24 000 asuntoa tyhjillään – miksi täällä ei asuta?

Julkaistu: , Päivitetty:

Jopa 24 000 asuntoa seisoo tyhjillään pääkaupunkiseudulla. Samaan aikaan pula vuokra-asunnoista kiristyy jatkuvasti. Vaikka tyhjät asunnot eivät riitä ratkaisemaan asuntopulaa, olisi niistäkin apua. Osa asunnoista on kuitenkin sellaisia, ettei niiden vuokralle laittaminen kannata. Lue miksi.


Vuokra-markkinat käyvät kuumina, ja omistusasuntojen hinnat ovat korkealla. Samaan aikaan kiivaimmalla asuntomarkkina-alueella Helsingissä on edelleen tyhjillään runsaat 24 000 asuntoa.

Vuoden 2010 lopussa määrä oli 7,4 prosenttia koko kaupungin asuntokannasta, Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja Tilastokeskuksen tilastot kertovat.  

Tyhjiä asuntoja on erityisen paljon kantakaupungissa: Kaivopuiston asunnoista 24 prosenttia on vailla vakituisia asukkaita, Eirassa lukema on 21 prosenttia ja Kaartinkaupungissa 17 prosenttia, tuoreimmat alueittaiset tilastot vuodelta 2009 osoittavat. Keskustan ulkopuolella osuudet ovat pääsääntöisesti alle kymmenen prosentin luokkaa.

Vuokramarkkinoilla tilannetta pidetään harmillisena.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Onhan se nyt järjetöntä, että kaupungissa kärsitään asuntopulasta, ja samalla siinä vieressä seisoo asuntoja ilman käyttäjää, sanoo vuokravälitysyritys Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola.

Hän toteaa, että nykytilanteessa jokainen mahdollinen asunto olisi hyvä saada markkinoille.

Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin kaupungin asuntojonossa on yli 20 000 vuokra-asunnon hakijaa.

–  Toimivalla asuntomarkkinalla pari kolme prosenttia on vielä terve luku, jos asunnot ovat lyhytaikaisesti tyhjillään. Pitkäaikaisesti tyhjillään pitäisi olla nolla prosenttia asunnoista, Metsola sanoo.  
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Diplomaatit
haamuasukkaita? 


Viime vuosina tyhjien asuntojen  osuus asuntokannasta Helsingissä on pysynyt suurin piirtein ennallaan 7–8 prosentissa.
Pitkällä aikavälillä muutos on ollut huomattava. 1970-luvulla tyhjillään oli vajaat kolme prosenttia asunnoista ja 1980-luvulla runsaat viisi.  

Syitä kehitykseen voi vain arvailla, sanoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen asuntoasiantuntija yliaktuaari Maija Vihavainen. Yksi vaikuttava tekijä voi olla esimerkiksi varallisuuden kasvaminen niin, että kakkosasuntojen pitäminen on yleistynyt, hän arvioi.

Vihavainen muistuttaa, että tilastot voivat huijata. Tyhjäksi mielletään asunto, joka on vailla vakituista asukasta. Osa asukkaista voi siksi jäädä piiloon. Tähän viittaa esimerkiksi se, että tyhjien asuntojen osuus näyttää suurelta Helsingin arvokkaimmilla alueilla. 

– On mahdollista, että osassa asunnoista esimerkiksi Eirassa ja Kaivopuistossa asuu lähetystöjen palkkalistoilla olevia väliaikaisia työntekijöitä, jotka eivät tilastossa näkyisi vakituisina asukkaina. Emme pääse näillä tilastoinnin keinoilla kiinni todellisiin syihin, hän sanoo. 

Vuokraturvan Timo Metsola uskoo, että osa asunnoista on myös omistajan sukulaisilla tai ystävillä siten, ettei tieto näy tilastossa.
Vuokraa ei joko makseta tai se maksetaan pimeänä suoraan käteen.

Pimeänä vuokraaminen on kuitenkin viime vuosina vähentynyt, hän arvioi.

Laitoshoidon asukas
ei hyödy vuokratulosta


Tyhjillään ovat kakkoskotien lisäksi usein kuolinpesien omistuksessa olevat asunnot tai asunnot, joiden omistaja on siirtynyt vanhuuden vuoksi laitoshoitoon. Tällöin asunto jätetään herkästi asumattomaksi tunnesyistä, Vuokraturvan Metsola arvioi.

Toisaalta laitosasukkaan ei aina edes kannata vuokrata asuntoaan, sillä vuokratuloista ei jää paljoakaan käteen.

Syy tähän on, että pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan lain mukaan periä hoidon kustannuksina 85 prosenttia nettotuloista. Jos nettotulot nousevat vuokran verran, nousevat periaatteessa myös laitoshoidon maksut.

Sosiaali ja terveysministeriön asiantuntijan, hallitusneuvos Pekka Järvisen mukaan maksuja määrittävässä laissa lähtökohtana on ollut kaikkien tulojen tasa-arvoisuus. Ajatuksena on ollut myös, että asunnosta aiheutuvat maksut, kuten yhtiövastike, kannustavat jo sinällään myymään asunnon tai hankkimaan siihen vuokralaisen.

– Tiedän myös tapauksia, joissa tämä on ratkaistu niin, että asunto ei ole virallisesti vuokralla, vaan siinä asuu lähiomainen esimerkiksi vastiketta vastaan, Järvinen sanoo. 

Helsingissä on silti haluja puuttua maksukäytäntöön. Vihreiden kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara on ehdottanut, että sääntöä hoitomaksun määrittymisestä tulisi muuttaa kaupungin sisäisellä säännöksellä.

Hän arvioi, että pääkaupungissa voi olla käytännön vuoksi tyhjillään tuhat jollei tuhansia asuntoja, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

–  Rahana summaa on vaikea laskea. Mutta ajatellaan nyt vaikka, että tuhansia ihmisiä ei pääse asumaan Helsinkiin. Se voi tuottaa työvoimapulaa ja laskea bruttokansantuotetta. Myös kaukaa kuljettaessa kustannukset ovat merkittävät. 

Soininvaaran mukaan pienikin määrä tyhjilleen jääviä asuntoja on ongelma.  

– Tuhannen asunnon vuoksi rakennetaan täällä pieniäkin puistoplänttejä, Soininvaara sanoo. 

Vuokraturvan Timo Metsolan mukaan osasta tyhjiä asuntoja voitaisiin päästä eroon myös viestimällä. Hän arvelee, että viidennes asumattomista asunnoista on tyhjillään, koska vuokraamiseen liittyy pelkoja ja väärinymmärryksiä.

– Erityisesti vanhemmassa sukupolvessa uskotaan edelleen, ettei vuokralaisesta pääse halutessaan eroon. Nykyisin sopimuksen voi kuitenkin irtisanoa esimerkiksi oman käytön vuoksi, hän muistuttaa

   

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    2. 2

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    3. 3

      Jouluostoksilla nyt valtava ruuhka – suomalaiset vastaavat: tällaista tavaraa lapsille pukinkonttiin

    4. 4

      Asiantuntijat kommentoivat autoilun päästöesitystä – ”veroruoska” herättää kysymyksiä: ”Siinä piilee vaaransa”

    5. 5

      Nämä joulun hittilelut viedään kauppojen hyllyiltä: Scruffaluv, yllätyspallo – listalta löytyy myös rakastettu ikisuosikki

    6. 6

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    7. 7

      Apteekkari-lehti: Veikkauksen markkinointi ja peliautomaatit viranomaisen syyniin

    8. 8

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    9. 9

      Poltitko rahaa ex-Talvivaaralla? Veronmaksajien keskusliitto: Nyt tappiot voi vähentää verotuksessa

    10. 10

      Halpisvaate pari kertaa päälle ja roskiin – tässä on vuoden turhake

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    2. 2

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    3. 3

      Nämä joulun hittilelut viedään kauppojen hyllyiltä: Scruffaluv, yllätyspallo – listalta löytyy myös rakastettu ikisuosikki

    4. 4

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    5. 5

      Halpisvaate pari kertaa päälle ja roskiin – tässä on vuoden turhake

    6. 6

      Jouluostoksilla nyt valtava ruuhka – suomalaiset vastaavat: tällaista tavaraa lapsille pukinkonttiin

    7. 7

      Trafin pääjohtaja erosi – pesti olisi päättynyt parin viikon päästä

    8. 8

      Asiantuntijat kommentoivat autoilun päästöesitystä – ”veroruoska” herättää kysymyksiä: ”Siinä piilee vaaransa”

    9. 9

      Poltitko rahaa ex-Talvivaaralla? Veronmaksajien keskusliitto: Nyt tappiot voi vähentää verotuksessa

    10. 10

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    3. 3

      Tavalliset suomalaiset kertoivat, mihin veronpalautusrahat uppoavat – espoolaiselle Markukselle kilahtaa kunnon potti

    4. 4

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    5. 5

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    6. 6

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    7. 7

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    8. 8

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    9. 9

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    10. 10

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    11. Näytä lisää