Sinne menivät bonusrahat: "S-etukorttilainen ei saa tarpeeksi"

Julkaistu: , Päivitetty:

S-ryhmän asiakasomistajien pitäisi saada nykyistä enemmän bonusrahoja tai ruoan hintaa pitäisi laskea, vaativat kriitikot kovin sanoin. Heidän mukaansa asiakasomistajille kuuluvat, kotimaassa tehdyt muhkeat voitot hassataan nyt ulkomaille vastoin osuustoimintaideologiaa. Esimerkiksi Pietariin nousi jo kahdeksas Prisma. S-ryhmä torjuu kritiikin.


Hyvää tulosta Suomessa tekevä S-ryhmä sijoittaa voittojaan ulkomaaninvestointeihin, kun perinteisen osuuskauppaideologian mukaan voittojen tulisi hyödyttää asiakasomistajia bonusten muodossa.

Osuuskauppaa pyörittävän S-ryhmän liiketoiminta Suomessa on selvästi kannattavaa. S-ryhmä on päivittäistavarakaupan suurin toimija – viime vuonna sen markkinaosuus ylsi jo 44,1 prosenttiin.

Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla S-ryhmän vähittäismyynti oli noin 5,5 miljardia euroa ja kasvoi lähes 11 prosenttia edellisvuodesta. Yhtiön tulos jäi kuitenkin vain reiluun 80 miljoonaan euroon, sillä investointeihin käytettiin 237 miljoonaa euroa.

Bonusta S-ryhmä maksoi asiakasomistajilleen alkuvuonna 171 miljoonaa euroa, eli huomattavasti vähemmän kuin mitä investointeihin satsattiin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kriitikoiden mukaan S-ryhmä käyttääkin Suomesta tahkoamiaan voittoja laajentumiseen sen sijaan, että se maksaisi voitoista suuremman osan bonuksina asiakasomistajilleen, niin kuin perinteisen osuuskauppaideologian mukaan kuuluisi.

– Kyllähän se on aivan selvää, että voitot tulisi ohjata asiakasomistajille bonuksien muodossa, kun katsoo osuustoiminnan periaatteita. Toisaalta periaatteet on tällä alalla heitetty roskakoriin jo ajat sitten, vähittäiskauppaa laajalti tutkinut ja aiheesta juuri kirjan tehnyt taloustoimittaja Seppo Konttinen sanoo.

Konttisen lisäksi esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n pitkäaikainen puheenjohtaja, ministeri Heikki Haavisto kritisoi noin vuosi sitten kovin sanoin S-ryhmän toimintaa.

Voitoilla investoidaan
Venäjälle ja Baltiaan


Heikki Haavisto peräänkuulutti osuustoimintaa tukevan Pellervo-Seuran osuustoimintaseminaarissa pitämässään puheessa voittojen jakamista suurempina bonuksina asiakasomistajille. Toisena vaihtoehtona hän piti kuluttajahintojen alentamista.

S-ryhmä on investoinut viime vuosina laajasti Baltian maihin eli Viroon, Latviaan ja Liettuaan sekä Venäjälle. Virossa Prisma on kuluttajille tuttu hypermarketketju ja Pietarin seudullekin avattiin tänä kesänä jo kahdeksas Prisma-tavaratalo.

Haavisto pitää ihmeellisenä, että S-ryhmä satsaa Suomesta keräämiään voittoja ulkomaantoimintojen laajentamiseen ja uusille toimialoille tunkeutumiseen. Myös Konttinen kritisoi voittojen käyttämistä ulkomaille tehtäviin investointeihin kovin sanoin.

– Nythän suuri osa voitoista menee maan rajojen ulkopuolelle investointeihin. S-ryhmä kerää voittoja Suomesta ja investoi ne sitten ulkomaille, Konttinen sanoo.

Ulkomaaninvestointien kannattavuutta Konttinen ei kuitenkaan lähde kiistämään. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että investoinnit eivät kannattavuudestaan huolimatta palaa Suomeen ja asiakasomistajille, vaan ne käytetään ulkomaantoimintojen uusiin investointeihin.

Suomesta helpot rahat pois
ja sijoituksina ulkomaille


Konttisen näkemyksen mukaan S-ryhmä laajentuu ulkomaille jäseniensä kustannuksella, kun se sijoittaa Suomesta tekemiään voittoja ulkomaille bonusten maksamisen sijaan. Hänen mukaansa Suomessa on helppo tehdä voittoa ja täältä saadaan mukavaa investointikassaa ulkomaantoimintoihin.

– Suomessa tilin tekeminen on ruokakaupassa helppoa, kun ruoan vähittäismyynti on suljettu markkina. Alalla toimivat käytännössä vain S- ja K-ryhmät, jotka kontrolloivat myös tukkuliikkeitä, Konttinen sanoo.

Konttisen vastikään kirjoittaman Suomalainen ruokalasku -kirjan (Siltala 2011) mukaan suomalaiset maksavat kovaa laskua ruokakaupan kilpailun vähyydestä. Hänen mukaansa alan keskittyminen on Suomessa Euroopan unionin korkeinta ja johtaa kovaan ruoan hinnannousuun.

S-ryhmä vastaa kritiikkiin:
"Ulkomailta haetaan tuloskuntoa"


S-ryhmän liiketoimintojen johtaja Antti Sippola vastaa osuuskauppaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin huomauttamalla rakenteellisista seikoista, joiden kautta voidaan selittää, että yksittäisten osuuskauppojen rahat eivät suoraan suuntaudu ulkomaaninvestointeihin.

– S-ryhmä ei päätä voittojen jakamisesta asiakasomistajille mitenkään keskitetysti, vaan alueosuuskaupat päättävät siitä itse. SOK kyllä sijoittaa voittojaan ulkomaisiin investointeihin, sillä ulkomailta haetaan tuloskuntoa, Sippola sanoo.

Osuuskauppojen keskuskunta SOK siis sijoittaa omia varojaan ja voittojaan ulkomaille, kun taas alueosuuskaupat päättävät omista sijoituksistaan ja bonusten maksamisesta erikseen ja yksitellen.

Sippola myös vähättelee S-ryhmän ulkomaanpanostuksia. Hänen mukaansa ulkomaaninvestoinnit ovat vain muutama prosentti ryhmän kokonaisinvestointien määrästä.

– Investointiasteemme ulkomailla on hyvin, hyvin kevyt, hän sanoo.

Seppo Konttinen näkee ulkomaanlaajentumisen voivan jatkua niin kauan kuin se vain on kannattavaa. Hänen mukaansa laajentumistoimenpiteet suuntautuvat yhä kauemmaksi. S-ryhmän Antti Sippola sen sijaan sanoo, että tämänhetkinen laajuus on sopiva ja lisälaajentumisia esimerkiksi uusiin maihin ei ole tiedossa.

– Toimimme nyt näissä kolmessa Baltian maassa sekä Venäjällä Pietarin seudulla. Olemme tähän laajuuteen tyytyväisiä eikä laajentumista uusiin maihin haeta, Sippola sanoo.

"Instrumentteja suurempien
bonuksien maksamiseen olisi"


Osuuskaupan sääntöjen mukaan jokainen alueosuuskauppa päättää itse taloudestaan ja voitonjaostaan. Niinpä alueosuuskauppa voisi jakaa voittoja enemmän, jos haluaisi.

– Instrumentteja suurempien bonuksien maksamiseen kyllä on. Bonustaulukko on tärkein bonusten maksamiseen käytettävä laskuväline, ja lisäksi alueosuuskauppa voi maksaa taseen ylijäämästään lisäosuuksia asiakasomistajilleen, Sippola sanoo.

Asiakasomistajille maksettavista bonuksista päättää alueosuuskaupan edustajisto. Aiemmin bonuksia maksettiin Konttisen mukaan enemmän, 3–4 prosenttia kuukausittaisesta ostomäärästä.

Nykyisen progressiivisen taulukon mukaan bonuksia saa prosenttiosuudessakin mitattuna sitä enemmän, mitä enemmän ostaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun osuuskaupan, HOK-Elannon bonuslaskurin mukaan yli kolmen prosentin bonuksiin pääsee vasta yli 500 euron kuukausiostoilla ja neljään prosenttiin vaaditaan jo tuhannen euron kuukausittainen ostopanostus S-ryhmän toimipisteissä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      ”Tekoäly kuin uusi sähkö” – Ministeri Lintilä: Kaksi vuotta sitten kukaan ei puhunut mitään

    4. 4

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    5. 5

      Radio Helsinki: Digelius-levykaupan Ilkka ”Emu” Lehtinen on kuollut

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    8. 8

      Kiinan öljyn tarve saattaa olla luultua suurempi

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää