Suomen Lääkäriliitto on selvittänyt päivystystä tekevien lääketieteen erikoisalojen lääkäritarjonnan ja -kysynnän välistä epäsuhtaa vuonna 2025.
Ero tarjonnan ja kysynnän välillä on murskaava etenkin syöpätaudeissa ja neurologiassa. Vuonna 2025 suurin prosentuaalinen vaje lääkäreistä olisi juuri näillä aloilla.
Vuonna 2025 syöpätautien erikoislääkäreitä tarvittaisiin noin 60 prosenttia nykyistä enemmän. Neurologiassa lääkärimäärän pitäisi vastaavasti kasvaa noin 50 prosenttia, jotta se vastaisi tarpeeseen.
"Uhkaava erikoislääkäripula useilla aloilla"
Absoluuttisina lukuina tarkastellen eniten puuttuisi psykiatreja. Psykiatreja puuttuu 250. Naistentauteihin ja synnytyksiin tarvittaisiin puolestaan reilu sata lääkäriä lisää.
– Meillä on uhkaava erikoislääkäripula useilla aloilla tulevaisuudessa ja jonkinasteinen jo tällä hetkellä. Joillakin erikoisaloilla oletettavasti myös ylikoulutetaan, johtaja Heikki Pärnänen Suomen Lääkäriliitosta sanoo.
Pärnänen kertoo, että selvityksen mukaan suurin ylikoulutusala on anestesiologia ja tehohoito, jossa vuonna 2025 on noin sata lääkäriä liikaa.
Kokonaisuutena lääkäreitä valmistuu liiton mukaan tarpeeksi, mutta epäsuhtaa on eri erikoisalojen kysynnässä ja tarjonnassa.
Lääkärien määrä ja lääkärien koulutus on lisääntynyt viime vuosina. Nykyisin yli 600 henkilöä pääsee vuosittain opiskelemaan lääkäriksi, kun vielä 1990-luvun alussa sisäänottomäärä yliopistoihin oli noin 350.
Tämän vuoden alussa Suomessa oli noin 24 500 lääkäriä, joista 64 prosenttia oli erikoistunut.
Väestön ikääntyminen vaikuttaa
Neurologian ja syöpätautien lääkäritarpeen kasvua selittää se, että väestön ikääntyessä vanhuusiälle tyypillisten sairauksien määrä kasvaa. Väestön ikääntyminen tuonee lisää tarvetta myös geriatriaan ja tukirankasairauksien hoitoon.
– Neurologiset sairaudet, kuten aivoinfarktit, epilepsia, dementiat ja Parkinsonin tauti ovat isoja tautiryhmiä, joita tulee varsinkin vanhemmalla iällä, sanoo Suomen Neurologiyhdistyksen sihteeri, neurologi Anne-Mari Kantanen Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta.
Kantanen kertoo, että neurologien tarvetta kasvattaa väestön ikääntymisen lisäksi se, että neurologian alan sairauksien diagnostiikka on parantunut: sairauksia myös löydetään enemmän. Lisäksi hoitokeinoja on tullut lisää.
Kantasen mukaan neurologiassa on merkittävää vajetta lääkäreistä jo nyt.
– Jopa yliopistosairaaloihin on vaikea saada erikoislääkäreitä.
Ylen Uutiset kertoi alkuviikosta, että syöpälääkäreistä on jo nyt pulaa niin, että syöpäpotilaiden hoitojonot ovat ruuhkautuneet. Tilanne ei ole helpottumassa, sillä ennusteiden mukaan seuraavien seitsemän vuoden aikana syöpäpotilaiden määrä lisääntyy noin neljänneksen.
Kuntatyönantajien viime lokakuisen selvityksen mukaan sairaalalääkärien viroista oli tuolloin täytettynä 89 prosenttia. Eniten vajetta oli psykiatrian lääkärien viroissa.
Demografinen kehitys näkyy väestön lisäksi lääkärikunnassa. Suomen lääkäriliiton mukaan monien erikoisalojen lääkäreitä on jäämässä enemmän eläkkeelle kuin uusia valmistuu.
"Tarvitaan valtakunnallista koordinointia"
Suomen Lääkäriliiton Heikki Pärnäsen mukaan erikoislääkärien koulutusta pitäisi ryhtyä koordinoimaan valtakunnallisesti. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien tulisi myös itse tehdä alueelliset pidemmän tähtäimen arviot eri alojen lääkäritarpeesta, jotta ne osaisivat paremmin kohdentaa koulutuspaikat.
Pärnäsen mukaan yksi keino olisi ohjata erikoistumispaikkojen kohdentumista rahalla eli maksaa parempia koulutuskorvauksia niiden alojen erikoistumispaikoista, joista näyttää olevan pulaa.
