Liian ahdasta? Katso miten lapsiperhe asuu

Joka kolmas lapsiperhe asuu ahtaasti. Näin siitä huolimatta, että perheet ovat muuttaneet sankoin joukoin kehyskuntien isoihin unelmataloihin. Helsingissä asumisväljyys ei ole kuitenkaan kasvanut. Asiantuntija on huolissaan, että kalliiden neliöiden hankkiminen vaikeuttaa entisestään perheen ja työelämän yhdistämistä. Katso paljonko lapsiperheiden kodeissa on tilaa.

| Päivitetty

Monet lapsiperheet joutuvat tyytymään pieniin asuntoihin kalliiden neliöhintojen lannistamina. Lähes joka kolmas lapsiperhe asuu ahtaasti eli asunnon huoneluku on pienempi kuin sen asukkaiden määrä.

Keskimäärin nelihenkisen perheen asunnossa on 112 neliötä, Tilastokeskuksen tiedoista ilmenee. Helsingissä asuinpinta-ala on selvästi pienempi – keskikoko on parikymmentä neliötä koko maan lukua vähemmän.

Vertailukunnista väljimmin asutaan Kauniaisissa, jossa keskiarvo lapsiasuntokuntien käytössä olevasta lattia-alasta on 144 neliötä. Helsingissä vastaava luku on vain 87 neliötä.

Yksinhuoltajaperheissä asuntokuntakohtaista tilaa on kaikkein niukimmin. Ero kahden vanhemman perheen keskiarvoon on lähes 30 neliötä. (Katso kaupunkikohtaiset tiedot lapsiperheiden asunnoista taulukosta jutun lopussa.)

Helsinkiläisperheetsumpussa

Ahtaasti asuvilla lapsiperheillä on käytössään keskimäärin alle 19 neliötä asukasta kohden. Helsingissä luku on vain 17 neliötä.

– Samalla kun osa perheistä on päätynyt isoihin asuntoihin kehyskuntiin, Helsingissä asumisväljyys ei ole kasvanut nimeksikään, kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta toteaa.

– Helsingin asunnoista noin 70 prosenttia on yksiöitä ja kaksioita. Jos väljyyttä haluaa, on muutettava pois.

Ahtaimmin asuvat odotusten mukaan suurperheet. Lapsiluvun kasvaessa neliömäärän kasvu hidastuu. Keskiverto kuuden hengen perhe asuu 126 neliön asunnossa, Helsingissä 104 neliön kodissa.

Raha karsii vaatimuksia

Nuoret lapsiperheet etsivät sopivaa asuntoa ja asuinpaikkaa aktiivisesti. Joka neljäs lapsiperhe on muuttanut vuoden aikana.

Asuntomyyntipäällikkö Jorma Jaakkola rakennusyhtiö Lemminkäisestä listaa lapsiperheiden toivomuksia etsimälleen asunnolle.

– Säilytystilaa toivotaan olevan mahdollisimman paljon. Toivomuslistalla on useamman vaatehuoneen lisäksi kodinhoitohuone, jokaiselle lapselle oma huone sekä tilava keittiö perheen yhteisille ruokahetkille.

Halutusta tasosta tinkiminen saattaa kuitenkin olla edessä monen perheen kohdalla. Hintataso leikkaa unelmia.

– Ikävä tosiasia on, että silloin kun tilan tarve on perheessä suurin, ruokakuntakohtaiset tulot ovat pienimmillään. Tarpeelliseksi katsottua määrää neliöitä ei ole varaa ostaa.

– Helsinki painottaa kaavoituksessaan sitä, että myös isoja asuntoja pitää tehdä. Harvemmin niihin kuitenkaan lapsiperheitä muuttaa vaan varakkaita yksineläjiä.

Teinilleoma huone

Johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin lastensuojeluliitosta pelkää, että asumisen kalleus vaikeuttaa entisestään perheen ja työelämän yhdistämistä.

– Suuret asuntolainat ja kalliit vuokrat nostavat paineita tehdä enemmän työtä. Vanhemmat eivät pysty jäämään kotiin hoitamaan lapsia, tekemään osa-aikatyötä tai edes pidättäytymään ylitöistä. Pitkien välimatkojen päässä asuminen pidentää työpäivää entisestään.

– Olemme huolestuneita erityisesti nuorten perheiden asemasta. Valtion ja kuntien pitäisi yhdessä tarttua sellaisiin asuntopoliittisiin toimiin, jolla tonttimaata ja asuntoja saataisiin lisää tarjolle ja hinnat laskemaan kohtuullisiksi.

Oma huone isommalle lapselle olisi suotavaa, Iivonen toteaa.

– Alle kouluikäiselle lapselle huoneen jakamisen on todettu olevan ihan positiivinen asia – yhteiset leikit sisarusten kanssa sekä toisten huomioon ottamisen opettelu ovat hyviä kokemuksia. Vanhemmalle lapselle oman reviirin merkitys kuitenkin korostuu. Jos ovea omaan huoneeseen ei saa kiinni, esimerkiksi läksyjen teko ja nukahtaminen voivat vaikeutua.

– Kaverisuhteisiinkin oman huoneen puuttuminen saattaa vaikuttaa, jos lapsi ei halua kutsu kavereita kylään yksityisyyden puuttuessa. Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän ongelma korostuu. Itsenäistyminen vaatii etäisyyttä.

Lapsiperheellä on 100 neliötä Lapsiperheiden asuntojen koot eri paikkakunnilla ja ahtaiden asuntojen osuus. (Lapsiasuntokunnat 31.12.2010)

 Kaikki  Ahtaasti asutut   Yhteensäm2/asuntokuntam2/henkilöYhteensäm2/asuntokuntam2/henkilöKoko maa580 666106,027,7171 01686,718,7Espoo31 781101,726,98 19183,718,2Helsinki55 72386,824,219 01074,717,4Kauniainen1 048144,135,0231104,321,0Vantaa24 85693,625,37 34980,217,8Turku16 18193,526,25 28777,318,2Lahti10 26797,927,02 89881,018,3Tampere20 54892,825,96 28177,918,3Mikkeli4 973106,228,11 36387,419,1Kuopio10 096101,027,42 73083,318,6Oulu15 416104,227,64 11886,818,6 Lähde: Tilastokeskus

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?