Euro pelastettava poliitikoilta

Julkaistu: , Päivitetty:

Pahimmin velkaantuneiden euromaiden kriisi on ajautunut hätäratkaisusta toiseen ja syventynyt joka kierroksella. Kalman löyhkä on tarttumassa Kreikan, Portugalin ja Irlannin sinteistä sumpun suuriin kaloihin, Espanjaan ja Italiaan, eikä Ranskankaan sisäpoliittinen tilanne anna aihetta luottamukseen.
Tilannetta ei ole auttanut se, että asemastaan kamppailevan presidentin Nicolas Sarkozyn julkiset kannanotot ovat erittäin epäjohdonmukaisia.

Toistaiseksi euroaluetta on pitänyt koossa Saksa, joka jo joitakin vuosia sitten päivitti taloutensa rakenteita globalisaation mukaisiksi.

Ero Saksan ja heikompien eurotalouksien välillä on se, että muut hyötyivät eurojäsenyyden mukanaan tuomista Saksan tasoisista koroista ja muista tilapäisistä hyödyistä. Ne pystyivät siksi väistämään rakennemuutosten tuomia sisäpoliittisia pulmia.

Velkaa otettiin surutta, ja aikoinaan kiveen hakatuksi oletettu euroalueen vakaus-  ja kasvupaketti jousti kuin hiihtojohtajan moraali. Ennen euroa taloudet tasapainotettiin devalvaatioilla, jotka siirsivät pulmia ainakin seuraavaan vaalikauteen – elleivät vieläkin pidemmälle.

Kriisi nostanut
populisteja esiin


Eurojärjestelmän poliittinen kriisi on nostanut esiin populistipoliitikkoja, jotka haikailevat takaisin omia valuuttojaan ja – markan tapauksessa – 18 prosentin heliborkorkoja. Populistit vetoavat Ruotsiin, jonka ”itsenäinen” rahapolitiikka on uskollisesti seurannut EKP:n korkopäätöksiä.

Kruunun väitettyä vakautta heijastaa se, että euron heinäkuisen luisun aikana kruunu on heikentynyt euroa enemmän. Euro maksaa nyt noin 9,2 kruunua, kun heinäkuun alussa hinta oli 8,8 kruunua.

Valuutan ulkoista vaihtelua vakavampi seuraus epävarmuudesta on kuitenkin talouden korkotason nousu, joka paitsi lisää kotitalouksien lainanhoitomenoja myös haittaa yritysten investointi- ja työllistämispäätöksiä.

Ironisinta tilanteessa on se, että EKP, jonka tehtävä on euron vakauden turvaaminen keskipitkällä aikavälillä, on suunnilleen yhteisvaluutan käyttöönotosta lähtien varoitellut euroalueen poliitikkoja luottamasta liikaa vakaamman rahan tuottamaan tilapäiseen hyötyyn ja kehottanut vahvistamaan kotimaidensa talousrakenteita.

Poliitikot väistelevät
vaikeita ratkaisuja


Tilannetta tasan seuraaviin vaaleihin asti suunnittelevat poliitikot eivät kuitenkaan ole useinkaan valinneet kirpeitä, mutta pitkällä aikavälillä terveellisiä ratkaisuja.

Syykin on selvä. Kuten Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker totesi, kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä mutta kukaan ei tiedä, miten sen jälkeen voitetaan vaalit.

Niinpä poliitikot ovat luottaneet asioiden hoituvan, jos ei muuten niin talouskasvun ja uusien teknologioiden ansiosta. Viime kädessä keskuspankit, Fed ensimmäisenä, ovat keventäneet rahapolitiikkojaan pyörien pitämiseksi käynnissä.

Nyt maailman sijoituspääomista valtaosin vastaavat eläkesijoittajat kieltäytyvät lainaamasta varojaan joillekin euromaille. Velkamaiden lainojen markkina-arvon alamäki uhkaa sijoittajien ja pankkien tuloksia, eivätkä vaaleihin valmistautuvat (jossain maassa on aina vaalit tulossa) poliitikot uskalla korjata valtiontalouksiensa tasapainoa.

Järjestelmä
natisee liitoksissaan


Koko kansainvälinen rahajärjestelmä natisee liitoksissaan. Maksuhäiriö uhkaa elokuun alussa Yhdysvaltoja vielä euromaita pahemmin. Yhdysvaltain liittovaltion riskittömiksi oletetut velkapaperit ovat koko kansainvälisen valuuttajärjestelmän perusta.

Jos Yhdysvallat tai jokin euromaa ajautuu maksuhäiriöön, seuraukset ovat Lehman Brothersin konkurssiin verrattuna moninkertaiset. Kreikan maksuhäiriö söisi välittömästi sikäläisten eläkerahastojen varannoista suuren osan – ja muistakin euromaista jonkin verran. Sitten katsottaisiin, luultavasti kadulla, kenen eläkkeitä leikataan mitenkin paljon.

Euron purkaminen osiinsa tekisi samoin kaikille euromaille ja luultavasti myös Britannialle ja osittain Japanillekin. Kiinan keskuspankin valuuttavarannosta merkittävä osa on kehittyneiden maiden valtionlainoissa, ja se on esimerkiksi Yhdysvaltojen suurin velkoja. Jos varannon arvo supistuisi, keskuspankki joutuisi vähentämään Kiinan talouden rahamäärää vastaamaan varantoaan – ja idän jättikin uppoaisi taantumaan.

EKP voi luoda
porsaanreiän


EKP ei voi rajattomiin ostaa Kreikan tai muiden ongelmamaiden lainoja, koska muuten se ajautuisi samanlaiseen riskiin kuin Kiinan keskuspankki omine obligaatiovarantoineen. Pankkeja puolestaan uhkaavat lainojen arvonlaskusta seuraavaan tilinpäätökseen syntyvät tappiot, jotka syövät niiden luotonantomahdollisuuksia.

Koska arvonlaskut muuttuvat todellisiksi tappioiksi vasta, kun obligaatiot myydään,  EKP voisi luoda porsaanreiän pankeille. Perustamalla rahaston, joka tekee ongelma-  ja miksei muistakin lainoista takaisinostosopimuksia pankkien kanssa, se voi auttaa pankkeja poistamaan tappiolainat taseistaan tilinpäätöksen yli.

Jos EKP esimerkiksi ostaisi vaikka joulukuun 30. päivä Kreikan velkapapereita pankilta, joka samalla sitoutuisi ostamaan ne takaisin samaan hintaan tammikuun 2. päivänä, lainan arvonlasku ei näkyisi pankin tuloksessa. Kauppa olisi lyhytaikaista luototusta ja lainan hinta ennalta sovittu molempiin suuntiin, joten tappiot eivät kirjautuisi.

Tämä helpottaisi pankkien ja eläkelaitosten tilaa ja lisäisi niiden halua sijoittaa ongelmamaiden luottoihin. Lainansaannin helpottuminen vähentäisi akuutin maksuhäiriön uhkaa ongelmamaissa ja ostaisi niiden päättäjille lisää aikaa tehdä tarpeellisia muutoksia. Samalla järjestelmä antaisi EKP:lle mahdollisuuden –takaisinostojen ehtoja säätelemällä – ohjata jäsenmaiden poliitikkojen päätöksiä.

Kukaties jopa Kreikan poliitikot alkaisivat pyrkiä vaalikautta pidempiin suunnitteluhorisontteihin .  .  .

Keskuspankilla ei ole muodollista valtaa kansalliseen päätöksentekoon. Se joutuu kuitenkin vastaamaan poliittisten päätösten seuraamisesta, joten uusi mekanismi antaisi sille myös keinon ohjata päätöksiä.

Joka tapauksessa keskuspankki tekee sen vähemmän rajusti kuin kansainväliset sijoittajat, eli ne parjatut markkinavoimat, jotka nyt uhkaavat vastuuttomimpia euromaita upotettuaan takavuosina Islannin.

EKP on kantanut oman vastuunsa talouden vakaudesta. Mistä löytyvät ne poliittiset päättäjät, jotka pystyvät samaan?

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    2. 2

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    3. 3

      USA:n keskuspankki jatkaa markkinoiden rauhoittelua rahaa pumppaamalla

    4. 4

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    5. 5

      Google-diili työllistää 200 tuulipuiston rakentajaa – myös Haminaan palkataan lisää väkeä

    6. 6

      Karu kommentti teki lopun työ­haaveista: ”Tolla naamalla et saa töitä” – tällaista on syrjintä Suomen työ­elämässä

    7. 7

      Google kertoi suursatsauksista Suomeen: 600 miljoonaa Haminaan, 255 megawattia uusiutuvaa energiaa

    8. 8

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    9. 9

      Kostotoimien mahdollisuus Lähi-idässä nostaa jälleen öljyn hintaa

    10. 10

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    2. 2

      Google kertoi suursatsauksista Suomeen: 600 miljoonaa Haminaan, 255 megawattia uusiutuvaa energiaa

    3. 3

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    4. 4

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    5. 5

      Diesel menetti tukensa, maksajina kuljetusala ja syrjäkylien autoilijat – Professori: ”Siinä mielessä ympäristöteko, että hinta nousee”

    6. 6

      Uhkaako verokorttisi tuloraja ylittyä – toimi näin!

    7. 7

      Asumisen kulut nousevat kohisten: Rovaniemi 3 400, Kempele 2 300 euroa – katso 59 kunnan lista

    8. 8

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    9. 9

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    10. 10

      Merivoimien neljä uutta laivaa rakennetaan turvallisuussyistä Raumalla – luvassa satoja uusia työpaikkoja: ”laidasta laitaan väkeä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sukulaiset kärkkyivät puolen miljoonan euron perintöä – terävä vanhus jätti heidät nuolemaan näppejään

    2. 2

      Maksamisen muutos yllätti OP:n asiakkaat – Tertulta meni kerralla lukkoon koko perheen tilit

    3. 3

      Näin maksaminen korteilla ja verkossa muuttuu lauantaina – ”Minkään ei tulisi viikonlopun aikana räjähtää”

    4. 4

      Näin paljon suomalaisilla on rahaa tilillään – ekonomisti kertoo, mikä on järkevä määrä

    5. 5

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    6. 6

      Osuuspankin asiakaspalvelu meni tukkoon – asiakkaat ihmettelivät pankin lähettämää tekstiviestiä

    7. 7

      Kohua herättänyt sähköyhtiö Caruna nostaa jälleen siirtomaksua – Omakotiliitto parahti: ”Pöyristyttävää”

    8. 8

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    9. 9

      Yksinhuoltajan lompakko lihoo, keskituloinen perhe kaivaa kuvetta – katso tästä budjettiehdotuksen voittajat ja häviäjät

    10. 10

      Autoalan yrittäjä lähti koeajolle ja ”hakemaan rahoja” – runneltu Mersu löytyi viikon päästä, takakontissa inhottava yllätys

    11. Näytä lisää