Tämän takia myös USA painostaa meitä

Julkaistu:

Nyt myös Yhdysvaltain talousjohto on ryhtynyt painostamaan euromaita yhä riuskempaan rahankäyttöön velkakriisin taltuttamiseksi. Eikä ihme: Yhdysvaltain pankeilla ja rahastoilla on vielä suuremmat Eurooppa-riskit kuin brittipankeilla. Yhdysvallat ja Britannia vaativatkin yhteen ääneen, että euromaat kuuliaisesti lunastavat niidenkin pankit pinteestä.


Jos euromaiden talousjohtajilla olisi vähänkään tilannetajua, pelisilmää ja rohkeutta, he ilmoittaisivat kriisitoimia patistaville Britannian ja Yhdysvaltain valtiovarainministereille George Osbornelle ja Timothy Geithnerille viileästi:

– Euro voi hyvinkin olla meidän valuuttamme, mutta se on teidän ongelmanne.

Letkautus olisi eurokriisin olosuhteisiin muokattu muunnelma siitä röyhkeästä tavasta, jolla Yhdysvaltain 1970-luvun alun valtiovarainministeri John Connally perusteli maansa voimakkaasti kotiin päin vetävää raha- ja valuuttakurssipolitiikkaa eurooppalaisille virkaveljilleen.

Letkautus olisi myös selvä viesti, että myös euroalueen talouspäättäjät ymmärtävät, mistä Euroopan velkakriisissä on viime kädessä kysymys: pankkien liian suurista luottoriskeistä – ja siitä, kuka maksaa viulut.

Toistaiseksi on kuitenkin ollut toisin.

EU on vaatinut ja euromaat suostuneet tulkitsemaan, että velkakriisi on ensisijaisesti euromaiden keskinäinen ongelma. Näin ollen suurin osa kriisin kustannuksista on toistaiseksi kaatunut euromaiden niskaan.

Tämä on sopinut oikein hyvin suurimpia riskejä ottaneiden pankkien kotimaille, Britannialle ja Yhdysvalloille.

Ministerit Osborne ja Geithner eivät nyt sentään ole suoraan sanoneet, että euromaiden pitäisi kiireesti lunastaa Britannian ja Yhdysvaltain pankit pois pinteestä. Mutta juuri siitä on viimeaikaisessa patistelussa pääosin ollut kysymys.

Kuka kantaisi Britannian
ja Yhdysvaltain riskit?


Euroopan maista ylivoimaisesti suurimpia riskejä muissa Euroopan maissa ovat ottaneet Britannian pankit. Tämän takia Britannian Osborne on viime viikkoina yhä avoimemmin patistanut euromaita taltuttamaan kriisin.

Nyt patisteluun on yhtynyt ja euromaiden painetta ryhtynyt lisäämään myös Yhdysvaltain Timothy Geithner. Hyvin epätavallista ja suorasukaista painostamista selittää yksi hyvin yksinkertainen seikka:

Yhdysvaltain pankeilla ja maan jättiläismäisillä rahamarkkinarahastoilla on jopa vielä suuremmat Eurooppa-riskit kuin Britannian pankeilla.

Jos kriisi kärjistyy ja pankkeja alkaa kaatua luottotappioihin, kaatuvat ne kotivaltioidensa "syliin". Tätä eivät Britannian Osborne ja varsinkaan Yhdysvaltain Geithner halua. Mieluummin he painostavat, että Suomi ja muut euromaat lunastaisivat muidenkin pankit pinteestä.

Yhdysvaltain pankeilla
runsaimmat luottoriskit


Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n luottotilastoista ilmenee, että Yhdysvaltain pankeilla on eri Euroopan maissa saatavia yhteensä noin tuhat miljardia euroa.

Luku on viime maaliskuun lopulta ja sisältää saatavat muistakin Euroopan maista kuin varsinaisista kriisimaista. Luku kertoo, että Yhdysvaltain pankeilla on runsaammat Eurooppa-riskit kuin yhdenkään muun maan pankeilla.

Ei edes Britannian pankeilla ole yhtä runsaita Eurooppa-riskejä kuin Yhdysvaltain pankeilla, kun riskejä lasketaan BIS:n tilastoimaan tapaan jättämällä pankkien kotimaiset saatavat huomiotta. Saksan tai Ranskan pankit eivät yllä likimainkaan Yhdysvaltain pankkien Eurooppa-riskeihin.

Pelkissä kriisimaissa, Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa, epävarmoja saatavia on runsaimmin Ranskan ja Saksan pankeilla. Tämä antaa kuitenkin puutteellisen kuvan kokonaisriskeistä.

Talouspäättäjät ja rahoitusmarkkinoiden toimijat pelkäävät, että kriisin kärjistyminen panisi alulle koko Euroopan yli pyyhkivän luottotappioiden aallon. Tästä syystä epävarmoja eivät ole vain saatavat suoraan kriisimaista. Niiden lisäksi epävarmoiksi uhkaavat muuttua myös saatavat kriisimaita eniten rahoittaneista maista.

Tämän takia Yhdysvaltain pankeilla on eniten pelissä – ja tämän takia Yhdysvaltain talousjohdolla on eniten pelättävää.

Yhteensä 1500 miljardin
euron Eurooppa-riskit


Edes tuhat miljardia euroa ei ole Yhdysvaltain rahoitusalan koko Eurooppa-riski. Lähemmäs riskin oikeaa kokonaismäärää päästään, kun lukuun pannaan vielä puolet lisää.

Kun Yhdysvaltain pankkien Eurooppa-saatavien päälle lasketaan maan jättiläismäisten rahamarkkinarahastojen Eurooppa-saatavat, kipuaa ministeri Geithneria hermostuttavien luottojen ja rahamarkkinasaatavien yhteismäärä ainakin 1500 miljardiin euroon.

Huima luku kertyy kokoon, kun BIS:n tilastoimien pankkisaatavien päälle lasketaan edes Yhdysvaltain kymmenen suurimman rahamarkkinarahaston Eurooppa-saatavat.

Luottoluokittaja Fitchin tuoreen tutkimusraportin mukaan Yhdysvaltain kymmenen suurimman rahamarkkinarahaston varoista oli elokuun lopussa sijoitettuna Euroopan markkinoille yli 40 prosenttia, yhteensä noin 500 miljardia euroa.

Rahastosäästöt
talletusten korvike


Rahamarkkinarahastojen mukaan laskemista voi perustella sillä, että erityisesti juuri Yhdysvalloissa erittäin suuri osa kotitalouksien ja yritysten lyhytaikaisista säästöistä "talletetaan" pankkitilien asemesta rahamarkkinarahastoihin.

Yhdysvaltain säästävä yleisö käyttää rahamarkkinarahastojen "tilejä" aivan samaan tapaan kuin pankkitilejä, mutta odottaa saavansa hieman parempaa korkoa.

Yhdysvaltain kotimaiset rahamarkkinakorot ovat olleet nollan prosentin tuntumassa, joten rahastot ovat lähteneet tuottojen hakuun muille markkinoille, kuten Eurooppaan.

Eurooppa on houkutellut rahastoja, koska täällä rahamarkkinakorot eivät ole nolla vaan lähempänä prosenttia ja viime aikoina selvästi yli prosentin, onhan täällä Yhdysvaltoja kireämpi rahapolitiikka – ja markkinakorkoja kohottanut velkakriisi.

Yhdenkin prosenttiyksikön korkoero merkitsee Yhdysvaltain 1500 miljardin euron Eurooppa-saatavien tuottoon 15 miljardin euron lisätuottoa vuodessa.

Pienikin lisätuotto merkitsee lisäriskiä. Tämän markkinatalouden alkeisperusteisiin kuuluvan seikan Yhdysvaltain ja Britannian pankit ja rahastot näyttävät Euroopassa unohtaneen. Tai sitten ne ovat kylmästi luottaneet pelastuspakettien riskeistä vapauttavaan vaikutukseen.

Menevätkö euromaat
seuraavaksi velkavipuun?


Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy Geithner on viime viikkoina urakoinut toden teolla saadakseen euromaat kasvattamaan "pelastuspakettejaan". Hän on esimerkiksi vaatinut euromaita kasvattamaan väliaikaista ERVV-vakausrahastoa rutkasti aiottua suuremmaksi.

Geithnerin mielestä euromaiden pitäisi kasvattaa euroalueen väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV niin suureksi, että se kykenee uskottavalla tavalla pitämään kolmen pienen kriisimaan lisäksi pystyssä myös Espanjan ja Italian.

Espanjan ja Italian velkamäärät ja lähivuosien rahoitustarpeet ovat niin mittavat, että ERVV ei mahda niille mitään, ellei sen käytössä olevia varoja paisuteta ainakin 2000 miljardiin euroon.

Euromaat yrittävät vasta kukin vuorollaan vahvistaa viime kesänä sovitut rahaston rahoituksen ja toiminnan muutokset, joiden mukaan ERVV:n luotonantovara kasvaisi edes 440 miljardiin euroon. Suomen eduskunta käsittelee aihetta tänään.

Geithnerin ja muiden patistelijoiden mielestä euromaiden kesällä sopimat toimet eivät riitä vaan ERVV:n käytössä olevaa rahasummaa on riuskasti kasvatettava.

Nopeimmin, tehokkaimmin ja lainkaan lisäpääomaa sitomatta ERVV:n kasvattaminen onnistuisi Geithnerin mukaan rohkean velkavivun avulla. Siis samalla keinolla, jolla koko finanssikriisi sai alkunsa.

Velkavipu keikkuu
kumpaankin suuntaan


Vakausrahaston kasvattaminen edes nelinkertaiseksi pelkästään velkavipua hyväksi käyttäen on tehokas ja kekseliäs keino, joka toimii paremmin paperilla kuin arkitodellisuudessa.

Teoriassa velkavipu tepsii tehokkaasti, ja sen avulla pienestäkin pääomasta voidaan saada paljon "tehoa" irti. Mutta teoriassakin temppu tepsii vain ihanneoloissa, kunhan mikään ei mene myttyyn.

Käytännössä mikä tahansa voimakkaaseen velkavipuun perustuva liiketoimi on hyvin riskipitoinen tai suorastaan uhkarohkea hanke.

ERVV:n kasvattaminen esimerkiksi 2000 miljardiin euroon onnistuisi toki ilman euronkaan vertaa uutta pääomaa. Riittäisi, että esimerkiksi euroalueen keskuspankki EKP lainaisi tarkoitukseen tarvittavat varat.

Järjestelyä takaaville ja sitä rahoittaville kuviosta syntyisi kuitenkin täsmälleen velkavivun verran lisää riskiä. Riskiä korostaa se, että ERVV:n käytössä olevat "varat" ovat jo ennen vivutusta suurimmaksi osaksi euromaiden ylitakauksillaan turvaamia velanottovaltuuksia eivätkä suinkaan oikeaa pääomaa.

Yhdysvaltain oman finanssikriisin sotkuja siivonnut Geithnerkin tietää tarkalleen, että pienen pääoman päälle useampaan kerrokseen kasattu velkavipujen viritelmä heilahtaa yhtä herkästi väärään kuin oikeaan suuntaan.

Jos vipu heilahtaa suopeaan suuntaan, kertyy pienelle pääomalle velkavivun ansiosta hulppeaa tuottoa. Mutta jos vipu heilahtaakin väärään suuntaan, on hutera pääoma hetkessä mennyttä – ja jäljellä sitäkin enemmän pelkkää velkaa.

Ei siis ihme, että tämäkin tehtävä kuuluu Geithnerin mielestä euromaille.

Näiden saatavien takia Euroopan velkakriisi hermostuttaa Yhdysvaltoja
Yhdysvaltain pankkien saatavat Euroopan ylivelkaisista kriisimaista ja näiden suurimmista rahoittajamaista 3/2011 sekä Yhdysvaltain suurimpien rahamarkkinarahastojen saatavat Euroopasta 8/2011.

Saatavat   Mrd eur
Saatavat Britanniasta511
Saatavat Ranskasta176
Saatavat Saksasta173
Saatavat Irlannista42
Saatavat Espanjasta41
Saatavat Italiasta31
Saatavat Kreikasta6
Saatavat Portugalista4
Rahastojen saatavat500
Saatavat yhteensä1485
Lähde: BIS, Fitch


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    3. 3

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    4. 4

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    7. 7

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    8. 8

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Sähkön siirtohintojen korotuspiina jatkuu – Oliko miljardien maakaapelointi paras ja ainoa vaihtoehto? Näin vastaa Elenia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    4. 4

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    7. 7

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    8. 8

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Tilastokeskus: Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    2. 2

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    3. 3

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    4. 4

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    5. 5

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    8. 8

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    9. 9

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    10. 10

      Vietnamista pakolaisena tullut Mr. Hau on työllistänyt kymmeniä: ”Suomi antoi meille kaiken”

    11. Näytä lisää