Nuorisotyöttömyys lietsoo mellakoita: Lontoo on varoitusmerkki koko Euroopalle - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Nuorisotyöttömyys lietsoo mellakoita: Lontoo on varoitusmerkki koko Euroopalle

Englantilaisnuorten raju mellakointi on varoitusmerkki koko Euroopalle, sanovat tutkijat. Nuorten työttömyys on korkealla niin Suomessa kuin muissakin maissa ja syrjäytyminen uhkaa helposti. Tutkijat varoittavat laatimasta 90-luvun tyylisiä leikkauslistoja. Tuloerojen kasvu voi lietsoa levottumuutta ja nuorisomellakoita muissakin maissa.

12.8.2011 13:16 | Päivitetty 12.8.2011 13:17

Itsensä osattomiksi tuntevien työttömien nuorten katkeruus puhkesi Englannissa väkivaltaisiksi mellakoiksi.

Eriarvoistuminen kasvaa myös muualla Euroopassa, Suomi mukaan lukien. Tullaanko mellakointia näkemään myös mantereen puolella, tai jopa meillä?

– Kyse on isoista repeämisistä euroghetoissa – totta kai meteli ja väkivalta nostavat uudelleen päätään, avoimen yliopiston ylipistonlehtori ja nuorisotutkija Kari Paakkunainen sanoo.

Kulutusyhteiskunnan ulkopuolisetottavat osansa

Englantilaisissa lähiöissä asuu nuoria, jotka eivät näe itsellään kummoista tulevaisuutta. Monet heistä ovat toisen tai kolmannen polven työttömiä. He ovat kasvaneet ihailemaan kulutusta – vierestä.

Kari Paakkunaisen mukaan britit eivät jaa skandinaavien kokemusta, että koulutus ja pärjääminen olisivat mahdollisia kaikille.

Vanhan luokkayhteiskunnan ongelmat olivat vielä jotenkin hallinnassa.

– Nyt yhteiskunta on uudella tavalla hajonnut. Merkittävä osa nuorista ei saa mistään kiinni.

Espanjassa nuorten tyytymättömyys kanavoitui tänä kesänä protestiksi ja politiikaksi. Englannin tapahtumia sosiologi Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistosta pitää nihilistisenä epätoivon ilmauksena.

Tapahtumat noudattivat samaa kaavaa kuin Pariisin lähiöistä lokakuussa 2005 alkaneet levottomuudet. Ranskan viikkoja kestäneet mellakat saivat alkunsa, kun kaksi siirtolaistaustaista nuorta kuoli paettuaan poliisia ja juostuaan sähkömuuntajaan.

Paakkunaisen mukaan brittinuoret samastavat osallistumisen ja politiikan lähinnä puoluepolitikointiin, sääntöihin ja rajoituksiin. Politiikan idealistinen puoli on kuollut.

Tutkijan mielestä yhteiskunnallinen osallistuminen suorastaan kituu kuningaskunnassa. Järjestötoimintaan britit osallistuvat puolta vähemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin.

Kulutusyhteiskunta sen sijaan on voimissaan.

Huono-osaiset nuoret eivät varastaneet nälkäänsä. Ryöstöjen on nähty keskeytyvän sopivien merkkitennareiden sovitteluun. Eräällä Pohjois-Lontoon liikekadulla vain kirjakauppa jäi rosvoamatta.

Kuilu leviääSuomessakin

– Nyt tapahtuneet ja aika reilusti poliittisessa julkisuudessa läpikäydyt leikkaukset ovat olleet pelottavan kylmiä, Kari Paakkunainen kuvaa Britannian tilannetta.

Nuorisotyötä, yhteiskunnallisia yrityksiä ja harjoitteluperinteitä ajetaan alas juuri vaikeina aikoina.

Britannia on tulonjaoltaan Euroopan epätasa-arvoisimpia maita. Viime vuosina erot ovat kärjistyneet.

– Tämä on vakava varoitus eurooppalaisille yhteiskunnille, Eeva Luhtakallio sanoo.

Suomessa tulonjaon epätasa-arvo kasvaa nopeammin kuin monessa muussa maassa. Nopea kasvu tosin johtuu osaltaan siitä, että erot ovat perinteisesti olleet pieniä.

Suomalaisnuoret eivät kyselyjen mukaan ole erityisen tyytymättömiä. Avoimet mellakat tuntuvat Suomessa melko epätodennäköisiltä myös siksi, että suomalaiset kunnioittavat yksityisomaisuutta ja luottavat poliisiin.

Eriarvoisuuden kasvu koskettaa kuitenkin myös nuoria. Luhtakallion mukaan huonosti voiva osa nuorisoa voi yhä huonommin.

Tutkija varoittaa kaivamasta 90-luvun leikkauslistoja malliksi tämän päivän päätöksentekoon.

– Niiden seuraukset olivat katastrofaalisia. Osa sukupolvesta, joka joutui leikkausten kohteiksi, on edelleen syrjäytynyt.

– Suomen talouspolitiikassa ei koskaan ole kysytty, voitaisiinko ensin ottaa niiltä, joilla on kaikkein eniten.

Työelämäajateltava uusiksi

Sosiaaliset ongelmat tulevat kasvamaan, jollei työtä jaeta tai luoda innovatiivisesti uudelleen, Kari Paakkunainen uskoo.

Pimeä työvoima on Britanniassa hänen mukaansa yleistä. Viralliset työllisyysluvut antavat tilanteesta harhaisen kuvan. 

– Keski-Euroopassa ja Skandinaviassa työelämä ei ole ihan samalla tavalla kylmä ja tyly, Paakkunainen sanoo.

– Silti suhdanteiden heittelemä harjoittelijasukupolvi kokee monien työsuhteiden epävarmuuden ja paskamaisuuden – polkuja työelämään ei monilla ole.

Nuorisotyöttömyys on monessa Euroopan maassa 40 prosentin luokkaa. Espanjassa jopa 46 prosenttia nuorista on työttömänä, ja Suomessakin osuus lähentelee 30 prosenttia.

Työn löytäminen on vaikeaa myös korkeasti koulutetuille. Ajatus vakituisesta työstä tuntuu monesta pätkä- ja keikkatyön tekijästä lähes yhtä kaukaiselta kuin eläke.

– Jos tulee uusi syvä lama, nuoriinhan se iskee ensimmäisenä, Eeva Luhtakallio toteaa.

Sosiologin mielestä puheet työurien pidentämisestä molemmista päistä ovat hurskastelua, kun tilaisuuksia työntekoon ei anneta.

Paakkunainen kehottaa työmarkkinajärjestöjä pohtimaan työelämää uudesta näkökulmasta koko Euroopan mitassa.

– Tulisi luoda nuorten sukupolvien kokemukseen perustuva visio mielekkäästä työelämästä.

– Suomessa on kiinnostavaa nähdä, kuinka historiallinen hallitusyhteistyö soinilaista hätähuutoa vastaan, työmarkkinakonkari Ihalainen työministerinään, ottaa vastaan nuorisoryhmien kärsimättömyyden.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?