Suomi vastustaa: Eurobondit tulevat ennen pitkää

Julkaistu:

Keskustelu euromaiden yhteisvelasta on jälleen agendalla – kuin varkain – ja nyt astetta aiempaa vakavampana. Suomi ja unionin mahtimaa Saksa vastustavat ajatusta eurobondeista. Vaan mitä oikeastaan vastustetaan? Lue eurobondien lyhyt oppimäärä tästä.


Ei. Ei. Ehdottomasti ei.

Suurin piirtein näin on tähän saakka reagoitu ajatukseen niin sanotuista eurobondeista, eli euromaiden yhteisistä joukkovelkakirjoista. Bondit ovat pulpahtaneet keskusteluun aina uudelleen Euroopan johtajien hakiessa ratkaisua euroalueen sitkeään velkakriisiin.

Nyt ne ovat jälleen agendalla, astetta aiempaa tukevammin.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn kertoi elokuun alussa Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle, että komissio valmistelee vielä tänä vuonna raportin, jossa se punnitsee vakavasti eurobondien toteutusta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan Suomen tulee varautua "epämieluisiin ehdotuksiin" esimerkiksi eurobondeista. Hän totesi Ylen haastattelussa Suomen kannan olevan edelleen kielteinen.

Asiantuntijat arvioivat, että eurobondien suuntaan ollaan selvästi matkalla sen jälkeen, kun EU-maiden heinäkuinen kriisikokous antoi velkaantuneita maita tukevalle EU:n rahoitusvakausvälineelle ERVV:lle lisää valtaa.

Jo nykytilanne, jossa ERVV ottaa lainaa velkaongelmaisten maiden puolesta, on verrattavissa eurobondiin pienemmässä mittakaavassa, sanoo Nordean tutkimusjohtaja Roger Wessman. Jos toiminta vielä laajenee hiljalleen, ei siirtymä eurobondeihin enää olisi suuri.

– Kyllä siihen on vielä matkaa, mutta tällaisessa epävarmassa ilmapiirissä nopeatkin muutokset poliittisessa päätöksenteossa voivat olla mahdollisia. Todennäköisempää on kuitenkin, että eurobondeihin asteittain ajaudutaan,  hän sanoo.

Yksi korko, Suomelle
nousevat velanhoitokulut


Eurobondeilla tarkoitetaan euromaiden yhdessä liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja, jotka myös taataan yhteisesti. Niiden kautta euromaiden lainoille tulisi yksi yhteinen korko. Ideana on, että kriisimaiden korkeat korot laskisivat ja niiden lainansaantikyky taattaisiin.

Tällä hetkellä esimerkiksi Kreikan kymmenenvuotisten joukkolainojen korko pyörii 15 prosentissa ja Italian ja Espanjan vaihdellen viiden ja kuuden prosentin tienoilla. Saksa puolestaan saa velkaa runsaan kahden prosentin korolla.

Eurobondien vastustus EU:n mahtimaassa Saksassa ja myös hyvässä talouskunnossa olevissa Suomessa ja Hollannissa on juuri tästä syystä kovaa:  Taloutensa hyvin hoitaneet maat maksaisivat kasvaneina lainanhoitokuluina laskun, kun taas taloudenpitonsa laiminlyöneet saavat palkinnoksi alhaisemmat korot.

Nordean Wessmann uskoo, että Suomen lainanhoitokulut nousisivat vain maltillisesti. Merkitys ei olisi dramaattinen.

–  Toinen puoli asiaa on, että Suomi ei olisi enää nykyiseen tapaan markkinoiden armoilla. Suomi ei tosin ole kuulunut maihin, joilla olisi ollut haasteita tämän suhteen, hän sanoo.

Askel kohti
liittovaltiota?


Eurobondien puolestapuhujiin lukeutuvat muun muassa Italian valtiovarainministeri Giulio Tremonti ja euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, sekä entinen EU:n komissaari Mario Monti.

He ja muut eurobondien kannattajat argumentoivat, että bondit olisivat tehokas keino lopettaa euroalueen myllerys.

Lontoossa toimivan Centre for European Reformin pääekonomisti Simon Tilford uskoo, että eurobondit alkavat olla ainoa tapa tasapainottaa euroalueen talous.

– Yksikään rahaliitto ei ole koskaan selvinnyt ilman jonkinlaista jaettua velkaa, hän sanoo uutistoimisto Bloombergille.

Kysymys olisi suuresta periaatteellisesta ratkaisusta.

Eurobondit sitoisivat euromaat virallisesti ja järjestelmällisesti yhteiseen velkavastuuseen. Se olisi askel koti yhteistä finanssipolitiikkaa ja liittovaltiota, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n Sixten Korkman painottaa.

Kriisimaiden pelastamisia yhteisin varoin on tähän saakka haluttu pitää poikkeusaikojen yksittäisinä toimina. EU-sopimuksiin kirjattu linja on, ettei yksikään maa joudu kantamaan toisensa velkoja.

– Minä en usko, että pysyvä ratkaisu on tällainen pitkä harppaus. Rahaliiton tulevaisuus on pikemminkin jokaisen jäsenvaltion oman vastuun korostamisessa, ja siinä miten me voimme luoda kannustimet siihen, että jokainen hoitaa taloutensa paremmin kuin he ovat tähän mennessä tehneet, Korkman sanoo.

Eurobondeihin on kaavailtu
myös kannustimia


Tarkkoja esityksiä eurobondien toteutuksesta ei ole laadittu. Siksi tulkinnat siitä, mitä niillä ylipäätään tarkoitetaan, vaihtelevat. Samoin vaihtelee se, mihin kukin eurobondeista puhuva kannanotoillaan viittaa.

Yksinkertaisimmillaan idea on, että euromaat perustaisivat jonkinlaisen yhteisen elimen, joka laskisi liikkeelle yhteistä lainaa tietyin ehdoin ja jakaisi rahat euromaille. Maat siis ottaisivat ja takaisivat velat yhdessä.

Korkman pitää tätä perusajatusta kuolleena syntyneenä. Eurobondit ruokkisivat moraalikatoa, hän sanoo. Ne kannustaisivat holtittomaan käyttäytymiseen, sillä siitä ei seuraisi ikäviä seurauksia oman talouden kannalta.

– Ainakin yksinkertaisemmassa muodossa se on mahdoton ajatus, mutta ehkä siitä voi kehittää jonkin sellaisen version, jolla sitten säilytetään järkevät kannustimet, hän sanoo.

Useimmissa perusajatuksen pohjalta laadituissa sormiharjoituksissa tällaisia kannustimia kaavaillaan. Tunnetuin luonnoksista on Brysselissä toimivan ajatuspajan Bruegelin sinisiin ja punaisiin joukkovelkakirjoihin perustuva malli.

Sen mukaan valtio voisi saada alhaisen koron "sinistä" yhteisvelkaa vain tiettyyn rajaan saakka, esimerkiksi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa hyväksyttyyn 60 prosenttiin.

Lopun lainan ne joutuisivat hakemaan muualta "punaisena" ja kalliimpana velkana.  Käytäntö kannustaisi velkamalttiin, koska muilla tavoin hankitun rahan hinta olisi kalliimpi, uskovat raportin laatineet tutkijat Jacques Delpla and Jakob von Weizsäcker. Samantyyppistä mallia on luonnostellut muun muassa investointipankki Morgan Stanley.

Eurobondien kautta saatavan edullisen lainan määrä voitaisiin myös porrastaa niin, että paremmassa talouskunnossa olevat maat saisivat lainaa korkeampaan velka-asteeseen saakka kuin huonokuntoiset maat, mikä niin ikään kannustaisi talouskuriin.

Mahdollisessa velkasaneerauksessa eurobondien haltijat saisivat puolestaan rahansa takaisin aina ennen muita. Tämä tekisi sijoituksista turvallisen, likvidin ja vähentäisi pelkoa veronmaksajien rahojen palamisesta velkapelastuksiin, Bruegel esittää.

Löytyykö hyvää
vaihtoehtoa?


Edellä esitellyt pohdinnat ovat olleet tähän saakka pitkälti akateemista puuhaa. Poliitikoilta niihin on herunut niukalti kommentteja. Nyt paineet  erityisesti Saksan ympärillä kiristyvät.

Viimeksi perjantaina miljardöörisijoittaja George Soros vetosi Saksan poliitikkoihin eurobondien käyttöön ottamiseksi saksalaisessa Handelsblatt-lehdessä.

Pieniä merkkejä suunnanmuutoksesta on. Hallitukselle eurobondien hyväksyminen ei ole enää poliittisesti yhtä kova pala kuin ennen, sillä euromyönteisessä oppositiossa ajatus saa jo varovaista kannatusta, eri medialähteet kertovat.

Vaikka eurobondien tulonsiirtovaikutus ja yhteinen velkavastuu kammottavat EU:n vakaita maita, ovat myös muut vaihtoehdot epämieluisia. Mahdollinen päätös kasvattaa rahoitusvakausvälineen ERVV:n kokoa edelleen tai pönkittää EKP:n varoja veisi niin ikään veronmaksajien rahoja entistä enemmän kriisimaille.

ERVV:n todellinen lainanantokapasiteetti on jo päätetty nostaa 250 miljardin euron tasolta 440 miljardiin euroon. Summa on voi silti olla liian pieni, jos EU:n suurimpiin talouksiin kuuluvat Italia tai Espanja täytyy lopulta pelastaa yhteisin varoin.
ETLA:n Korkmanin mukaan eurobondit ovat silti viimesijainen ratkaisu.

– Tässä hybridissä, joka rahaliitto on, on määrättyjä alueita, jotka tarvitsevat uusia ratkaisuja. Se koskee ennen muuta pankkien sääntelyä ja valvontaa ja kriisinhallintajärjestelmiä. Uskon, että se siellä vielä joskus syntyy.

Hänen mukaansa EU tarvitsee keinon kannustaa jokaista valtiota omaan vastuuseen, järjestelmän taata likviditeetti markkinoilla ja yhdessä sovitun mallin velkajärjestelyjen varalle, eräänlaisen Euroopan valuuttarahaston EMF:n.

Ja löytyipä eurobondiajatukselle lopulta nykyistä laajempaa kannatusta tai ei, esityksen läpivieminen vaatisi poliittista yksimielisyyttä. Sen aikaan saaminen on vaikeaa, jollei mahdotonta, Korkman toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    2. 2

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    5. 5

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    6. 6

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    7. 7

      Ei nostoa ilman ostoa – 200 euroa purkkapaketin hinnalla

    8. 8

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    9. 9

      Lista julki: Näissä ammateissa on lyhyt koulutus ja hyvä palkka

    10. 10

      IMF:n pääjohtaja: Maailmantalouden kasvu vahvinta sitten vuosikymmenen alun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    2. 2

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    5. 5

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    6. 6

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    7. 7

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    8. 8

      Elisan osake on lähtenyt reippaaseen laskuun

    9. 9

      Kommentti: Kiinan toivotaan luopuvan kasvutavoitteistaan, mutta niin tuskin käy

    10. 10

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    9. 9

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    10. 10

      Kolme miestä kertoo kuntouttavasta työ­toiminnasta: ”Ajattelin ensin, että on jotain höpö­höpöhommia”

    11. Näytä lisää