Sinne menivät bonusrahat: "S-etukorttilainen ei saa tarpeeksi"

Julkaistu: , Päivitetty:

S-ryhmän asiakasomistajien pitäisi saada nykyistä enemmän bonusrahoja tai ruoan hintaa pitäisi laskea, vaativat kriitikot kovin sanoin. Heidän mukaansa asiakasomistajille kuuluvat, kotimaassa tehdyt muhkeat voitot hassataan nyt ulkomaille vastoin osuustoimintaideologiaa. Esimerkiksi Pietariin nousi jo kahdeksas Prisma. S-ryhmä torjuu kritiikin.


Hyvää tulosta Suomessa tekevä S-ryhmä sijoittaa voittojaan ulkomaaninvestointeihin, kun perinteisen osuuskauppaideologian mukaan voittojen tulisi hyödyttää asiakasomistajia bonusten muodossa.

Osuuskauppaa pyörittävän S-ryhmän liiketoiminta Suomessa on selvästi kannattavaa. S-ryhmä on päivittäistavarakaupan suurin toimija – viime vuonna sen markkinaosuus ylsi jo 44,1 prosenttiin.

Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla S-ryhmän vähittäismyynti oli noin 5,5 miljardia euroa ja kasvoi lähes 11 prosenttia edellisvuodesta. Yhtiön tulos jäi kuitenkin vain reiluun 80 miljoonaan euroon, sillä investointeihin käytettiin 237 miljoonaa euroa.

Bonusta S-ryhmä maksoi asiakasomistajilleen alkuvuonna 171 miljoonaa euroa, eli huomattavasti vähemmän kuin mitä investointeihin satsattiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kriitikoiden mukaan S-ryhmä käyttääkin Suomesta tahkoamiaan voittoja laajentumiseen sen sijaan, että se maksaisi voitoista suuremman osan bonuksina asiakasomistajilleen, niin kuin perinteisen osuuskauppaideologian mukaan kuuluisi.

– Kyllähän se on aivan selvää, että voitot tulisi ohjata asiakasomistajille bonuksien muodossa, kun katsoo osuustoiminnan periaatteita. Toisaalta periaatteet on tällä alalla heitetty roskakoriin jo ajat sitten, vähittäiskauppaa laajalti tutkinut ja aiheesta juuri kirjan tehnyt taloustoimittaja Seppo Konttinen sanoo.

Konttisen lisäksi esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n pitkäaikainen puheenjohtaja, ministeri Heikki Haavisto kritisoi noin vuosi sitten kovin sanoin S-ryhmän toimintaa.

Voitoilla investoidaan
Venäjälle ja Baltiaan


Heikki Haavisto peräänkuulutti osuustoimintaa tukevan Pellervo-Seuran osuustoimintaseminaarissa pitämässään puheessa voittojen jakamista suurempina bonuksina asiakasomistajille. Toisena vaihtoehtona hän piti kuluttajahintojen alentamista.

S-ryhmä on investoinut viime vuosina laajasti Baltian maihin eli Viroon, Latviaan ja Liettuaan sekä Venäjälle. Virossa Prisma on kuluttajille tuttu hypermarketketju ja Pietarin seudullekin avattiin tänä kesänä jo kahdeksas Prisma-tavaratalo.

Haavisto pitää ihmeellisenä, että S-ryhmä satsaa Suomesta keräämiään voittoja ulkomaantoimintojen laajentamiseen ja uusille toimialoille tunkeutumiseen. Myös Konttinen kritisoi voittojen käyttämistä ulkomaille tehtäviin investointeihin kovin sanoin.

– Nythän suuri osa voitoista menee maan rajojen ulkopuolelle investointeihin. S-ryhmä kerää voittoja Suomesta ja investoi ne sitten ulkomaille, Konttinen sanoo.

Ulkomaaninvestointien kannattavuutta Konttinen ei kuitenkaan lähde kiistämään. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että investoinnit eivät kannattavuudestaan huolimatta palaa Suomeen ja asiakasomistajille, vaan ne käytetään ulkomaantoimintojen uusiin investointeihin.

Suomesta helpot rahat pois
ja sijoituksina ulkomaille


Konttisen näkemyksen mukaan S-ryhmä laajentuu ulkomaille jäseniensä kustannuksella, kun se sijoittaa Suomesta tekemiään voittoja ulkomaille bonusten maksamisen sijaan. Hänen mukaansa Suomessa on helppo tehdä voittoa ja täältä saadaan mukavaa investointikassaa ulkomaantoimintoihin.

– Suomessa tilin tekeminen on ruokakaupassa helppoa, kun ruoan vähittäismyynti on suljettu markkina. Alalla toimivat käytännössä vain S- ja K-ryhmät, jotka kontrolloivat myös tukkuliikkeitä, Konttinen sanoo.

Konttisen vastikään kirjoittaman Suomalainen ruokalasku -kirjan (Siltala 2011) mukaan suomalaiset maksavat kovaa laskua ruokakaupan kilpailun vähyydestä. Hänen mukaansa alan keskittyminen on Suomessa Euroopan unionin korkeinta ja johtaa kovaan ruoan hinnannousuun.

S-ryhmä vastaa kritiikkiin:
"Ulkomailta haetaan tuloskuntoa"


S-ryhmän liiketoimintojen johtaja Antti Sippola vastaa osuuskauppaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin huomauttamalla rakenteellisista seikoista, joiden kautta voidaan selittää, että yksittäisten osuuskauppojen rahat eivät suoraan suuntaudu ulkomaaninvestointeihin.

– S-ryhmä ei päätä voittojen jakamisesta asiakasomistajille mitenkään keskitetysti, vaan alueosuuskaupat päättävät siitä itse. SOK kyllä sijoittaa voittojaan ulkomaisiin investointeihin, sillä ulkomailta haetaan tuloskuntoa, Sippola sanoo.

Osuuskauppojen keskuskunta SOK siis sijoittaa omia varojaan ja voittojaan ulkomaille, kun taas alueosuuskaupat päättävät omista sijoituksistaan ja bonusten maksamisesta erikseen ja yksitellen.

Sippola myös vähättelee S-ryhmän ulkomaanpanostuksia. Hänen mukaansa ulkomaaninvestoinnit ovat vain muutama prosentti ryhmän kokonaisinvestointien määrästä.

– Investointiasteemme ulkomailla on hyvin, hyvin kevyt, hän sanoo.

Seppo Konttinen näkee ulkomaanlaajentumisen voivan jatkua niin kauan kuin se vain on kannattavaa. Hänen mukaansa laajentumistoimenpiteet suuntautuvat yhä kauemmaksi. S-ryhmän Antti Sippola sen sijaan sanoo, että tämänhetkinen laajuus on sopiva ja lisälaajentumisia esimerkiksi uusiin maihin ei ole tiedossa.

– Toimimme nyt näissä kolmessa Baltian maassa sekä Venäjällä Pietarin seudulla. Olemme tähän laajuuteen tyytyväisiä eikä laajentumista uusiin maihin haeta, Sippola sanoo.

"Instrumentteja suurempien
bonuksien maksamiseen olisi"


Osuuskaupan sääntöjen mukaan jokainen alueosuuskauppa päättää itse taloudestaan ja voitonjaostaan. Niinpä alueosuuskauppa voisi jakaa voittoja enemmän, jos haluaisi.

– Instrumentteja suurempien bonuksien maksamiseen kyllä on. Bonustaulukko on tärkein bonusten maksamiseen käytettävä laskuväline, ja lisäksi alueosuuskauppa voi maksaa taseen ylijäämästään lisäosuuksia asiakasomistajilleen, Sippola sanoo.

Asiakasomistajille maksettavista bonuksista päättää alueosuuskaupan edustajisto. Aiemmin bonuksia maksettiin Konttisen mukaan enemmän, 3–4 prosenttia kuukausittaisesta ostomäärästä.

Nykyisen progressiivisen taulukon mukaan bonuksia saa prosenttiosuudessakin mitattuna sitä enemmän, mitä enemmän ostaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun osuuskaupan, HOK-Elannon bonuslaskurin mukaan yli kolmen prosentin bonuksiin pääsee vasta yli 500 euron kuukausiostoilla ja neljään prosenttiin vaaditaan jo tuhannen euron kuukausittainen ostopanostus S-ryhmän toimipisteissä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      AKT ja Rakennusliitto päättivät: Työt seis 2. helmikuuta

    2. 2

      Kuluttaja: Näin nopeasti television hinta putoaa jopa 57 prosenttia

    3. 3

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    4. 4

      Maailman vastuullisimmat yritykset listattiin: Neste ja Outotec aivan kärkikahinoissa

    5. 5

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    6. 6

      Asiantuntija-arvion mukaan Suomen talouspolitiikka jopa suhdanteita kärjistävää –  Orpo ei niele kritiikkiä

    7. 7

      Taksikilpailu vapautuu pian – Kovanen aloittaa kympin taksimatkat Helsingissä

    8. 8

      Orionin talousjohtaja: Diagnosticaa ei ole pakko myydä

    9. 9

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    10. 10

      Keskuskauppakamarin tuleva toimitusjohtaja: Suomen tulisi olla valmis kasvattamaan EU-jäsenmaksuaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    2. 2

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    3. 3

      Taksikilpailu vapautuu pian – Kovanen aloittaa kympin taksimatkat Helsingissä

    4. 4

      AKT ja Rakennusliitto päättivät: Työt seis 2. helmikuuta

    5. 5

      Nordean pankkineuvoja käski asiakasta painumaan kotimaahansa – pankki ei perkaa virkailijan aiempia lainakeskusteluja

    6. 6

      4 554 euroa enemmän käteen – näin asuinpaikka vaikuttaa keskituloisen perheen verotukseen

    7. 7

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    8. 8

      Kuluttaja: Näin nopeasti television hinta putoaa jopa 57 prosenttia

    9. 9

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    10. 10

      Maailman vastuullisimmat yritykset listattiin: Neste ja Outotec aivan kärkikahinoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    7. 7

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    8. 8

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    9. 9

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    10. 10

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    11. Näytä lisää