Nuorisotyöttömyys lietsoo mellakoita: Lontoo on varoitusmerkki koko Euroopalle

Julkaistu: , Päivitetty:

Englantilaisnuorten raju mellakointi on varoitusmerkki koko Euroopalle, sanovat tutkijat. Nuorten työttömyys on korkealla niin Suomessa kuin muissakin maissa ja syrjäytyminen uhkaa helposti. Tutkijat varoittavat laatimasta 90-luvun tyylisiä leikkauslistoja. Tuloerojen kasvu voi lietsoa levottumuutta ja nuorisomellakoita muissakin maissa.


Itsensä osattomiksi tuntevien työttömien nuorten katkeruus puhkesi Englannissa väkivaltaisiksi mellakoiksi.

Eriarvoistuminen kasvaa myös muualla Euroopassa, Suomi mukaan lukien. Tullaanko mellakointia näkemään myös mantereen puolella, tai jopa meillä?

– Kyse on isoista repeämisistä euroghetoissa – totta kai meteli ja väkivalta nostavat uudelleen päätään, avoimen yliopiston ylipistonlehtori ja nuorisotutkija Kari Paakkunainen sanoo.

Kulutusyhteiskunnan ulkopuoliset
ottavat osansa


Englantilaisissa lähiöissä asuu nuoria, jotka eivät näe itsellään kummoista tulevaisuutta. Monet heistä ovat toisen tai kolmannen polven työttömiä. He ovat kasvaneet ihailemaan kulutusta – vierestä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kari Paakkunaisen mukaan britit eivät jaa skandinaavien kokemusta, että koulutus ja pärjääminen olisivat mahdollisia kaikille.

Vanhan luokkayhteiskunnan ongelmat olivat vielä jotenkin hallinnassa.

– Nyt yhteiskunta on uudella tavalla hajonnut. Merkittävä osa nuorista ei saa mistään kiinni.

Espanjassa nuorten tyytymättömyys kanavoitui tänä kesänä protestiksi ja politiikaksi. Englannin tapahtumia sosiologi Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistosta pitää nihilistisenä epätoivon ilmauksena.

Tapahtumat noudattivat samaa kaavaa kuin Pariisin lähiöistä lokakuussa 2005 alkaneet levottomuudet. Ranskan viikkoja kestäneet mellakat saivat alkunsa, kun kaksi siirtolaistaustaista nuorta kuoli paettuaan poliisia ja juostuaan sähkömuuntajaan.

Paakkunaisen mukaan brittinuoret samastavat osallistumisen ja politiikan lähinnä puoluepolitikointiin, sääntöihin ja rajoituksiin. Politiikan idealistinen puoli on kuollut.

Tutkijan mielestä yhteiskunnallinen osallistuminen suorastaan kituu kuningaskunnassa. Järjestötoimintaan britit osallistuvat puolta vähemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin.

Kulutusyhteiskunta sen sijaan on voimissaan.

Huono-osaiset nuoret eivät varastaneet nälkäänsä. Ryöstöjen on nähty keskeytyvän sopivien merkkitennareiden sovitteluun. Eräällä Pohjois-Lontoon liikekadulla vain kirjakauppa jäi rosvoamatta.

Kuilu leviää
Suomessakin


– Nyt tapahtuneet ja aika reilusti poliittisessa julkisuudessa läpikäydyt leikkaukset ovat olleet pelottavan kylmiä, Kari Paakkunainen kuvaa Britannian tilannetta.

Nuorisotyötä, yhteiskunnallisia yrityksiä ja harjoitteluperinteitä ajetaan alas juuri vaikeina aikoina.

Britannia on tulonjaoltaan Euroopan epätasa-arvoisimpia maita. Viime vuosina erot ovat kärjistyneet.

– Tämä on vakava varoitus eurooppalaisille yhteiskunnille, Eeva Luhtakallio sanoo.

Suomessa tulonjaon epätasa-arvo kasvaa nopeammin kuin monessa muussa maassa. Nopea kasvu tosin johtuu osaltaan siitä, että erot ovat perinteisesti olleet pieniä.

Suomalaisnuoret eivät kyselyjen mukaan ole erityisen tyytymättömiä. Avoimet mellakat tuntuvat Suomessa melko epätodennäköisiltä myös siksi, että suomalaiset kunnioittavat yksityisomaisuutta ja luottavat poliisiin.

Eriarvoisuuden kasvu koskettaa kuitenkin myös nuoria. Luhtakallion mukaan huonosti voiva osa nuorisoa voi yhä huonommin.

Tutkija varoittaa kaivamasta 90-luvun leikkauslistoja malliksi tämän päivän päätöksentekoon.

– Niiden seuraukset olivat katastrofaalisia. Osa sukupolvesta, joka joutui leikkausten kohteiksi, on edelleen syrjäytynyt.

– Suomen talouspolitiikassa ei koskaan ole kysytty, voitaisiinko ensin ottaa niiltä, joilla on kaikkein eniten.

Työelämä
ajateltava uusiksi


Sosiaaliset ongelmat tulevat kasvamaan, jollei työtä jaeta tai luoda innovatiivisesti uudelleen, Kari Paakkunainen uskoo.

Pimeä työvoima on Britanniassa hänen mukaansa yleistä. Viralliset työllisyysluvut antavat tilanteesta harhaisen kuvan. 

– Keski-Euroopassa ja Skandinaviassa työelämä ei ole ihan samalla tavalla kylmä ja tyly, Paakkunainen sanoo.

– Silti suhdanteiden heittelemä harjoittelijasukupolvi kokee monien työsuhteiden epävarmuuden ja paskamaisuuden – polkuja työelämään ei monilla ole.

Nuorisotyöttömyys on monessa Euroopan maassa 40 prosentin luokkaa. Espanjassa jopa 46 prosenttia nuorista on työttömänä, ja Suomessakin osuus lähentelee 30 prosenttia.

Työn löytäminen on vaikeaa myös korkeasti koulutetuille. Ajatus vakituisesta työstä tuntuu monesta pätkä- ja keikkatyön tekijästä lähes yhtä kaukaiselta kuin eläke.

– Jos tulee uusi syvä lama, nuoriinhan se iskee ensimmäisenä, Eeva Luhtakallio toteaa.

Sosiologin mielestä puheet työurien pidentämisestä molemmista päistä ovat hurskastelua, kun tilaisuuksia työntekoon ei anneta.

Paakkunainen kehottaa työmarkkinajärjestöjä pohtimaan työelämää uudesta näkökulmasta koko Euroopan mitassa.

– Tulisi luoda nuorten sukupolvien kokemukseen perustuva visio mielekkäästä työelämästä.

– Suomessa on kiinnostavaa nähdä, kuinka historiallinen hallitusyhteistyö soinilaista hätähuutoa vastaan, työmarkkinakonkari Ihalainen työministerinään, ottaa vastaan nuorisoryhmien kärsimättömyyden.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    3. 3

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    4. 4

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    5. 5

      Suosio noususa: lämpöpumppuja hankitaan jo taloyhtiöissä – puutteita esisuunnittelussa

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Kurssit jatkoivat nousuaan Wall Streetilla – Caterpillar ja Boeing kärjessä

    8. 8

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    5. 5

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    6. 6

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää