Oluttölkki halpenee, kun se tehdään Suomessa

Julkaistu: , Päivitetty:

Oluen ja virvoitusjuomien hinnat voivat halventua hieman, kun niitä aletaan helmikuussa myydä Suomessa valmistetuissa tölkeissä. Tähän asti tölkit on tuotu ulkomailta.


Suomessa ei ole tehty oluttölkkejä 20 vuoteen. Ei ole juotu riittävästi. (Katso tölkin historia jutun lopusta.)

Ensi helmikuussa suomalaiset saavat kouraansa ensimmäiset kotimaassa tehdyt alumiiniset oluttölkit. Maanteillä ja merillä loppuu tyhjien täyttämättömien tölkkien ralli, jos suomalaiset panimot siirtyvät laajasti kotimaiseen tölkkiin.

Nyt tölkit tuodaan ulkomailta panimoihin niin, että vain kansi saumataan kiinni paikan päällä täytön jälkeen.
Uusi tölkkitehdas käynnistyy Hämeenlinnassa 3-tien varressa ensi vuoden alkupuolella. 100 miljoonan euron investointi työllistää noin 150 henkeä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Säästöä rahdeissa
ja ympäristökuormassa 


Puolalais-amerikkalaisen Can-Pack S.A.:n edustajan Pekka Sokan mukaan säästöä syntyy sekä rahdeissa että ympäristön kuormituksessa. Miten kotimaisuus näkyy kuluttajahinnoissa, hän ei halua spekuloida, kuten ei muitakaan asiakkaita koskevia asioita.

Tähän asti alumiinisia tölkkiaihioita on tuotu Suomeen mm. Ruotsista, Puolasta, Saksasta ja Englannista. Kotimaassa oluttölkkejä valmisti aikoinaan pellistä G.W. Sohlberg.

Pet-pullo-bisneksestä tölkkeihin siirtynyt Sokka ei halua paljastaa, keitä he ovat tähän mennessä saaneet asiakkaikseen.

Hämeenlinnasta olisi lyhyt kuljetusmatka Koffille Keravalle ja Hartwallille Lahteen. Muut Suomessa juomia tölkittävät yhtiöt ovat Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Nokian Panimo, Mallaskoskena tunnettu Lakeuden Panimo Seinäjoella ja iisalmelainen Olvi sekä Saimaan Panimo, jolla ei ole omaa tölkityslinjaa vaan se ostaa työn alihankintana muilta.

Tölkkitehdas saa
heti kilpailijan?


Tähän asti Can-Pack on ollut likeisessä yhteistyössä Heineken-konsernin kanssa. Heineken omistaa Suomessa Hartwallin. Carlsberg on puolestaan ollut enemmän kimpassa brittiläisen Rexamin kanssa. Carlsberg omistaa Suomesta Koffin.

Rexamilla on tehdas Malmössä Ruotsissa, mutta yhtiön pääjohtaja Graham Chipchase ilmoitti elokuussa Financial Timesissä, että yhtiö aikoo lisätä kapasiteettiaan Suomessa ja Venäjällä. Syy oli meikäläisittäin vähemmän mairitteleva. Chipchase mukaan näillä leveysasteilla juodaan niin paljon kotona.

Vielä parikymmentä vuotta sitten 20 prosenttia suomalaisten kuluttamasta alkoholista nautittiin ravintoloissa, nyt enää 11 prosenttia, joka on yhtä paljon kuin nk. turistituomiset.

Koko peli
menee uusiksi


Suomeen on siis tulossa toinenkin tölkkitehdas.
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka arvelee, että peli menee nyt kokonaan uusiksi. Aarikan mukaan alan messuilla oli aiemmin vaikea saada yhtä tarjousta enempää. Nyt alkaa kilpailu.

Aiemmin logistiikka-alalla toimineen Nokian Panimon toimitusjohtajan Matti Heikkilän mukaan Can-Packin tölkkitehtaan sijainti on täydellinen. Rexam on Taloussanomien tietojen mukaan etsiskellyt tiloja muun muassa Mäntsälän suunnasta.

– Aivan kuten Lidl tuli aikanaan Suomeen, niin silloin saksalainen insinööri laski, että jakeluvarasto kannattaa perustaa Hämeenlinnan viereen Janakkalaan, Heikkilä kehuu Can-Packin valintaa.

Kuluttajan etu
jäänee sentteihin


Hän arvelee, että tölkkirallin loppumisen kustannusvaikutus on parin sentin luokkaa yhtä tölkkiä kohti. Yhden tölkin veroton hinta on noin 10 senttiä riippuen alumiinin kulloisestakin maailmanmarkkinahinnasta.

– Kun kuljetus tulee Etelä-Ruotsista, 100 000 tyhjän tölkin rahti maksaa noin 1 700 euroa, Heikkilä laskeskelee ja muistuttaa, ettei kaikki kuljetus lopu nytkään.

Se mikä on kuluttajalle 1–3 sentin säästö, on koko alalle 15-45 miljoonan euron säästö. 

Heikkilän mukaan Nokian Panimo siirtyy todennäköisesti kotimaisiin tölkkeihin.

– Hintaa tärkeämpiä ovat kuitenkin ympäristö- ja imagotekijät, hän alleviivaa.

Sokan mukaan tölkeistä pystyy vastaisuudessakin lukemaan, mistä ne ovat tulleet. Se kuitenkin vaatii oman lukutaitonsa, sillä niissä ei lue suoraan: Made in Finland, ellei joku panimo halua nimenomaan kertoa sitä.

Tölkin historia:

1969 Monopoliyhtiö Alko, jonka luvalla panimot tuolloin toimivat, hyväksyi peltiset oluttölkit. Kuluttajaneuvosto tuomitsi päätöksen.
1970 Jätehuoltokomitea olisi kieltänyt tölkkien ohella myös kertapullot.
1970–71 GWS aloitti teräsalumiinisten oluttölkkien valmistuksen Suomessa. Yleisönosastokirjoittelu puolesta ja vastaan kävi todella kuumana.
1971 Tölkit tulivat ja niiden osuus oluen myynnistä jäi 3,5 prosenttiin. Tunnetuimpia merkkejä oli mm. Lahden Erikoinen.
1981 Sisäasianministeriö yritti kieltää ulkomailta tuodut alumiiniset limsatölkit.
1992 GWS lopetti tölkkien valmistuksen Suomessa ja arvioi, että kannattava alumiinitölkkien valmistus olisi vaatinut 200–400 miljoonan kappaleen vuosimyyntiä.
1994 Tulivat myyntiin EY-direktiivien mukaiset 33 senttilitran alumiinitölkit. 45 senttilitran ”peltitölkit” poistuivat käytöstä. Tölkin osuus oluen kulutuksesta oli kuusi prosenttia.
1995 Suomen Palautuspakkaus sai luvan järjestää tölkkien kierrätyksen. Samalla tölkkien haittavero laski neljästä markasta yhteen markkaan litralta.
1996 Tulivat pantilliset juomatölkit.
2006 Tölkkivero laski uudemman kerran ja tölkkien osuus olutmarkkinoilla nousi 33 prosenttiin.
2010 Tölkin osuus noin 450 miljoonan litran olutmarkkinasta saavutti 66 prosenttia.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    3. 3

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    4. 4

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    5. 5

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    7. 7

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    8. 8

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    9. 9

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    10. 10

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    3. 3

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    6. 6

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    7. 7

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    8. 8

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    9. 9

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    10. 10

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää