"Velkakriisi muistuttaa pelottavasti Suomen 90-luvun lamasta"

Julkaistu:

Etelä-Euroopan velkaongelmista käynnistynyt ja Euroopan talouskasvua uhkaava kriisi tuo Suomen 1990-laman kärkimiesten mieliin pelottavia heijastumia parin vuosikymmenen takaisesta tilanteesta. Sekä työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen, että entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen varoittavat Suomen valtionvelan kasvusta. Vakava huolenaihe on myös maamme kilpailukyvyn uhkaava heikkeneminen.


– Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on olennaisesti korkeammalla tasolla kuin 1990-alun alussa, silloisen sopan alkaessa. Velkaantumisvara on nyt paljon pienempi, Suomen 1990-luvun laman aikana valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkönä toiminut Erkki Virtanen sanoo Taloussanomille.

Hyvä asia hänen mukaansa on kuitenkin se, että ulkomaankauppa on ollut viimeiset 15 vuotta ylijäämäinen eli ulkoinen tasapaino on erittäin hyvä. Myös Suomen julkinen talous on vielä Luxemburgin ohella Euroopan parhaassa kunnossa.

– Meillä on vielä aikaa ja hyvät lähtökohdat hoitaa näitä asioita, mutta työ pitää aloittaa, Virtanen sanoo.

Myös 1990-luvun lamavuosien valtiovarainministeri Iiro Viinanen näkee maamme nykyisessä kehityksessä huolestuttavan tuttuja piirteitä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Hänen mukaansa on tärkeää saada velkaantuminen kuriin mahdollisimman etupainotteisesti, jotta korkokulut eivät nouse. Myös kilpailukyky ja vienti on turvattava, vaikka elintaso kärsisikin.

– Olen huolissani tästä velkaantumisen vauhdista, koska tiedän kuinka vaikea budjettia on saada tasapainoon. Siinä on vuosien työ, eikä mitään rakenteellisia ratkaisuja ole nyt edes näköpiirissä. Tämä johtaa siihen, että velkaantumisaste ja velan määrä tulevat olemaan aika korkeita lähitulevaisuudessa, Viinanen sanoo.

Suomen valtion velka oli Valtiokonttorin mukaan lokuun lopussa 75,5 miljardia euroa eli 13 994 euroa asukasta kohden.


Uusia lainoja
erääntymässä


Viinanen kiinnittää huomiota myös Suomen erääntyviin lainoihin, jotka ovat hänen mielestään jääneet turhan vähälle huomiolle.

– Meillä erääntyy maksettavaksi aiemmin otettuja neljä- ja viisivuotisia lainoja, jotka on joko uusittava tai maksettava pois. Nyt niitä ei pystytä maksamaan, kun ei ole rahaa.

Näin ollen valtion tarvitsema rahasumma tulevina vuosina tulee Viinasen mukaan olemaan vähintään kaksinkertainen budjettialijäämään verrattuna. Budjettiesityksessä ensi vuoden korkomenojen odotetaan olevan noin 2,4 miljardia euroa.

– On äärimmäisen tärkeää, että korkotaso pysyisi matalana siinäkin vaiheessa, kun tällaisiin merkittäviin lainanottoihin markkinoilta joudutaan.

Korkomuutosten vaikutukset ovat rahallisesti huomattavia. Yhden prosenttiyksikön koronnousu euroalueella tarkoittaa noin 244 miljoonan euron lisäkustannusta vuosittain.

Myös Suomen omilla toimilla on ratkaiseva vaikutus korkokehitykseen.

– Markkinoiden luottamus on säilytettävä ja markkinoille pitää pystyä osoittamaan, että meillä on aseet valtiontalouden tasapainottamiseen. Siksi toivon ihan oikeasti, että kulkisimme vähän etupainossa, jotta uskottavuus varmuudella säilyy, Viinanen sanoo.

Nyt ei ole aika
nostaa elintasoa


Yksi 1990-luvun laman keskeinen taustasyy eli palkankorotuksista aiheutuneet kilpailukykyongelmat on edelleen vahva teema.

– Se on aivan sama keskustelu, kuin mikä käytiin silloinkin. Tuntuu, että ay-liike ei ymmärrä, että se aika on nyt mennyt ohitse, jolloin elintasoa pystytään nostamaan. Nyt joudutaan kiristämään vyötä, Viinanen sanoo.

Hänen mielestään ostovoiman ei välttämättä tarvitse olla edes samalla tasolla kuin aikaisemmin.

– Se yleensä pienenee, joko vapaaehtoisesti tai väkisin, ennemmin tai myöhemmin. Ei taantumassa voi lähteä liikkeelle siitä, että voidaan jatkaa entistä elämää.

Viinanen kannattaa lämpimästi valtiosihteeri Raimo Sailaksen kuluneella viikolla esittämää palkankorotusten jäädyttämistä.

– Erittäin hyvä ehdotus. Se olisi sellainen signaali ulospäinkin rahamarkkinoille, että huolehdimme vakavissamme siitä, että Suomi ei velkaannu liikaa.

Kotimaisen kysynnän ja ostovoiman luomisesta ei Viinasen mielestä tarvitse kantaa nyt huolta.

– Jos tämä elämä ja hyvinvointi perustuu pelkkään kulutukseen, se lysti loppuu aika lyhyeen. Ensin täytyy huolehtia siitä, että vienti vetää, sillä joka tapauksessa maksetaan ne tuontitavarat, joita kaikissa toimissa käytämme, Viinanen painottaa.

– Viennin vetäessä myös kulutusmahdollisuudet paranevat ja kotimainen kulutus kasvaa, hän jatkaa.

Virtanen on Viinasen kanssa samoilla linjoilla palkkakehityksen hillitsemisen suhteen.

– Kannatan kyllä jyrkästi kaikkia toimenpiteitä, jolla palkkainflaatioprosessi saataisiin pysähtymään. Suomi on inflaatiovauhdissa Euroopan kärjessä ja tällä inflaatiokehityksellä menetämme kilpailukykyä aika haipakkaa. Pitäisi saada inflaatiokehitys kuriin. Kyllä se palkkapuolelta syntyy nykyinen eurooppalaisittain korkea inflaatio.

Virtasen mielestä myös kotimaiseen kysyntään on syytä kiinnittää huomiota.

– Jos katsotaan tilastoja, kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat ihan kohtuullista vauhtia. Se on se kysyntätekijä, joka ylläpitää talouskasvua Suomessakin.

– Maltilliset palkankorotukset ja niihin liitettynä jonkinlainen maltillinen veropolitiikka pitävät kotimaista yksityistä kulutusta vauhdissa. Se olisi ihan olennaista, sillä vienti varmaan floppaa tässä aika pahasti, Virtanen sanoo.

Kreikka ei
selviä millään


Kansalaisten elintasoa heikentävät ratkaisut ovat poliitikoille vaikeita. Viinasen mukaan ongelma onkin sama miltei jokaisessa maassa: poliitikot eivät uskalla tehdä päätöksiä.

– Ne on kuitenkin paljon mukavampi tehdä vapaaehtoisesti kuin tilanteessa, jossa niitä on pakko tehdä. Silloin ne ovat paljon rajumpia. Mekkalointi ja lakkoilu eivät auta, kun eletään yli varojen.

Maailman katseet ovat kohdistuneet valtaisan velkataakan kanssa painivaan Kreikkaan, joka yrittää saada talouttaan tasapainoon. Huoli Euroopan talouskehityksestä kasvaa ja usko euroalueen poliitikkoihin heikkenee koko ajan kriisin pitkittyessä. Tilanteen kärjistymisen myötä Kreikan tilanne näyttää kuitenkin yhä epätoivoisemmalta.

Virtanen pitää Kreikan talouden vakauttamiseksi suunniteltua ohjelmaa kunnianhimoisena mutta riittämättömänä.

– Kreikalla on periaatteessa kohtalaisen kunnianhimoiset ohjelmat, mutta kun katsoo Kreikan valtionlainojen korkokehitystä niin olennaisesti enemmän maan pitäisi tehdä, kuin mitä nyt näyttää olevan tapahtumassa. Millään tavalla Kreikka ei selviä tästä tilanteesta. Se on vaan karu totuus.

Verrattuna Suomen aikanaan läpikäymään operaatioon, Kreikan säästötarve on monta kertaluokkaa suurempi.

– Jos katsotaan silloisia lukuja, markoissa julkista taloutta pantiin kuntoon 58 miljardilla.

Virtasen mukaan myös Suomi oli aikanaan monta kertaa kuilun partaalla.

– Suomi ei saanut silloin mistään mitään ulkopuolista apua. Kaikki tehtiin ihan itse, ei ollut pehmolainoja eikä mitään muutakaan.

Selviytymistä helpotti se, että vielä lamaan mentäessä Suomen julkinen velka oli pieni.

– Meillä oli varaa velkaantua vielä jonkin aikaa. Toisaalta velkaantumisvauhti oli niin kova, että valuuttamarkkinoilta saatiin aika monenakin perjantaina viesti, että jos viikonlopun aikana ei löydy julkisen talouden säästöjä siis leikkauslistoja, niin maanantaina kansainväliset rahahanat, nimenomaan yritysten osalta, menevät kiinni, Virtanen sanoo.

Jälkeenpäin on puhuttu, että Suomi oli vähällä joutua IMF:n holhoukseen. Virtanen vahvistaa asian todenpitävyyden.

– Kyllä näin oli. Sieltä niitä viestejä muun muassa tuli. Perjantaina saatiin viesti, että jos maanantaina ei ole uskottavia suuria säästöpäätöksiä, IMF tulee ja sanoo ruman sanan.

Näin ei kuitenkaan käynyt, tarvittavat toimet saatiin aina kokoon viikonlopun aikana.

– Kyllähän meillä virkamiehillä oli pahvit valmiina. Silloin kun kriisitietoisuus oli riittävä, syntyi myös päätöksiä, Virtanen sanoo.

Leikkauksia ja
kehitysrahaa


Leikkauslistoista on puhuttu paljon vielä jälkeenpäinkin. Virtasen mukaan niillä oli hyvin ratkaiseva asema uskottavuuden luomisessa, kun valtiovarainministeri Iiro Viinanen kiersi maailman finanssikeskuksissa keräämässä rahaa.

– Uskallan sanoa, että jos julkisten menojen isojakin rakenteellisia leikkauksia ei olisi tehty, kansainväliset rahahanat olisivat silloin sulkeutuneet niin yrityksiltä kuin valtioltakin.

Lamatalkoissa ei kuitenkaan pelkästään supistettu. Selväksi keihäänkärjeksi nostettiin tutkimus ja tuotekehitys, johon panostettiin rahaa.

– Siitä oikeastaan lähdettiin liikkeelle, että tulevaisuutta rakennetaan tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusta lisäämällä. Kun vähän rumasti sanottuna köyhiltä, työttömiltä, lapsilta ja sairailta vietiin rahat pois niin osaamiseen satsattiin koko ajan. Päämääränä oli nostaa t&k-rahoitus 2,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Valtiovarainministeriön ja silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön yhteisellä sopimuksella valtionyritysten yksityistämisestä saatuja rahoja ohjattiin voimakkaasti tähän ”uusteollistamiseen”.

Omat matkat
palasivat mieleen


Vaikeuksissa painivan Kreikan kamppailun seuraaminen on palauttanut Viinasen mieleen muistikuvia valtiovarainministerikauden ponnisteluista.

– Katselin tällä viikolla Kreikan pääministerin George Papandreoun esiintymistä Saksassa. Mieleen tulivat omat roadshowt ympäri maailman. Ne olivat vähän samannäköisiä tilaisuuksia.

Viinanen kiersi finanssimaailman keskuksissa Hongkongissa, Tokiossa, Singaporessa, Kuala Lumpurissa, New Yorkissa, Frankfurtissa, Bostonissa ja Pariisissa kertomassa sijoittajille, mitä Suomi aikoo tehdä velkaantumisen pysäyttämiseksi. Tarkoituksena oli taata sijoittajien luottamus siihen, että maan asiat pystytään hoitamaan.

Yleisönä oli muun muassa suursijoittajia, investointipankkiireja, sekä säätiöiden, pankkien ja eläkerahastojen edustajia.

– Kreikalla on nyt samanlainen tilanne kuin Suomella aikanaan. Kuulijat seurasivat tarkasti, miten luvatut asiat tehdään. Kun seuraavan kerran tavattiin roadshowssa, joutui tilille, jos niitä ei ollut tehty.

Vaikka kiertäminen oli raskasta, se oli lopulta palkitsevaakin. Viinanen muistaa hyvin yhden erityisen mukavan tilanteen New Yorkista.

– Kun seuraavana vuonna palasin saman yleisön eteen, joku kuulijoista käytti puheenvuoron. Hän kertoi seuranneensa Suomen toimia ja sanoi, ”Te olette tehneet kaiken mitä olette luvanneet, ei muuta kysyttävää”. Se hiljensi koko salin täydellisesti.

– Se oli minusta tunnustus Suomelle ja palkittiin sillä, että saimme ylipäätään rahaa jotenkin järkevään hintaan, Viinanen sanoi.

Palkankorotukset
suurin virhe


Suomen ajautuminen 1990-luvun lamaan aiheutui Viinasen mukaan suurelta osin juuri kilpailukyvyn heikkenemisestä.

– Takana oli pitkälti se, että Suomen vaihtotase kääntyi huimasti pakkaselle kilpailukyvyn menetyksen vuoksi. Myös Venäjän kaupan täydellinen tyrehtyminen sattui uuden hallituksen alkumetreille. Lisäksi 1980-luvun aikana oli lisätty menoja aika huimasti ja tehty sellaisia ratkaisuja, jotka astuivat voimaan vasta seuraavan hallituksen aikana.

Uusi hallitus saikin peruuttaa ensi töikseen joukon luvattuja etuuksia. Viinanen luonnehti näitä kuitenkin helpoiksi säästöiksi.

Suurin virhe olivat kilpailukyvyn rapauttaneet palkankorotukset.

– Koko 1980-luvun meillä oli muuta Eurooppaa korkeammat palkankorotukset, joka ikinen vuosi. Siinä syötiin kilpailukykyä aivan mahdottomasti, tätä kautta alkoi myös vienti tyrehtyä ja bkt pieneni aivan merkittävästi.

Toinen virhe oli valuuttamääräisten lainojen ottaminen, mikä tosin tapahtui vasta myöhemmin Suomen tekemän devalvaation jälkeen.

– Se kärjisti tilannetta, kun kymmenentuhatta yrittäjää ja ansiokasta pientä yritystä kaatui. Näistä suurin osa jäi toimintakyvyttömäksi loppuiäksi, mikä näkyi verotuloissa ja sosiaaliturvamenojen kasvuna, Viinanen kertaa.

Euroopan unionin kaltaista tukiverkkoa ei ollut 1990-luvulla eikä vaikeuksiin joutunut Suomen valtio saanut Viinasen mukaan  mitään ulkopuolista tukea.

– Ei meillä mitään keinoa siihen ollut, oli vain pärjättävä. Täytyy toki muistaa, kun katsoo Kreikan tämänhetkistä ja meidän silloista velkaantumisastetta, että niissä on valtava ero edelleenkin.

Tästä huolimatta Suomi oli 1990-luvun alkupuolella eniten rahaa lainannut valtio maailmassa.

– Yhtenä vuonna edellä olivat vain kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki, mutta heti niiden jälkeen tuli Suomen valtio. Se on aika vahva signaali maailmalle, sekä luokituslaitoksille, että IMF:lle.

Iiro Viinanen oli Esko Ahon hallituksen (1991–1995) valtiovarainministeri. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkönä tuolloin toimi Raimo Sailas ja apulaisbudjettipäällikkönä Erkki Virtanen. Tämä troikka jalosti yhdessä johtavien poliitikkojen lääkkeet laman voittamiseksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    3. 3

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    4. 4

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    5. 5

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    6. 6

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    7. 7

      Lintilä uskoo Altian kiinnostavan sijoittajia – ”Pohjanmaalla nousee aika kova kossuosakeliike”

    8. 8

      Airbus hankkii enemmistön Bombardierin kapearunkoisten koneiden ohjelmasta

    9. 9

      Silja Line kyllästyi hyttibileisiin – alkoholin myyntiin rajoituksia

    10. 10

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    4. 4

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    5. 5

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    6. 6

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    7. 7

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    8. 8

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    9. 9

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    8. 8

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      Kolme miestä kertoo kuntouttavasta työ­toiminnasta: ”Ajattelin ensin, että on jotain höpö­höpöhommia”

    11. Näytä lisää