Jäädytetään palkat - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Jäädytetään palkat

Uusi taantuma vaatii uuden selviytymisstrategian koko Suomelle.

19.7.2011 11:04 | Päivitetty 19.7.2011 11:05

Kun suomalainen lähtee ulos sadekelillä, hän ottaa sateenvarjon tai muita sadevarusteita mukaansa. Taloudessa kansalaiset toimivat kuitenkin toisin. Vaikka Etelä-Euroopasta ja USA:sta näyttää lähestyvän hirmumyrsky, valmistaudutaan Suomessa hellekeleihin.

Itselläni pessimismi on monen sukupolven takaa tullut sukurasite. En tiedä suvussani yhtään kepeisiin eukonkantokisoihin osallistunutta, mutta huolta sen sijaan on kannettu sitäkin enemmän. Siksi kannustaisin koko Suomea pohtimaan, miten selviämme talouden kovenevista räntäsateista vielä parin vuoden ajan.

Kun finanssikriisin vaikutukset iskivät täydellä voimalla Suomeen pari vuotta sitten, putosi monen teollisuusyrityksen liikevaihto jopa puoleen entisestä. Siitä huolimatta useimpien suomalaisten elämä jatkui yllättäen entisellään. Työttömyys toki lisääntyi, mutta ei läheskään niin rajusti kuin olisi voinut kuvitella. Asuntojen hinnat eivät edes notkahtaneet kunnolla ja iloiset kulutusjuhlat jatkuivat ensisäikähdyksen jälkeen.

Taloustsunamin toinen aalto voi olla kuitenkin ensimmäistä pahempi. Ensimmäisen aallon vaikutukset jäivät kohtuullisen pieniksi siksi, että suojavallit olivat vahvassa kunnossa. Suomessakin hallitus elvytti taloutta voimakkaalla kädellä.

Piiskureiksi moititut yritykset puolestaan välttelivät irtisanomisia. Tämä johtui osin siitä, että yritykset odottivat suhdanteiden kääntyvän parempaan ja osin siitä, että työvoimapulaan valmistautuvat yritykset halusivat pitää kiinni osaajistaan. Lisäksi ahneina pidetyt pankit järjestelivät yritysasiakkaiden luottoja niin joustavasti, että konkurssiaalto jäi yllättävän pieneksi.

Suojavallit ovatheikentyneet

Nyt suojavallit ovat huomattavasti hauraammat kuin pari vuotta sitten. Sekä Suomen valtio että useimmat muutkin valtiot ovat velkaantuneet pelastaessaan pahimmissa vaikeuksissa olevia valtioita ja elvyttäessään kotimarkkinoita. Siksi valtion elvytysvara on heikentynyt huomattavasti.

Myöskään yritykset eivät ole toipuneet täysin edellisestä taantumasta. Monien yritysten markkinat muuttuivat taantuman aikana syystä tai toisesta. Asiakkaat olivat taantuman jäljiltä aiempaa varovaisempia tai kilpailijat entistä aggressiivisempia. Suurin muutos tapahtui varmaankin Nokialla, jonka kilpailukentässä syveni juuri taantuman aikana suoranainen teknologinen murros, kun Applen ja muiden kilpailijoiden ratkaisut valtasivat markkinoita.

Edellistaantuman suojavalleista vahvimmassa kunnossa näyttäisivät olevan kotimaiset pankit. Toisaalta kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden heikkeneminen iskee väistämättä myös Suomessa toimiviin rahoittajiin. Finanssimarkkinat ovat markkinoista kansainvälisimmät. Siksi suomalaispankkien hyvä kunto on pettävä suoja.

Tarvitaanuusi strategia

Jos Etelä-Euroopan ja USA:n velkaongelma leimahtaa nyt uudeksi finanssikriisiksi, ei Suomi siis todennäköisesti selviydy parin vuoden takaisilla aseilla, koska nuo aseet ovat nyt huonomassa kunnossa. Siksi tarvitaan uusi selviytymistie. Tuo tie pitäisi löytyä konsensushengessä, sillä sisäiset taistelut ovat kriisissä myrkkyä. Suomi voi tosin tarvita niin vahvoja lääkkeitä, että niitä rakennettaessa voi olla vaikea säilyttää sopua.

Ensimmäinen kiistan paikka liittyy luonnollisesti palkkoihin. Jos maailmantalous ajautuu uuteen kriisiin, pitäisi Suomenkin kustannustason laskea eikä nousta. Suomi ei voi tietenkään kilpailla halvoilla palkoilla Kiinan ja Intian kanssa, mutta ei meillä ole myöskään perusteita kustannusten nostamiseen tilanteessa, jossa markkinat näyttävät heikkenevän merkittävästi.

Saksan teollisuustyöntekijät taipuivat jopa merkittäviin palkanalennuksiin, ja nyt Saksan taloudella menee paremmin kuin useimmilla muilla Euroopan mailla. Jos talouskriisi räjähtää silmille, kannattaa Suomessakin pohtia, millä edellytyksillä palkkoja saataisiin alennettua tai ainakin jäädytettyä.

Yksi edellytys olisi varmasti se, että myös johto osallistuu talkoisiin. Tältä osin suomalainen teollisuusjohto on osoittanut kehnoa psykologista silmää. Vaatimukset palkkamaltista ja pidemmistä työurista ovat epäuskottavia, jos johdon palkkiot nousevat ja eläkeikä pikemminkin laskee kuin nousee.

Koska kyse olisi kriisistä selviytymisestä, sopimukset pitäisi voida tehdä väliaikaisiksi niin, että kriisiajan sopimukset raukeavat, jos kriisin merkit häipyvät. Tällöin palkkojen jäädytykset voisi sitoa esimerkiksi bruttokansantuotteeseen tai yrityksen tilanteeseen. Tällaisten sopimusten tekeminen ei voi olla mahdottomuus liitoille, joiden palveluksessa on satamäärin juristeja.

Koska kriisissä kaivataan konsensusta, tulisi tiukimpienkin liittojen välttää työtaisteluita. Kriisistä nousua tuskin nopeuttaa se, että tehtaat tai satamat seisovat. Tämäkin olisi hyvä ymmärtää sekä työntekijä- että työnantajajärjestöissä.

Lainsäätäjien puolestaan tulisi perata läpi lainsäädäntönsä ja miettiä, mitkä asiat vaikeuttavat kilpailukykyä oleellisesti. Tämä ei tarkoita, että Suomen pitäisi muuttua kriisin aikana Villiksi Länneksi, jossa lait ovat jokaisen omissa käsissä. Mutta melkoisella varmuudella voi väittää, että aivan jokaista lakia säädettäessä ei ole mietitty, miten kyseinen laki edistää hyvinvointia talouskriisin aikana.

Koska tämä kolumni ei tarjoa kattavaa selviytymistietä mahdollisessa kriisissä, pitäisi Suomeen synnyttää välittömästi kriisistrategian rakentava työryhmä. Koska tuloksia pitää syntyä nopeasti, pitäisi työryhmän saada työnsä valmiiksi kuukaudessa. Yleensä tällaiset työryhmät saavat noin vuoden aikaa, mutta nyt aikaa ei ole niin paljon. Työryhmän jäseniksi ei pitäisi ottaa ihmisiä, jotka ovat viime vuosina höpöttäneet, että Suomen talous on niin vahva, että finanssikriisi ei meitä heiluta. Eikä myöskään niitä, jotka ovat vakuuttaneet, että Kreikan vuoto tukitaan tukipaketilla. Nyt tarvitaan päteviä ihmisiä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?