Ero sohvasta voi käydä kalliiksi

Julkaistu:

Sohvasta tulee helposti kodin murheenkryyni – varsinkin, jos se on halpa ja huonolaatuinen. Se muuttuu lähes ongelmajätteeksi siinä vaiheessa, kun siitä haluaa päästä eroon. Poisheittäminen ei ole helppoa eikä halpaa vaan voi tuoda sohvan hintaan jopa neljänneksen lisää. Katso miten kallista on päästä eroon turhasta tavarasta ja mikä kierrätyksessä mättää.


Huonekaluista ja kodinkoneista koituvat kustannukset eivät lopu ostamiseen ja kotiinkuljetukseen. Kun tavarat halutaan vaihtaa, vanhoista on hankkiuduttava tavalla tai toisella eroon.

Useimmilla paikkakunnilla ensimmäinen vaihtoehto on jäteasema. Suuret huonekalut eivät kuitenkaan mahdu omaan autoon. Niille on saatava kyyti.

Jätteiden noutopalvelu on kaikkea muuta kuin halpaa. Sohvan kuljetus maksaa suurissa kaupungeissa helposti vähintään viisikymppiä, ja ruokaryhmän poisvienti voi tuplata hinnan.

Suomen sisällä
hinnat heiluvat


Pääkaupunkiseudulla Nouto-Sortti -palvelu laskuttaa 60 euroa, jos noudettavia tavaroita on enintään kolme kappaletta. Hintaan sisältyvät kaikki kulut jätemaksuineen, mutta palvelu on tarkoitettu lähinnä isoille kodinkoneille ja huonekaluille. Esimerkiksi remonttijätettä ei noudeta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

4–6 ison tavaran noudosta kaatopaikka laskuttaa pääkaupunkiseudulla 90 euroa ja 7–9 esineen poisviennistä jo 120 euroa. 

Tampereella hinta määräytyy noutoon kuluvan ajan mukaan. Tuntitaksa on 55 euroa, ja kello käy koko ajan, myös menomatkalla. Päälle tulevat normaalit jätemaksut, jotka esimerkiksi sohvan tapauksessa ovat noin kympin luokkaa.

– Käytännössä nouto on melkein aina tunnin keikka. Jos jo pelkkään ajomatkaan menee tunti, niin sitten palvelua tuskin käytetään, Pirkanmaan jätehuollon aluepäällikkö Tero Haapala kertoo.

Oulun kaupungin alueella minimitaksa on 37 euroa, josta kuluttaja voi itse neuvotella kuljetusyrittäjän kanssa. Päälle tulevat jätemaksut.

Turun seudulla jätteiden kuljetus on kaikkein halvinta. Korkeintaan kolme tavaraa liikkuu 35 eurolla. Summa sisältää kaikki kulut jätemaksuineen.

– Kun tavarasta pitää päästä eroon, ihmiset eivät ole pitäneet hintaa kovana, Turun seudun jätehuollon Elina Annala sanoo.

Jos sohvan vie jäteasemalle itse, hinta on kaikissa kaupungeissa noin 10 euroa.

Kiire ja hinta
ajavat jäterikkeisiin


Roskat mielletään helposti arvottomiksi, eikä niiden viemisestä haluta maksaa. Ei siis ihme, että naapuriin tilattu roskalava täyttyy yön pimeydessä nopeasti, eikä kukaan ota vastuuta takametsän laittomasta kaatopaikasta.

– Suhteellisen kallis maksu tavaran noutamisesta kannustaa osaltaan dumppaamiseen,  Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Petri Puttonen sanoo.

Myös Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n jätehuollon ympäristöasiantuntija Minna Partti uskoo, että metsän jätevuorten takaa löytyy haluttomuus maksaa jätemaksuja.

– Joskus törmää laittomaan kaatopaikkaan, jossa on rojua, jonka olisi voinut ihan ilmaiseksikin viedä jäteasemalle. Sellaista on esimerkiksi sähköromu. Huonekalut sitten maksavat.

Myös kiire voi olla syynä jäterikkeisiin. Pääkaupunkiseudulla noutoajat ovat yleensä viikosta kahteen viikkoon, jos noudon haluaa ilta-aikaan. Turussa jono on tällä hetkellä olematon, mutta normaalisti viikon verran.

Tampereella jätteiden nouto luvataan niin ikään viikon sisään. Oulusta taas kerrotaan, ettei jonoa käytännössä ole lainkaan.

Noudamme
sohvasi, jos...


Kaikki vanha tavara ei tietenkään ole jätettä. Kierrätysajattelu on kuluneina vuosina selvästi lisääntynyt, ja kaikista suurista kaupungeista löytyy nykyisin kierrätyskeskus tai useampi.

Keskuksilla on usein ilmainen noutopalvelu, mutta niille ei kelpaa mikä tahansa tavara.

– Huonekaluissa joudumme olemaan tarkkoina, koska jätekustannukset jäävät meille, jos tavaraa ei saada eteenpäin. Vuosittain niistä tulee isoja summia, Helsingin Kierrätyskeskuksen myymälätoimintojen johtaja Aatos Weckman sanoo.

Helsingin Kierrätyskeskuksessa sekä asiakas- että tavaramäärät ovat kasvaneet reilusti koko 2000-luvun. Viime vuonna asiakasmäärät nousivat 28 prosenttia ja tavaran määrä 50 prosenttia edellisvuodesta. 

Tavara kiertää Weckmanin mukaan tehokkaasti. Kierrätyskeskuksella on silti varaa vetää huonekalujen suhteen tiukkaa linjaa.

–  Esimerkiksi sängyissä ja patjoissa ei voi olla likaa. Sohvat eivät kelpaa, jos kankaassa on repeytymiä tai likatahroja, jotka eivät lähde pois, tai jos sohvassa on pahoja kulumia, jotka häiritsevät visuaalisuutta hirveästi.

Erityisesti sohvasta tulee monelle kuluttajalle murheenkryyni. Halvasta lastulevykapineesta aika voi jättää pelottavan nopeasti, ja kaatopaikkatuomio voi tuoda sohvan hintaan neljänneksen lisää. Likaisena se ei kuitenkaan hevin kelpaa kierrätykseenkään.

– Vanhat sohvat ovat aikamoista "ongelmajätettä", jos kyse ei ole laadukkaista sohvista, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen Petri Puttonen sanoo.

Huonekaluihin kaivataan
tuottajavastuuta


Jos vanhat tavarat eivät kelpaa kierrätyskeskuksille, eivätkä mahdu omaan autoon, ovat halvat vaihtoehdot vähissä. 

Sähkö- ja elektroniikkaesineiden kohdalla tilannetta helpottaa tuottajavastuu. Valmistajat ovat velvollisia huolehtimaan vanhojen ja rikkinäisten tuotteiden jatkokäsittelystä, ja niitä otetaan kierrätys- ja jäteasemilla vastaan ilmaiseksi. Myöskään ongelmajätteen tuonti ei maksa kotitalouksille mitään ympäristösyistä.

Jäte- ja kierrätysalan toimijat peräänkuuluttavatkin kilvan tuottajavastuuta myös huonekaluille.

– Tuottajavastuussa kuluttaja maksaa uuden tuotteen hinnassa kierrätysmaksun. Sellainen systeemi olisi hirveän mielekäs myös huonekaluissa, Helsingin Kierrätyskeskuksen Aatos Weckman sanoo.

– Tuottajavastuu huonekaluissa helpottaisi, vaikka tavaroiden nouto ei kuulukaan tuottajavastuun piiriin. Mihin sen hintataso sitten asettuisi? Jätehuoltoonhan ei käytetä verovaroja, vaan koko toiminta rahoitetaan jätemaksuilla, HSY:n Minna Partti pohtii.

EU:n tasolla huonekalujen tuottajavastuusta on toistaiseksi ainoastaan puhuttu. Sillä aikaa ympäristöasiantuntijat kehottavat turvautumaan vanhoihin konsteihin. 

– Oma apu kannattaa muistaa. Jos esine ei hirveän kulahtanut ole, niin lähikaupan ilmoitustaulu on hyvä idea, Partti kertoo.

Myös verkon myynti- ja huutokauppapalstoilla liikkuu paljon vanhoja huonekaluja, ja kauppa käy vaikka myytävältä kotisohvalta käsin.

– Nykyisin tavaran kierto on nopeutunut. Aiemmin vanhaa tavaraa pidettiin pidempään. Suositus olisi, että yhä ostettaisiin tavaraa, joka kestää, ympäristötarkastaja Petri Puttonen sanoo.   

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    2. 2

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    3. 3

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    4. 4

      Kiistelty yhdysvaltalaisfirma myy ikäihmisille nuorta verta suoneen – väittää nuoruudenlähteeksi

    5. 5

      Kaivosteollisuus uskoo kaivosveron tulevan – ”Olisi hyvä, että olisi ensin jotain verotettavaa”

    6. 6

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

    9. 9

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    10. 10

      Kotipizza-kauppa toteutumassa: Orkla sai kasaan vaaditut osakkeet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    2. 2

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    3. 3

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    4. 4

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    5. 5

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    6. 6

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    7. 7

      Miksi naiset eivät etene uralla? Tutkija pitää hyvinvointivaltiota suurimpana ongelmana

    8. 8

      Konkurssiin menneet BR-lelut ja Toys R’Us aloittavat tyhjennysmyynnin Suomessa – nämä myymälät ovat vielä auki

    9. 9

      Kansainväliseltä valuuttarahastolta tyly arvio: Suomen vienti onnahtelee, luotonanto kiristyy

    10. 10

      Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      ”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

    5. 5

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta

    10. 10

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    11. Näytä lisää