Suomi painuu taantumaan, jonka syvyys on vielä hämärän peitossa. Näin varoitti Teknologiateollisuus suhdannekatsauksensa julkistamistilaisuudessa tänään tiistaina. Lääkkeeksi työnantajajärjestö perää hallitukselta kasvua elvyttäviä toimia.
– Kaikki tuoreet indikaattorit, joissa verrataan tilannetta edelliskuukausiin, osoittavat, että taantuma on tulossa, Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas sanoi.
Elokuussa saksalaissijoittajien luottamus maan lähiajan talouskehitykseen putosi alimmilleen kahteen ja puoleen vuoteen. Näkemys talouden nykytilasta suorastaan romahti, ja on nyt erittäin synkkä.
Käännettä ennakoivat myös Saksan koneteollisuuden tilaukset, jotka viime finanssikriisin aikaan kääntyivät laskuun jo keväällä 2008. Varsinainen kriisi iski päälle vasta syksyllä. Kesäkuussa tilaukset kääntyivät Saksassa jälleen laskuun.
Riski isompaanon olemassa
Maailmantaloudessa eletään Palokankaan mukaan juuri nyt erittäin herkkää vaihetta. Vielä on mahdotonta sanoa, kuinka syvä tuleva taantuma tulee olemaan.
– Hallituksen 2,8 prosentin kasvuennuste kuulostaa äärimmäisen optimistiselta tässä maailmantalouden tilanteessa, Palokangas arvioi.
Palokangas ei näe ulospääsyä kriisistä lähitulevaisuudessa. Kansainvälisessä politiikassa on meneillään "avoin konflikti", eikä toteuttamiskelpoisista ratkaisuista ole tietoa. Keskuspankkien kannalta tilanne on hankala, koska korkotaso on jo valmiiksi matalalla.
– Nollakasvun oloissa on miltei mahdotonta alkaa korjata velkakriisiä eri maissa, Palokangas sanoo.
– Riski myös isompaan romahdukseen on olemassa.
Potkukierros voi alkaa viimeistään puolen vuoden päästä
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen arvioi, että taantumaa epätodennäköisempi vaihtoehto on pitkän hitaan kasvun aika. Sekään ei ole erityisen valoisa näkymä teknologiateollisuudelle, jonka tilauskanta oli kesäkuun lopussa yhä keskimäärin yhdeksän prosenttia finanssikriisiä edeltävän syyskuun alapuolella.
– Meillä on yhä yli 40 000 työpaikkaa vähemmän kuin 2008. Se kuvaa osaltaan globaalia rakennemuutosta, pääekonomisti Palokangas sanoo.
Järjestö muistuttaa, että jäsenjärjestöjen sisällä erot ovat suuria alojen ja yritysten välillä. Metallinjalostusyritysten liikevaihtoindeksi kasvoi tämän vuoden tammi–toukokuussa 26 prosenttia, mutta elektroniikka- ja sähköteollisuuden vain kaksi prosenttia.
Alkuvuosi oli teknologiateollisuudelle maltillisen myönteinen, ja uusia tilauksia saatiin. Ne kantavat yrityksiä toistaiseksi. Henkilöstövähennyksistä on ilmoittanut ainoastaan PKC Group.
Sittemmin tilaukset ovat tyrehtyneet. Yt-kierros voi käynnistyä alasta riippuen viimeistään reilun puolen vuoden päästä. Tietotekniikka-alalla tilauskirjojen tyhjentyminen voi johtaa potkuihin jo 1–2 kuukauden päästä.
– Vuosi 2008 voi toistua, erot yritysten välillä tulevat vaihtelemaan, Palokangas sanoo.
Koko 2000-luvun Teknologiateollisuuden yritykset ovat lisänneet työvoimaa ulkomailla, kun Suomessa tilanne on pysynyt tasaisempana. Talouskriisissä potkuja sateli ulkomaillakin, mutta viime vuonna ulkomailla työpaikat lisääntyivät seitsemän prosenttia, kun Suomessa pysyttiin nollatasolla.
Kasvusykäystätarvitaan
Teknologiateollisuus ei näe selkeää ratkaisua kriisiin, mutta uskoo hallituksen voivan toimillaan vaikuttaa Suomen tilanteeseen.
– Leikkaukset eivät riitä, tarvitaan myös kasvusykäystä, Palokangas sanoo.
Yhteiskunta voisi Teknologiateollisuuden mukaan myös helpottaa sopeutumista keskittymällä työllisyyden ylläpitoon esimerkiksi palkkaratkaisuja neuvoteltaessa.
Suomen on kuitenkin syytä varautua siihen, että murros on ennakoitua suurempi, ja tarvitsee kokonaan uusia toimia. Julkinen talous on nyt mitoitettu talouden huippupisteen mukaan, ja vaikka yritysten tuotot ovat laskeneet, kustannukset ovat kasvaneet.
– Aina ennen on taantuman jälkeen saavutettu sitä edeltänyt taso. Nyt on erittäin suuri kysymys, saavutetaanko kriisiä edeltävä taso, Palokangas sanoo.
Teknologiateollisuus edustaa elektroniikka- ja sähköteollisuuden, metallinjalostuksen, tietotekniikan, kone- ja metallituoteteollisuuden ja suunnittelu- ja konsultointialan yrityksiä. Jäsenyritykset hoitavat 60 prosenttia Suomen viennistä ja tekevät 80 prosenttia tutkimus- ja kehitysinvestoinneista.
Alan yritykset työllistävät Suomessa 290 000 ihmistä, ja lisäksi noin 300 000 ulkomailla. Järjestöllä on 1 600 jäsenyritystä.
