Urbanisoitumisen vaihtoehto on taantuminen - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kaupunki on Kiinan suuri haaste

Olen seurannut Qingdaon kaupungin kasvua reilut puolitoista vuotta. Sinä aikana on rakennettu useita kymmenien tuhansien asukkaiden lähiöitä vuorilaaksoihin ja vuorten rinteille louhituille tonteille. On purettu talonpoikien ja kalastajien matalia kyliä ja korvattu niitä 30-kerroksisilla rakennuksilla.

4.7.2011 12:42 | Päivitetty 4.7.2011 12:54

Paljasjalkainen qingdaolainen, vähän yli nelikymppinen koulun johtaja, muistaa, kuinka kaupunki päättyi siihen, mistä nykyinen keskusta alkaa ja kuinka hän teini-ikäisenä patikoi itään telttailemaan villissä luonnossa paikalla, josta Qingdaon yliopiston kampus alkaa. Meidän asuntomme oli viime vuonna vielä 12 kilometriä kauempana idässä ja silti olimme samassa kaupungissa.

Kaupungistuminen on Kiinan kehityksen punainen lanka. Se on ollut ja on tulevaisuudessa ehdoton edellytys taloudelliselle kehitykselle. Kiinan kaikki suurimmat ongelmat liittyvät kaupungistumisprosessiin ja sen sääntelyyn.

Olen aikaisemmin kirjoittanut useista Kiinan suurista haasteista. Ne kaikki kohtaavat toisensa kaupungistumisessa.

Tähän asti Kiinan kaupungistuminen on sujunut kaikkiaan melko hyvin huolimatta satoja miljoonia ihmisiä koskettavista ongelmista. Kiinan kaupungeissa ei tapahtunut samanlaista valtavaa slummiutumista kuin muiden kehittyvien maiden suurkaupungeissa. Huolimatta epätasaisesta kehityksestä ja epätasa-arvoisesta kohtelusta, kaupungistuminen ei ole tuonut mukanaan massiivisia mielenosoituksia.

Ensi vuonna puolet kiinalaisistaasuu kaupungissa

Vuonna 1978 kiinalaisista vain 18 prosenttia asui kaupungeissa. Vuona 1995 kaupunkilaisten määrä oli noussut 30 prosenttiin ja vuonna 2002 jo 40 prosenttiin. Sen jälkeen maaseudulta kaupunkeihin on muuttanut noin sata miljoonaa ihmistä lisää.

Puolet Kiinan väestöstä asuu kaupungeissa ensi tai seuraava vuonna. Maan 12. viisivuotissuunnitelma (2011–2015) asettaa vuoden 2030 kaupungistumistavoitteeksi 65 prosenttia. Tämän mukaan 350 miljoonasta maalaisesta tulee kaupunkilaisia 20 vuoden aikana.

Qingdaon kaupunkirakennenielee miljardeja

Kiina investoi valtavia summia kaupunkien infrastruktuurin rakentamiseen. Yksin täällä keskikokoisessa Qingdaossa avattiin juuri maailman pisin merisilta Jiaozhou-lahden ylitse, rakennetaan 7,8 kilometriä pitkää tunnelia lahden alitse ja kaivetaan metrorataa, josta tulee 55 kilometriä pitkä viidessä vuodessa.

Tämä qingdaolainen kerrostalolähiö nousi vuoden rinteellä muutamassa kuukaudessa.

Hukou on jarru javaraventtiili

Kaupungistumista säädellään sitkeästi hengissä pysyvällä hukou-järjestelmällä eli kotipaikkarekisterillä. Maon kaudelta periytyvä menetelmä on yhä keskeinen työkalu suurten väestömäärien valvonnassa. Väestön oikeudet ja viranomaisyhteydet on sidottu kotipaikkaan. Toisaalta hukoun mukana tuleva maanläntti toimii taloudellisena varaventtiilinä. Vuoden  2008 talouslaman aikana arvioidaan 20 miljoonan kiinalaisen siirtotyöläisen menettäneen työpaikkansa ja palanneen kotipaikkakunnalle maata viljelemään.

Talonpoikien maat gryndereille

Kaupungistuminen syö maata. Maasta on tullut spekulaation kohde ja sekä yritykset että paikallishallinto kahmivat talonpoikien maita. Talonpoikia houkutellaan ja painostetaan myymään maaoikeutensa. Samalla heistä tehdään pakkokaupunkilaisia, mutta se ei takaa työpaikkaa tai asuntoa.

Kaupunkilaisoikeuksia testataan

Täysien oikeuksien myöntäminen siirtotyöläisille on tavoite, johon kaupungeilla ei ole varaa. Toisaalta niillä ei ole varaa pitää miljoonia ”irtolaisia”.

Kiinan talousnousun lähtökaupungissa Shenzhenissä testataan siirtotyöläisten sitouttamista kaupunkiin, jossa podetaan työvoimapulaa. Työntekijöitä ajetaan liittymään kaupungin asukasrekisteriin, sillä ilman henkilökorttia ei saa vuokrata asuntoa, saada lapsia kouluun tai käyttää terveyspalveluja. Kaikenkattavat rekisterit seuraavat silloin asukkaiden kaikkia toimia.

Koulutus ontuu, liikenne takkuaa

Koululaitos ei pysy nopean kaupungistumisen mukana. Vaikka Kiinassa on vain 3,6 yliopistosta valmistunutta jokaista sataa asukasta kohti, niistä valmistuu joka vuosi toista miljoonaa työtöntä. Hyvin koulutetut ihmiset eivät jakaudu tasapainoisesti ei kaupunkien kesken. Pekingin ”ei-kaupunkilaisista” yksi viidestä on saanut yliopistokoulutuksen.

Liikenne takkuaa kaupungeissa, sillä ihmisiä ja autoja on liikaa. Ei katujen eikä joukkoliikenteen kapasiteettia pystytä kasvattamaan riittävän nopeasti. Siirtotyöläiset menevät halvoille asuinalueille kaupungin laitamille, mutta käyvät töissä lähellä keskustaa.

Pekingin liikenteeseen tulee joka päivä pari tuhatta uutta autoa. Tämän vuoden alkupuolella aamuruuhkan aikana liikenteen keskinopeus oli 24,2 kilometriä tunnissa. Pekingin liikennetutkimuskeskuksen johtaja, ennustaa keskinopeuden voivan laskea 15 kilometriin tunnissa lähivuosina.

Kuusikymmentä prosenttia kiinalaista suunnittelee auton ostamista seuraavan viiden vuoden kuluessa.

Sutta ja sekundaa

Kaupunkien nopea ja huonosti suunniteltu rakentaminen johtaa heikkotasoiseen lopputulokseen. Kiinalaistalot tehdään usein niin huonoista materiaaleista ja heikolla ammattitaidolla, että ne vaativat perusteellista remonttia jo muutaman vuoden valmistumisen jälkeen.

Ilmansaasteet uhkaavat terveyttä

Ilmansaasteet näkyvät ja kuuluvat myös katukuvassa. Ihmisiä vaivaa jatkuva limaneritys, joka johtaa usein niin kovin äänekkääseen rykimiseen, kakomiseen ja kaduille räkimiseen.

Ilmansaasteet käyvät kalliiksi sekä yksityisille ihmisille että koko keskustan valtakunnalle.

Maailmanpankin arvion mukaan saasteet aiheuttivat 350 000 kiinalaisen kuoleman vuonna 2003 ja 250 000 ihmistä sairastui krooniseen keuhkoputken tulehdukseen. Taloudellisten menetysten maailmanpankki arvioi nousevan neljään prosenttiin kansantuotteesta.

Tähän saakka Kiina on pystynyt pitämään kaupungistumisen kovat haasteet hallinnassa.

Mitä tapahtuu nyt, kun keskushallitus ryhtyy tekemään kiinalaista kuluttajia?

Tarvitaan lisää energiaa, lisää autoja ja liikenneväyliä, lisää koulutusta, lisää asuntoja, lisää terveydenhuoltoa, lisää puhdasta vettä ja lisää jätehuoltoa. Samalla pitäisi vähentää päästöjä ja siirtyä kohti ekologisesti kestävää yhteiskuntarakennetta. Haasteet käyvät haastavammiksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?