Diesel-autojen myynti ei ole enää verouudistuksen jälkeisten huippuvuosien tasolla. Dieseleitä ostetaan kuitenkin jo melkein yhtä paljon kuin bensa-autoja.
Liikenneturvallisuusviraston (Trafi) tilaston mukaan heinäkuussa myytiin 57 prosenttia bensa-autoja ja 42 prosenttia dieseleitä.
Mutta mitä dieseleistä kannattaisi tietää ennen ostovalintaa, että päätös tulee tehtyä oikein perustein? Pitävätkö nämä myytit paikkansa vai joutavatko romukoppaan?
1. Diesel-auton ostaminen on ympäristöteko / Enemmän myytti kuin totta
Nykytekniikalla samanlaisilla moottoritilavuuksilla tai -tehoilla mitattuna diesel-auton hiilidioksidipäästöt ovat pienempiä kuin bensa-autojen. Bensiinimoottori kuluttaa noin kolmanneksen tai neljänneksen enemmän polttoainetta kuin dieselmoottori.
VTT:n tutkimusprofessorin Nils-Olof Nylundin mukaan bensamoottoreissa on tapahtunut kuitenkin niin paljon kehitystä vähemmän kulutuksen suuntaan, että tilanne tasoittuu nopeasti.
– Bensamoottoreissakin käytetään nykyään turboahtamista ja polttoaineen suoraruiskutusta. Moottorityypit alkavat tekniikaltaan muistuttaa yhä enemmän toisiaan. Autotyyppi ja ajotapa vaikuttavat loppujen lopuksi enemmän polttoaineen kulutukseen kuin moottorin käyttövoima, Nylund sanoo.
Puppua ympäristöystävällisyys näyttää olevan siinä mielessä, että bensiinikäyttöisten henkilöautojen päästöt ovat Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) mukaan laskeneet nopeammin kuin dieselautojen. Dieseleissä tavataan suosia moottoriltaan suurempia autoja. Kun siirryt dieseliin, voit paremmalla omallatunnolla hankkia suuremman pöntön, ajattelee moni autonostaja.
Typen oksidit ovat Nylundin mukaan "akilleen kantapää" diesel-autoissa. Dieselin typen oksidien rajat ovat tällä hetkellä kolme kertaa bensan suuruiset. Ensi vuonna voimaan tuleva tiukentuva Euro 6 -normi antaa edelleen diesel-moottoreille korkeamman päästörajan kuin bensakoneelle.
Typen oksidit (NOx) happamoittavat ympäristöä ja ärsyttävät lisäksi hengityselimiä samalla tavalla kuin hiukkaspäästöt. Suoran typpidioksidipäästön (NO2) osuus liikenteen pakokaasuista on kääntynyt nousuun viime vuosina. Sen uskotaan johtuvan juuri dieselautojen yleistymisestä.
– Vaikka typpioksidien kokonaispäästöt (NOx) ovat vähentyneet, taajamien NO2-pitoisuudet (ilmasta mitattava typpidioksiditaso) ei ole. Tässä on se hassu puoli, että pakokaasupäästöt on määritelty NOx:lle, mutta ilmanlaatuvaatimukset koskevat NO2:ta. Ja NO2:ta tulee siis suoraan dieselautojen pakokaasusta kun dieselit varustetaan jälkikäsittelylaitteilla hiukkasten vähentämiseksi.
2. Dieseleissä suuret hiukkaspäästöt / Romukoppaan
Diesel-autojen hiukkaspäästöistä on puhuttu paljon. Ne ovat lähipäästöjä, jotka heikentävä ilmanlaatua ja aiheuttavat hengitysongelmia erityisesti kaupunkialueilla.
– Vanhempien diesel-autojen pienhiukkaspäästöt ovat selvästi suurempia kuin bensamoottoreiden. Kaikissa uudemmissa diesel-autoissa on hiukkassuodattimet. Uusissa autoissa tilanne on kääntynyt jo toisin päin eli suoraruiskutus-bensamoottorista saattaa tulla enemmän hiukkaspäästöjä kuin hiukkassuodattimella varustetusta dieselistä, Nylund sanoo.
Euro 5 -vaatimuksissa hiukkaspäästöille on määrätty raja-arvo 5 milligrammaa kilometrillä, mihin ei käytännössä dieselillä pysty ilman hiukkassuodatinta.
Lyhyissä kaupunkiajoissa hiukkassuodatin ei Nylundin mukaan ole parhaimmillaan, sillä regenerointiväli (puhdistusväli) lyhenee ja ääritapauksissa suodatin voi jopa tukkeutua.
3. Diesel on halvempaa kuin bensiini / Totta – vielä
Dieselpolttoaine on Taloussanomien Suomen Rahatieto Oy:llä teettämän uuden vertailun mukaan edelleen halvempaa Suomessa ja Euroopassa. Diesel maksoi elokuussa Suomessa keskimäärin 1,39 euroa, kun 95 E10-bensan hinta oli 1,59 euroa.
Diesel on verottomana kalliimpaa kuin bensa, mutta verollinen jälleenmyyntihinta nostaa bensan kalliimmaksi. EU-maista bensa oli Suomessa viidenneksi kalleinta, diesel 11. kalleinta.
Mutta pelkällä polttoaineen hintavertailulla ei vielä pitkälle pötkitä. Diesel päihittää bensan jo 15 000–20 000 kilometrin vuosiajolla, kun mukaan lasketaan kaikki oman auton käyttökustannukset. (Katso grafiikka jutun lopusta.)
Kilometrimäärän kasvaessa dieselauton vuotuiset käyttökustannukset pienenevät bensa-autoon verrattuna. Se johtuu pienemmästä polttoaineen kulutuksesta, halvemmasta polttoaineen hinnasta sekä kiinteästä käyttövoimaverosta, jonka painoarvo muihin kustannuksiin nähden pienenee ajokilometrien kasvaessa.
4. Diesel-moottori kestää isältä pojalle / Joutanee romukoppaan
Diesel-autoista elää sitkeänä myytti niiden kestävyydestä. Isoilla autoilla on useimmiten ajettu enemmän kuin pienillä ja dieselillä enemmän kuin bensalla. VTT:n Nylundin mielestä kysymys uusien dieseleiden käyttöiästä on mielenkiintoinen, sillä dieseleiden teknisillä uudistuksilla saattaa olla suuri vaikutus niiden käyttöikään.
– Ennen diesel-moottoreista puhuttiin ikiliikkujina, mutta tilanne on muuttunut kovasti. Dieselit ovat monimutkaistuneet. Niissä on sähköisesti ohjatut ruiskutusjärjestelmät, pakokaasujen jälkikäsittelylaitteita ja muuta elektroniikkaa. On menty mekaanisista sähköisiin laitteistoihin, ja moottoreissa on paljon monimutkaisuutta.
– Venedieseleiden kanssa tapahtui erikoinen ilmiö viime kesän ukkosilla: paljon sähköisesti ohjattuja uusia diesel-moottoreita hajosi. Vanhoissa moottoreissa tätä ilmiötä ei ollut.
– Minulla on sellainen tunne, että tämä väite ikiliikkujista saattaa päteä enää vanhempiin moottoreihin, Nylund sanoo.
Dieseleiden pitempi-ikäisyyttä saattaa edelleen tukea se seikka, että diesel-moottoreissa palamisen painetaso on korkeampi kuin bensiini-moottorissa. Siksi moottorilta vaaditaan edelleen huomattavasti vahvempaa ja kalliimpaa rakennetta kuin bensa-moottorilta.
Diesel-moottori on edelleen järeämmin rakennettu, siinä on haastavampi polttoainejärjestelmä, ja se maksaa siksi enemmän. Diesel-moottorissa ruiskutuspaine voi olla sellaiset 2 000 baria, bensa-moottoreissa 5–100 baria. Kahdentuhannen barin polttoainejärjestelmä on herkkä epäpuhtauksille, mikä saattaa lisätä huolto- ja korjaustarvetta.
5. Diesel kiihtyy hitaasti ja savuttaa / Pelkkä myytti
Ennen vanhaan diesel-auton moottorin kiihtyvyys oli heikompaa tasoa. Nykyinen turboahdettu diesel tuottaa enemmän vääntömomenttia eli vaihtamistarve on pienempi perinteiseen bensa-moottoriin verrattuna.
Kaikkinensa nykypäivän dieselit ovat hyvin suorituskykyisiä, oli kyse sitten vääntömomentista tai tehosta. Esimerkiksi ohituskiihtyvyyttä Nylund pitää nykydieseleissä ”erinomaisena”.
– Toisaalta uusimmat ahdetut bensiini-moottorit tarjoavat jo dieseleitä muistuttavaa sitkeyttä. Huomattavaa on myös, että uusien dieseleiden käyntiääni on varsin sivistynyt, kiitos kehittyneiden ruiskutusjärjestelmien ja ruiskutuksen porrastuksen. Ei siis savua eikä kalkatusta.
6. Dieseleillä hyvä jälleenmyyntiarvo / Enemmän myytti kuin totta
Ennen vanhaan kestävinä pidetyistä dieseleistä sai paremmin rahaa käytettyinä. Viimeisen kolmen vuoden aikana dieseleiden jälleenmyyntiarvon ero bensiinikäyttöisiin on pienentynyt, mutta sitä on edelleen jonkin verran.
Erot vaihtelevat automerkeittäin ja -malleittain. Automarkkinoiden hintoja seuravasta Grey-Henistä kerrotaan, että dieseleiden jäännösarvoprosentti on keskimäärin 2–4 prosenttiyksikköä korkeampi.
