Neljän isovanhemman elättäjät

Julkaistu: , Päivitetty:

Kolumni
Ensimmäinen asuntomme täällä Qingdaossa oli paikassa, jonne kulki vain pari bussilinjaa. Ensimmäisenä päivänä tunkeuduimme bussiin ja olimme tiukasti kuin sillit tynnyrissä. Repuille oli tilaa vain pään päällä. Bussit olivat aina niin täynnä, että seuraavasta päivästä lähtien teimme joka-aamuisen matkan yliopistolle taksilla.
Nyt vältämme itäkaupunkiin kulkevia busseja, koska ne ovat jatkuvasti tupaten täynnä. Onneksi emme ole enää riippuvaisia niistä. Miten ihmeessä kiinalaiset kestävät yli tunnin matkan suolasilleinä aamuin illoin?

Kahdeksan miljoonan asukkaan suur-Qingdao on kiinalaisittain keskikokoinen kaupunki. Silti suhteellisen väljässä keskustassa riittää ihmisiä jatkuvaan tungokseen asti.

Totuin kiinalaiseen ihmispaljouteen melko nopeasti, mutta aina välillä se kyllä stressaa. Kun kesällä kävin Suomessa, pääkaupunkiseutu tuntui aluksi kovin autiolta. Ymmärsin hyvin kiinalaisten vierailijoiden kysymyksen: Missä kaikki ovat?

Tilastot liioittelevat
väestön määrää


Kiinaan kriittisesti suhtautuvat asettavat usein kaikki Pekingin julkistamat tilastotiedot kyseenalaisiksi. Yleensä he epäilevät väestölukuja liian pieniksi – aivan kuin Kiina kasvattaisi salassa väestöä jotain pahantahtoista tarkoitusta varten.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Paul Midlerin kirjassa Poorly Made in China törmäsin mielenkiintoiseen ajatukseen siitä, että Kiinassa ei olisikaan niin paljon ihmisiä kuin yleensä uskotaan.

Midler lähtee kehittelemään ajatusta siitä, että hän törmäsi usein samoihin taksikuskeihin ja muihin paikallisiin. Kiinalaiset ottivat nokkiinsa siitä, että joku uskalsi epäillä heidän suurta lukumääräänsä. ”Keskusvaltakuntahan” on mittaamattoman suuri.

Seuraavaksi Midler ihmettelee, että länsimaiset taloustieteilijät, jotka epäilevät lähes jokaista Kiinan hallituksen tuottamaa tilastoa, eivät aseta väestölukuja kyseenalaisiksi.

– Mitä kauemmin asuin Kiinassa, siltä pienemmältä se näytti – ja sitä enemmän aloin epäillä, että hallituksen luvut ovat liioiteltuja.

Hänen mukaansa länsimaiset vierailijat uskovat helposti vaikka kuinka suuria väestölukuja vierailtuaan rannikkoalueiden tiheästi asutuissa kaupungeissa.

Midler sanoo voivansa kuvitella, kuinka väestölukujen liioittelu voisi tapahtua käytännössä:

Pienen hallinnollisen alueen johtajaa pyydettiin laskemaan asukasmäärä. Kun hän ilmoitti luvut ylöspäin, ehdotettiin että lukuun pitäisi lisätä tilastovirhe. Ilman lupaa saapuvia siirtotyöläisiähän oli kaikkialla.

Midler ajattelee, että samat työläiset laskettiin monessa paikassa, mutta heitä ei vähennetty kenenkään luvuista. Yhden lapsen politiikan vuoksi monet syntymät jätetään ilmoittamatta, senkin takia väestöluku piti pyöristää ylöspäin.

Kun tätä tehtiin jokaisessa korkeammassa hallintoportaassa, lopputulos paisui valtavasti.

Midlerin mukaan ulkomaiset talousanalyytikot, journalistit ja muut tutkijat olivat valmiita vannomaan, että Kiinan hallituksen esittämät luvut olivat liian alhaisia. He saattoivat pyöristää Kiinan väestöluvun 1,5 miljardiin.

Midlerin ajatus perustuu ajatukseen siitä, että sekä kiinalaisilla että ulkomaalaisilla on tarve liioitella väestön määrää.

Kaikkia syntymiä
ei merkitä kirjoihin


Paul Midlerin ajatuskulku voidaan yhtä hyvin kääntää päälaelleen. Olen kuullut myös omin korvin, että kiinalaiset sanovat vähän alistuneesti ”meitä on niin paljon”; lukumäärästä aiheutuu kaikenlaista harmia ja hankaluutta.

Mitä tulee virkamiesten haluun parannella asukaslukuja yläkanttiin, asia voi mennä juuri toisin päin.  Yksikään hallinnollinen yksikkö ei halua ottaa siirtotyöläisiä kontolleen ja on mieluummin laskematta heitä.

Myös yhden lapsen politiikka voi ajaa väestölukuja alaspäin. Kun virkamiehet ovat vastuussa yhden lapsen politiikan toteuttamisesta, he eivät suinkaan halua osoittaa epäonnistuneensa.

Princetonin yliopiston Gregory Chow on tutkinut Kiinan virallisten tilastojen luotettavuutta. Hän viittaa Carsten Holzin selvitykseen vuodelta 2005. Siinä Holz toteaa, että jopa kriitikot myöntävät pitkän ajan kasvutrendien pitävän paikkansa suurin piirtein, vaikka tilastojen virhemarginaalit ovat suurempia kuin kehittyneissä maissa. Chow ilmoittaa olevansa samaa mieltä.

Minne tytöt
katoavat


Kiinassa on epätasapainoa miesten ja naisten lukumäärässä. Yleensä poikalapsia syntyy 105 jokaista sataa tyttölasta kohti. Kiinassa tuo luku on 118 poikaa sataa tyttöä kohti. Tämän katsotaan tarkoittavan valtavaa naispulaa avioliittoikään tultaessa. Peking on vahvistanut luvun ja luvannut toimia paremman tasapainon saavuttamiseksi.

Kiinalaisessa kulttuurissa pojan asema perheen jatkamisessa ja erityisesti esi-isien palvonnassa on erittäin tärkeä. Yleisesti uskotaan, että yhden lapsen politiikan sivutuotteena tyttölasten abortointi on yleistynyt. Se on tullut mahdolliseksi ultraäänilaitteiden yleistyttyä.

Kiinassa 30 vuotta asunut lakimies Steve Dickinson tuhahtaa puheelle ultraäänilaitteista. Häneen mukaansa kiinalaisen talonpojan perheessä ei ennen syntymää tiedetä lapsen sukupuolta.

Jos jossain kylässä kiinnitetään huomiota yhden lapsen politiikkaan, tyttölapsen syntymää ei ilmoiteta minnekään. Kylissä siis asustelee tyttölapsia, jotka eivät ole kirjoissa tai kansissa.

Syntymätodistuksen puute voi tulla vastaan myöhemmin elämässä. Tiedän yhden tapauksen, jossa naisen puuttuva syntymätodistus on esteenä viisumin saamiselle. Perhe ei pääse muuttamaan miehen kotimaahan Kanadaan.

Dickinsonin mukaan tyttöjen asema on raaka. Tyttölapsen henkeä ei maaseudun kylissä välttämättä kunnioiteta sen enempää kuin kotieläimen henkeä.

Tyttölasten ylikuolleisuus
ei ole vain kiinalainen ilmiö


Poika- ja tyttölasten epätasapainoisesta suhteesta Kiinassa on puhuttu jo pitkään. Epäsuhta on kuitenkin jatkanut kasvamista näihin vuosiin asti.

Veijo Notkolan ja Mauri Niemisen selvityksessä Syntyvyyden pieneneminen Kiinassa ja Kiinan perhesuunnitteluohjelmat viitataan ruotsalaistutkijoihin, joiden mukaan noin puolet katoavista tytöistä on annettu toiseen perheeseen.

Tyttölasten ylikuolleisuus Kiinassa oli tutkijoitten mukaan samalla tasolla kuin se yleensä on Aasiassa tai Afrikan muslimimaissa.

Ruotsalaistutkijat eivät usko, että valikoiva raskaudenkeskeytys sukupuolen suhteen voisi kovin
hyvin selittää 1980-luvun tilannetta, koska tarvittavia menetelmiä ei Kiinassa ole ollut saatavilla.

Viime aikoina tilanne on muuttunut. Virallisesti Kiinan perhesuunnitteluohjelmasta vastaavat kieltävät, että ultraäänilaitteita käytettäisiin sukupuolen tunnistamista varten niin, että tarkoituksena on raskaudenkeskeytys.

Yhden lapsen politiikka
kiusaa abortin vastustajia


Väestönkasvun seurauksista huolestuneet yleensä tukevat Kiinan perhesuunnittelupolitiikkaa, vaikka ohjelman toimeenpanossa on epäilty tapahtuneen ylilyöntejä eri puolilla maata. Arvostelua ovat aiheuttaneet väitteet pakkoaborteista ja pakkosterilisaatioista.

Politiikan yleisimmät kannustimet ovat kuitenkin taloudellisia. Yhden lapsen perheet saavat etuja, ja useammasta lapsesta voi joutua maksamaan raskaat sakot. Politiikan toimeenpano vaihtelee alueittain. Vähemmistökansallisuuksia yhden lapsen politiikka ei koske.

Suurinta huolta yhden lapsen politiikasta näyttävät kantavan Kiina ulkopuoliset piirit, etenkin konservatiiviset abortinvastustajat. He arvostelivat ankarasti Yhdysvaltain varapresidenttiä Joseph Bidenia siitä, ettei tämä elokuisella Kiinan-vierailullaan kritisoinut maan väestösuunnittelua.

1 340 000 00
asukasta


Viime vuoden väestönlaskennan mukaan Kiinan asukasmäärä on 1 340 miljoonaa. Asukastiheys on 137 henkeä neliökilometrillä, noin kahdeksan kertaa suurempi kuin Suomessa, vaikka suuri osa Kiinaa on lähes asumatonta erämaata.

Kiinassa on kahdeksan maakuntaa, joiden asukasluku on yli 50 miljoonaa.Täällä on 160 yli miljoonan asukkaan kaupunkia. Useimmiten näissä on kyse ”suurkaupungeista" eli varsinaisesta ydinkaupungista ja sitä ympäröivästä alueesta.

Maassa on täysi tusina yli kymmenen miljoonan ja 27 yli kahdeksan miljoonan asukkaan kaupunkia. Suurimmat kaupungit ovat 29 miljoonan Chongqing, 23 miljoonan Shanghai ja 20 miljoonan Peking.

Väestön ikääntyminen
uhkaa Kiinaakin
 

Kiinan onnistuminen väestönkasvun hallinnassa on nyt johtamassa ongelmaan, joka on hyvin tuttu Suomessa. Maan väestö ikääntyy, ja nykymenolla kiinalaisten lukumäärä kääntyy laskuun.

Kokonaishedelmällisyys, siis naisten elinaikanaan synnyttämien lasten määrä, on laskenut 1,4:ään. Väestömäärän vakiintuminen edellyttäisi 2,1:n lukemaa.

Kiinan vuosittainen väestönkasvu viime vuosikymmenellä oli vain 0,57 prosenttia. Edellisvuosikymmenen kasvu oli 1,07 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan Suomen väestö lisääntyi 4,4 prosentin vauhtia, kun maahanmuutto lasketaan mukaan.

Yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä nousi 13,3 prosenttiin, kun se vuonna 2000 oli 10,3 prosenttia. Suomessa yli 60-vuotiaiden osuus on jo 25 prosenttia.

On mielenkiintoista nähdä, miten Kiina aikoo ratkaista ikääntyvän väestön tuomat ongelmat. Lähes itsestään tarjoutuva ratkaisu, maahanmuuton lisääminen, on kulttuurisesti ja poliittisesti vähintäin yhtä hankala kuin Suomessakin.

The Economistin artikkelissa pohditaan Kiinan väestöpolitiikkaa. Siinä nähdään jo viitteitä siitä, että maa saattaa luopua yhden lapsen politiikasta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    2. 2

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    3. 3

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    6. 6

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    7. 7

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    8. 8

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    9. 9

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    10. 10

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    3. 3

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    5. 5

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    6. 6

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    7. 7

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    8. 8

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    9. 9

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    10. 10

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää