euroon. Torstaina Saksan parlamentin alahuone teki vastaavan päätöksen, ja loput euromaat seurannevat esimerkkiä lokakuun kuluessa.
ERVV näyttää siis kasvavan niin kuin euromaiden talouspäättäjät kesällä sopivat. Jos kaikkien euromaiden parlamentit vahvistavat kesäiset sopimukset, kasvavat euromaiden ERVV:lle antamat takaukset 440 miljardista 780 miljardiin euroon. Hätäluottoihin liikenevä luotonantovara kasvaa 255 miljardista 440 miljardiin euroon.
Suomen osuus kaikista ERVV:lle annetuista takauksista eli Suomen takausvastuu kasvaa kahdeksasta 14 miljardiin. Tämä on suuri summa, joka tuskin riittää tarkoitukseensa.
Jo nyt on tiedossa, että vielä keskeneräisillä ERVV:n muutoksilla euromaat eivät saa markkinavoimista haluamaansa niskalenkkiä. Rahoitusmarkkinoilla rellestävä kriisi on jo rymistellyt euromailta karkuun, ja vasta parlamenttikierroksella junnaavat kesäiset toimenpiteet ovat jo osoittautuneet liian laimeiksi.
ERVV:n uudesta 440 miljardin euron luotonantovarasta on vailla korvamerkkiä enää 255 miljardia euroa. Tämä ei riitä, jos ERVV joutuu avittamaan Espanjan ja Italian rahoitustarpeita.
Tästä voi muodostua ongelma, sillä Espanjan ja Italian markkinaehtoinen rahoitus olisi jo saattanut katketa ellei euroalueen keskuspankki EKP olisi elokuussa lähtenyt mittaviin tukiostoihin näiden velkakirjamarkkinoilla.
Jos Espanja ja Italia "kaatuvat" hätärahoituksen varaan ja jos ERVV:n pitäisi selvitä urakasta euromaiden takauksien turvin, osoittautuvat Suomen juuri lupaamat 14 miljardia euroa pelkäksi pyramidin huipuksi.
Kauanko Suomi saasujuvasti lainarahaa?
Euromaiden "kriisikassan" ERVV:n käytettävissä olevat varat ja euromaiden sille lupaamat takaukset ovat kaksi eri asiaa. Tämä johtuu ERVV:n monimutkaisesta rakenteesta – ja siitä, että sillä ei ole juuri nimeksikään "oikeaa" pääomaa.
ERVV:n konstikas rakenne on ilmeisesti katsottu tarpeelliseksi, jotta euromaat eivät liian suorasukaisesti rikkoisi keskinäisen vastuunjakamisen niin sanottua no-bailout -kieltoa. Toinen syy mutkikkaaseen toteutustapaan on ilmeisesti ollut pyrkimys säästää järjestelyä takaavia euromaita "oikean" pääoman tarpeelta.
Rahaa euromaat eivät ole vielä käyttäneet kuin maksaessaan osuutensa ERVV:n osakepääomasta, joka on 30 miljoonaa euroa. Muut sitoumukset ovat toistaiseksi olleet pelkkiä lupauksia. ERVV:n on tarkoitus saada kaikki tarvitsemansa rahoitus markkinoilta. Euromaiden olisi tarkoitus "vain" takauksillaan varmistaa, että ERVV maksaa omat velkansa ajallaan.
Mutkikkaasta toteutustavasta huolimatta ERVV:n osakkuus ja etenkin sen takaaminen merkitsevät Suomelle ja muille euromaille aitoja sitoumuksia. Elleivät ERVV:ltä lainoja saaneet kriisimaat kykene maksamaan lainojaan, maksavat Suomi ja muut takauksia antaneet euromaat.
Jos takauksia aikanaan tarvitaan, on pelkkien lupausten aika ohi ja Suomenkin on toimitettava ERVV:lle lupaamansa määrä "oikeaa" rahaa. Ja koska moisia summia ei ole sen enempää Suomella kuin muillakaan euromailla kassassa, on rahat lainattava rahoitusmarkkinoilta.
Vasta luvatut 14 miljardia euroa Suomi luultavasti saisi lainattua markkinoilta, ja vieläpä suhteellisen edullisesti.
Sujuva ja edullinen rahoitus voisi kuitenkin loppua Suomeltakin, jos euromaat yrittävät seuraavaa niskalenkkiään markkinoista niin kuin Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy Geithner ja velkakirjamarkkinoiden suurpankit yllyttävät: kasvattamalla ERVV:n kerta rykäisyllä 1000 tai jopa 2000 miljardiin euroon.
Ei ennusteita vaanesimerkkilaskelma
Pankkien tutkimusyksiköt ja muut markkinatarkkailijat ovat innokkaasti kehitelleet toinen toistaan kekseliäämpiä keinoja, joilla ERVV voisi saada käyttöönsä jopa moninkertaisesti nykyistä luotonantovaraansa runsaammat varat.
Ehdotukset ovat vaihdelleet ERVV:lle annettavasta pankkitoimiluvasta ja EKP:n keskuspankkirahoituksesta aina pääoman paisuttamiseen vipurahastojen tapaan velkavivun voimalla.
Lukuisista eroistaan huolimatta useimmissa ehdotuksissa on yhteistä se, että tavalla tai toisella ne kasvattaisivat hanketta rahoittavien ja takaavien euromaiden sitoumuksia ja riskejä yhtä jyrkästi tai jopa jyrkemmin kuin ERVV:n käytössä olevat varat kasvaisivat.
Jos ERVV:n kasvattaminen 1000 tai jopa 2000 euroon jakaisi sitoumuksia euromaiden kesken edes suurin piirtein samaan tapaan kuin tähän asti, voi Suomella ennen pitkää olla taakkanaan takausvastuita yhtä paljon kuin valtiolla on omaa velkaa.
ERVV:n kasvattaminen nykyistä tuntuvasti suurempiin mittoihin ei ainakaan vielä ole virallinen tosiasia. EU:n tai euromaiden edustajat ovat haluttomia puimaan aihetta julkisuudessa niin kauan kuin useissa euromaissa on edellinenkin ERVV:n kasvattaminen vahvistamatta.
Virallisten esitysten ja laskelmien puutteessa Taloussanomat laati omat suuntaa antavat laskelmansa, miten Suomen taakka kasvaisi. Laskelmien tarkoitus on havainnollistaa kriisin ja kriisitoimien mahdollista mittakaavaa, ei suinkaan ennustaa tulevaa.
Riittääkö tuhat miljardiavai tarvitaanko toinenkin?
ERVV:n luotonantovara voi kasvaa nykyistäkin suuremmaksi monin eri tavoin. Koska tietoa on ainoastaan nykyisestä euromaiden takauksiin perustuvasta tavasta, perustuvat Taloussanomien laskelmat ERVV:n kasvattamisesta nykyisenlaiseen mutta mittavampaan takausmalliin.
Tuhannen miljardin euron luotonantovara edellyttäisi euromaiden kesällä sopiman 165 prosentin ylitakauksen mukaan kaiken kaikkiaan 1650 miljardin euron takaussitoumuksia. Ylitakauksen on tarkoitus varmistaa ERVV:n paras mahdollinen luottoluokitus ja edullinen rahoitus.
Kun jo hätärahoituksen varaan ajautuneet kriisimaat Kreikka, Irlanti ja Portugali jätetään laskuista pois ja 1650 miljardin euron takaukset jaetaan muiden euromaiden kesken, kertyy Suomelle takausosuutta 32 miljardia euroa.
Jos Espanja ajautuisi hätärahoituksen varaan ja jäisi pois takaajien joukosta, kasvaisi Suomen osuus uudestaan jaettavista takausvastuista noin 35 miljardiin euroon.
Jos myös Italia ajautuisi hätärahoituksen varaan ja jäisi pois takaajien joukosta, ei tuhat miljardia euroa riittäisi. Kyse on absoluuttisin velkamäärin mitaten euroalueen ylivoimaisesti velkaisimmasta ja jopa koko maailman kolmanneksi velkaisimmasta valtiosta.
Italian varalle tarvittaisiin toinenkin tuhat miljardia euroa. Niskalenkistäkuristusote
Saadakseen käyttöönsä 2000 miljardia euroa olisi ERVV:n nykyisen ylitakauksiin perustuvan rakenteensa mukaan saatava taakseen euromailta yhteensä 3300 miljardin euron takaukset.
Kaavamaisesti laskien ERVV:n luotonantovaran kasvattaminen tuhannesta kahteen tuhanteen euroon ja takausten kasvattaminen 1650 miljardista 3300 miljardiin euroon kasvattaisi Suomen takausvastuun tuplaksi 32 miljardista 64 miljardiin.
Näin "vähällä" Suomi tuskin selviäisi.
Suomen ja muiden kasvavaa takausvastuuta keskenään jakavien euromaiden joukko harvenisi sitä mukaa kuin uusia maita ajautuisi takaajien joukosta hätärahoituksen hakijoiden joukkoon.
Espanjan ja Italian jääminen pois takaajien joukosta olisi erittäin kova isku muille, sillä niiden yhteenlaskettu osuus hätätoimista on lähes 30 prosenttia. Italian osuus on 18 prosenttia eli lähes kymmenen kertaa Suomen osuus.
ERVV:n kasvattaminen 2000 miljardiin euroon ilman Espanjaa nostaisi Suomen takausosuuden 64 miljardista eurosta 69 miljardiin euroon.
Jos myös Italia jäisi pois takaajaringistä, paukahtaisi Suomen takausosuus 83 miljardiin euroon.
Näin takauksista kertyisi Suomelle vastuita jopa runsaammin kuin valtiolla on omaa velkaa. Ja näin Suomikin päätyisi siihen samaan ylivelkaisten euromaiden rupusakkiin, jota takauksilla oli tarkoitus tukea.
Näin euromaiden aikoma niskalenkki markkinavoimista voi kääntyä tarkoitustaan vastaan. Niskalenkistä uhkaa pahimmassa tapauksessa tulla Suomen ja muiden euromaiden omaa kaulaa kuristava kuristusote.
Näin ERVV:n paisuttaminen kasvattaisi Suomen vastuita Euromaiden rahoitusvakausvälineen ERVV:n rakenne ja Suomen vastuut ennen ja jälkeen ERVV:n laajennuksen sekä arvio Suomen vastuista, jos ERVV:tä laajennetaan lisää ja uusia jäsenmaita siirtyy takaajien joukosta hätärahoituksen vastaanottajiksi. Taulukon l
VersioLainan-antovaraTakaukset yhteensäSuomen osuusHuom.Nykyinen2554408Ei riitä uusiin Kreikka-tukiinSovittu 7/201144078014Ei riitä Espanjan varalleERVV 3.0 (?)1 0001 65032Ei riitä Espanjan ja Italian varalleERVV 4.0 (?)2 0003 30069Suomen osuus, jos Espanja jää poisERVV 4.1 (?)2 0003 30083Suomen osuus, jos myös Italia pois Lähde: EFSF (ERVV), Barclays Capital, Societe Generale, Taloussanomat