Hyvää tulosta Suomessa tekevä S-ryhmä sijoittaa voittojaan ulkomaaninvestointeihin, kun perinteisen osuuskauppaideologian mukaan voittojen tulisi hyödyttää asiakasomistajia bonusten muodossa.
Osuuskauppaa pyörittävän S-ryhmän liiketoiminta Suomessa on selvästi kannattavaa. S-ryhmä on päivittäistavarakaupan suurin toimija – viime vuonna sen markkinaosuus ylsi jo 44,1 prosenttiin.
Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla S-ryhmän vähittäismyynti oli noin 5,5 miljardia euroa ja kasvoi lähes 11 prosenttia edellisvuodesta. Yhtiön tulos jäi kuitenkin vain reiluun 80 miljoonaan euroon, sillä investointeihin käytettiin 237 miljoonaa euroa.
Bonusta S-ryhmä maksoi asiakasomistajilleen alkuvuonna 171 miljoonaa euroa, eli huomattavasti vähemmän kuin mitä investointeihin satsattiin.
Kriitikoiden mukaan S-ryhmä käyttääkin Suomesta tahkoamiaan voittoja laajentumiseen sen sijaan, että se maksaisi voitoista suuremman osan bonuksina asiakasomistajilleen, niin kuin perinteisen osuuskauppaideologian mukaan kuuluisi.
– Kyllähän se on aivan selvää, että voitot tulisi ohjata asiakasomistajille bonuksien muodossa, kun katsoo osuustoiminnan periaatteita. Toisaalta periaatteet on tällä alalla heitetty roskakoriin jo ajat sitten, vähittäiskauppaa laajalti tutkinut ja aiheesta juuri kirjan tehnyt taloustoimittaja Seppo Konttinen sanoo.
Konttisen lisäksi esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n pitkäaikainen puheenjohtaja, ministeri Heikki Haavisto kritisoi noin vuosi sitten kovin sanoin S-ryhmän toimintaa.
Voitoilla investoidaanVenäjälle ja Baltiaan
Heikki Haavisto peräänkuulutti osuustoimintaa tukevan Pellervo-Seuran osuustoimintaseminaarissa pitämässään puheessa voittojen jakamista suurempina bonuksina asiakasomistajille. Toisena vaihtoehtona hän piti kuluttajahintojen alentamista.
S-ryhmä on investoinut viime vuosina laajasti Baltian maihin eli Viroon, Latviaan ja Liettuaan sekä Venäjälle. Virossa Prisma on kuluttajille tuttu hypermarketketju ja Pietarin seudullekin avattiin tänä kesänä jo kahdeksas Prisma-tavaratalo.
Haavisto pitää ihmeellisenä, että S-ryhmä satsaa Suomesta keräämiään voittoja ulkomaantoimintojen laajentamiseen ja uusille toimialoille tunkeutumiseen. Myös Konttinen kritisoi voittojen käyttämistä ulkomaille tehtäviin investointeihin kovin sanoin.
– Nythän suuri osa voitoista menee maan rajojen ulkopuolelle investointeihin. S-ryhmä kerää voittoja Suomesta ja investoi ne sitten ulkomaille, Konttinen sanoo.
Ulkomaaninvestointien kannattavuutta Konttinen ei kuitenkaan lähde kiistämään. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että investoinnit eivät kannattavuudestaan huolimatta palaa Suomeen ja asiakasomistajille, vaan ne käytetään ulkomaantoimintojen uusiin investointeihin.
Suomesta helpot rahat poisja sijoituksina ulkomaille
Konttisen näkemyksen mukaan S-ryhmä laajentuu ulkomaille jäseniensä kustannuksella, kun se sijoittaa Suomesta tekemiään voittoja ulkomaille bonusten maksamisen sijaan. Hänen mukaansa Suomessa on helppo tehdä voittoa ja täältä saadaan mukavaa investointikassaa ulkomaantoimintoihin.
– Suomessa tilin tekeminen on ruokakaupassa helppoa, kun ruoan vähittäismyynti on suljettu markkina. Alalla toimivat käytännössä vain S- ja K-ryhmät, jotka kontrolloivat myös tukkuliikkeitä, Konttinen sanoo.
Konttisen vastikään kirjoittaman Suomalainen ruokalasku -kirjan (Siltala 2011) mukaan suomalaiset maksavat kovaa laskua ruokakaupan kilpailun vähyydestä. Hänen mukaansa alan keskittyminen on Suomessa Euroopan unionin korkeinta ja johtaa kovaan ruoan hinnannousuun.
S-ryhmä vastaa kritiikkiin:"Ulkomailta haetaan tuloskuntoa"
S-ryhmän liiketoimintojen johtaja Antti Sippola vastaa osuuskauppaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin huomauttamalla rakenteellisista seikoista, joiden kautta voidaan selittää, että yksittäisten osuuskauppojen rahat eivät suoraan suuntaudu ulkomaaninvestointeihin.
– S-ryhmä ei päätä voittojen jakamisesta asiakasomistajille mitenkään keskitetysti, vaan alueosuuskaupat päättävät siitä itse. SOK kyllä sijoittaa voittojaan ulkomaisiin investointeihin, sillä ulkomailta haetaan tuloskuntoa, Sippola sanoo.
Osuuskauppojen keskuskunta SOK siis sijoittaa omia varojaan ja voittojaan ulkomaille, kun taas alueosuuskaupat päättävät omista sijoituksistaan ja bonusten maksamisesta erikseen ja yksitellen.
Sippola myös vähättelee S-ryhmän ulkomaanpanostuksia. Hänen mukaansa ulkomaaninvestoinnit ovat vain muutama prosentti ryhmän kokonaisinvestointien määrästä.
– Investointiasteemme ulkomailla on hyvin, hyvin kevyt, hän sanoo.
Seppo Konttinen näkee ulkomaanlaajentumisen voivan jatkua niin kauan kuin se vain on kannattavaa. Hänen mukaansa laajentumistoimenpiteet suuntautuvat yhä kauemmaksi. S-ryhmän Antti Sippola sen sijaan sanoo, että tämänhetkinen laajuus on sopiva ja lisälaajentumisia esimerkiksi uusiin maihin ei ole tiedossa.
– Toimimme nyt näissä kolmessa Baltian maassa sekä Venäjällä Pietarin seudulla. Olemme tähän laajuuteen tyytyväisiä eikä laajentumista uusiin maihin haeta, Sippola sanoo.
"Instrumentteja suurempienbonuksien maksamiseen olisi"
Osuuskaupan sääntöjen mukaan jokainen alueosuuskauppa päättää itse taloudestaan ja voitonjaostaan. Niinpä alueosuuskauppa voisi jakaa voittoja enemmän, jos haluaisi.
– Instrumentteja suurempien bonuksien maksamiseen kyllä on. Bonustaulukko on tärkein bonusten maksamiseen käytettävä laskuväline, ja lisäksi alueosuuskauppa voi maksaa taseen ylijäämästään lisäosuuksia asiakasomistajilleen, Sippola sanoo.
Asiakasomistajille maksettavista bonuksista päättää alueosuuskaupan edustajisto. Aiemmin bonuksia maksettiin Konttisen mukaan enemmän, 3–4 prosenttia kuukausittaisesta ostomäärästä.
Nykyisen progressiivisen taulukon mukaan bonuksia saa prosenttiosuudessakin mitattuna sitä enemmän, mitä enemmän ostaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun osuuskaupan, HOK-Elannon bonuslaskurin mukaan yli kolmen prosentin bonuksiin pääsee vasta yli 500 euron kuukausiostoilla ja neljään prosenttiin vaaditaan jo tuhannen euron kuukausittainen ostopanostus S-ryhmän toimipisteissä.
