Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tiedotteen mukaan toteutumassa oleva energiansäästö ylittää selvästi vuonna 2006 voimaan tulleen energiapalveludirektiivin jäsenvaltioille asettaman yhdeksän prosentin tavoitteen, mikä Suomen osalta tarkoittaa 17,8 terawattitunnin energiansäästöä.
Nyt toteutumassa oleva säästö on 12,5 prosenttia laskettuna direktiivin toimialaan kuuluvasta energian loppukulutuksen keskiarvosta vuosina 2001-2005. Myös vuodelle 2010 asetettu 5,9 terawattitunnin välitavoite ylittyi ollen raportin mukaan 12,1 terawattituntia.
Suurimmat energiansäästöt saavutetaan rakennuksissa rakentamismääräyksillä, pientalojen lämpöpumpuilla ja öljylämmitteisiin pientaloihin kohdistuvilla toimilla. Myös teollisuuden energiansäästö on TEM:in mukaan suuri, vaikka siitä huomattava osa kohdistuu direktiivin ulkopuolella olevaan energiankäyttöön.
Direktiivin toimialalla toiseksi suurin säästö tulee liikenteestä ja uusien autojen energiatehokkuuden parantumisesta. Maatalous ja erilaisten sähköä käyttävien laitteiden energiatehokkuuden parantaminen tuottavat seuraavaksi eniten säästöjä.
Suomessa tehtävää energiatehokkuustyötä suuntaa Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, jossa energian loppukäytölle asetettiin 37 terawattitunnin säästötavoite vuodelle 2020.
Tavoitetta käytettiin mitoitusperusteena myös työ- ja elinkeinoministeriön johdolla vuonna 2009 valmistuneessa energiatehokkuustoimikunnan työssä. Sen mietinnössä kuvattiin 125 toimenpidettä energiansäästön ja energiatehokkuuden tehostamiseksi.
Energiansäästötiedot ilmenevät Euroopan komissiolle toimitetusta toisesta kansallisesta energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta, NEEAP-2:sta, jossa raportoitujen 36 toimenpiteen energiansäästövaikutus vuonna 2016 on yhteensä 24,7 terawattituntia.
