Ekonomistit syyttävät EU:ta velkakriisin pahentamisesta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

EU pahentaa velkakriisiä – lisää väärää lääkettä

Euroopan talouspäättäjät saavat velkakriisin hoidosta luokattoman arvosanan niin markkinoilta kuin kansainvälisiltä finanssiguruiltakin. Arvostelun mukaan EU on "pelastanut" kriisimaita pääosin väärin lääkkein. Nyt EU "korjaa" hoitovirheitään samaa väärää lääkitystä vahvistamalla – ja pahentaa kriisiä.

1.6.2011 7:15 | Päivitetty 31.5.2011 19:37

Päivittäin vaihtelevat huhut ja osin ristiriitaiset viranomaislausunnot Euroopan velkakriisin vaiheista vuoroin nostavat ja laskevat kriisivaltioiden markkinakorkoja. Samaa rataa heiluvat euroalueen osakekurssit ja euron arvo valuuttamarkkinoilla.

Tiistaina markkinatunnelma oli vaihteeksi lievästi maanantain ahdistusta keveämpi sen jälkeen, kun talouslehti Wall Street Journal oli kertonut Saksan ehkä sittenkin jatkavan Kreikan hätärahoitusta ensi kuussa – ja vieläpä ilman yksityisten rahoittajien "rankaisemista".

Vain päivää aiemmin talouslehti Financial Times oli hermostuttanut markkinoita kertomalla Euroopan talousviranomaisten valmistelevan Kreikalle hätärahoituksen jatkoa, johon kuuluisivat esimerkiksi Kreikalle määrätyn talouskuurin tuntuvat kiristykset ja yksityisten rahoittajien "taakanjako".

Markkinatoimijoiden ja ilmeisesti myös talouspäättäjien hermot alkoivat kiristyä jo viime viikolla, kun iso joukko kriisityön keskeisiä vaikuttajia vuoron perään vahvisti ja kiisti Kreikan valmistelevan jonkinlaista velkasaneerausta tai jopa euron vaihtamista takaisin kansalliseen valuuttaan.

Tulenarkoja, keskenään tyystin ristiriitaisia ja paikoin jopa aggressiivisia lausuntoja esitti joukko euromaiden, EU:n, EKP:n ja IMF:n keskeisiä päättäjiä.

Täysin vastakkaisiin suuntiin vuoropäivinä vaihtelevat uutiset, huhut ja viranomaislausunnot – sekä niiden mukana myös jyrkin kääntein vaihtelevat markkinatunnelmat – vihjaavat velkakriisin kehittyneen arvaamattomaan tilaan.

Samalla on vahvistunut epäily, että velkakriisi ei ole talousviranomaisten hallinnassa senkään vertaa kuin oli asian laita ensimmäisen Kreikka-paniikin aikoihin vuosi sitten.

Samalla on vahvistunut myös kriisitoimien arvostelu.

Markkinat kertovatkriisin venymisestä

Velkakirjamarkkinoiden korkonoteeraukset samoin kuin luottoriskijohdannaisten hintanoteeraukset kertovat tähänastisten kriisitoimien ja valmisteilla olevien uusienkin toimien tehottomuudesta.

Ainakaan markkinatoimijoiden enemmistö ei vielä usko kriisitoimien tehoon sen vertaa, että olisi uskaltanut ryhtyä sijoittamaan uutta pääomaa Kreikkaan tai edes Irlantiin tai Portugaliin. Pääoma on päin vastoin jatkanut kaikkoamistaan kriisimaista.

Jos tähänastiset kriisitoimet sekä kriisimaiden talous- ja rahoitusnäkymät herättäisivät minkäänlaista luottamusta rahoitusmarkkinoilla, olisi pääoman virta kääntynyt takaisin kohti kriisimaita – ja korot olisivat painuneet laskuun.

Näin ei kuitenkaan ole asian laita, vaan luottamus on pysynyt heikkona tai olemattomana – ja paikoin jopa heikentynyt entisestään. Kriisi siis jatkuu ja pahenee.

Korkonoteeraukset ovat lahjomattomia, mutta korot eivät anna lausuntoja saati perustele liikkeitään.

Arvioihin, analyyseihin ja perusteluihin tarvitaan ihmisiä – kuten puoli tusinaa maailmanluokan finanssigurua.

Finanssiguruilta tylyarvio kriisitoimista

Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova riippumaton analyysiyhtiö BCA Research julkaisi maanantaina erikoisraportin, jonka laatimiseen se oli koonnut maineikkaan joukon sijoitus- ja talousmaailman huippuja.

Lähivuosien tärkeimpiä talous- ja sijoitusteemoja seuloneeseen "aivomyrskyyn" osallistuivat BCA:n sijoitusneuvostoon kuuluvat ulkopuoliset neuvonantajat Marc Faber, Felix Zulauf, David Kotok, Francis Scotland ja Michael Moskow sekä BCA:n oma pääekonomisti Martin Barnes.

Kokoontumisesta ja sen johtopäätöksistä kertova raportti nostaa Euroopan julkisen talouden haasteet ja "velkasotkun" yhdeksi lähivuosien ehdottomasti tärkeimmistä teemoista.

Raportti esittää tilannearvion ja johtopäätökset yksituumaisina yhteenvetoina lainaamatta aivoriihen yksittäisiä jäseniä. Gurujen viesti on silti kristallin kirkas – ja kursailemattoman karu:

– Euroopan velkakriisi vain venyy venymistään, kun päättäjät lykkäävät päätöksiä välttämättömistä kriisitoimista niin pitkälle kuin markkinat sallivat vetkuttelua. Kriisinhallinta on kehnointa mahdollista, kun sitä toteuttavilla byrokraateilla ei ole täyttä ymmärrystä toimiensa talousvaikutuksista.

"Kriisi ei pääty ennenkuin Kreikka saneeraa"

BCA:n nimekäs raati katsoo Euroopan velkakriisin jatkuvan ja pahenevan, kunnes ainakin Kreikan talouden ja rahoituksen kujanjuoksu päätyy tavalla tai toisella toteutuvaan velkasaneeraukseen.

Ryhmä pitää todennäköisenä, joskaan ei yhtä varmana, että näin käy myös Portugalille ja mahdollisesti myös Irlannille.

Ainakin Kreikan velkasaneeraus on ryhmän mukaan väistämätön tapahtuma, mutta ei suinkaan kaikki ongelmat korjaava kivuton patenttilääke.

Talousviranomaisilla on täysi työ estää saneerauksen tai varsinkaan hallitsemattoman luotto-onnettomuuden seurauksia vetämästä uusia maita mukanaan kriisin syöveriin.

Euroopalla ei ole BCA:n mukaan varaa päästä kriisiä leviämään kolmea varsinaista kriisimaata suurempiin maihin, kuten Espanjaan ja Italiaan. Niiden "pelastamiseen" eivät muun Euroopan hätärahat riittäisi.

Kreikan ero eurostaepävarma käänne

Siitä BCA:n aivoriihi ei ole täysin vakuuttunut, eroaako Kreikka lopulta eurosta vai ei. Ero on mahdollinen, "jos kreikkalaiset saavat tarpeekseen talouden ankarista vyönkiristyksistä". Eroon liittyvät riskit ovat kuitenkin ryhmän mukaan erittäin suuret niin Kreikalle kuin mahdollisen eron jälkeen myös muille kriisimaille ja muulle Euroopalle. Tartuntavaara on suuri, sillä pääoma säikähtäisi karkuun Kreikan lisäksi muistakin kriisimaista.

– Jos Kreikka päättää erota, ja jos se selviää erosta ilman talouden täyttä sulamista, voi eron houkutus kasvaa muissakin kriisimaissa.

Velkasaneeraukset tai varsinkin yhden tai useamman kriisimaan ero eurosta tarkoittaisi BCA:n neuvonantajien mukaan mittavia luottotappioita Euroopan pankeille.

Edessä on heidän mukaansa joka tapauksessa ennen pitkää pankkien mittava pääomittaminen, sillä Euroopan pankeilla ei ole riittävästi pääomia vastaanottamaan kriisimaissa kypsyviä luottotappioita.

"Eurokraatitvalehtelevat"

Vielä tylymmin sanakääntein Euroopan velkakriisin hoitamista arvostelee niin ikään kansainvälisiä suursijoittajia neuvovan analyysiyhtiön, Lombard Street Researchin, kaksi veteraaniekonomistia, Leigh Skene ja Brian Reading.

Suorasukaisista ja ennakkoluulottomista analyyseistään tunnettu Skene arvostelee kirjoituksessaan Euroopan talouspäättäjiä "eurokraateiksi", jotka "kaivavat euroaluetta yhä syvemmälle velkakuoppaan perustellen toivottomia toimiaan tosiasioiden kieltämisellä ja suoranaisilla valheilla".

Hänen mukaansa Kreikan velkakriisin saaminen hallintaan ja velkakuorman keventäminen siedettäviin mittoihin EU:n sinnikkäästi ajamilla keinoilla oli alun perinkin toivotonta. Nyt se on jo käytännössä mahdotonta.

– Kreikalla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia selvitä veloistaan talouskasvun avulla, sillä maan talous taantuu eikä suinkaan kasva. Kriisitoimet voimistavat talouden alamäkeä, kasvattavat Kreikan velkataakkaa ja järkyttävät yhteiskuntarauhaa.

Kreikan "pelastaminen" on Skenen mukaan suuri valhe. Hänen mukaansa hätäluotoilla pelastetaan ainoastaan suurten EU-maiden pankkeja, vaikka talouspäättäjät eivät tätä myönnä.

BCA:n neuvonantajaryhmän tavoin LSR:n Skene pitää Kreikan velkasaneerausta väistämättömänä ja välttämättömänä. Hän neuvoo sijoittajia varautumaan samaan Portugalissa ja Irlannissa – sekä lisäksi Espanjassa, Belgiassa ja Italiassa.

"EU yrittää elvyttäätaloutta kuristamalla"

LSR:n Readingin mukaan Kreikalle ja muille kriisimaille kesken ankaran talous- ja rahoituskriisin pakotetut julkisen talouden voimakkaat vyönkiristykset ovat kohtalokas virhe.

– Väärään aikaan toteutetut vyönkiristykset heikentävät taloutta eivätkä suinkaan piristä sitä. Sellainen elvyttävä kuristus ei ole mahdollinen, jota europäättäjät yrittävät kriisimaissa toteuttaa. Elvytys elvyttää, mutta kuristus kuristaa.

Readingin mukaan julkisen talouden tasapainottaminen voi kesken taantuman joten kuten onnistua vain, jos kriisimaa voi vauhdittaa vientivetoista kasvua devalvaation avulla ja jos keskuspankki antaa taustatukea rahapolitiikan voimakkaalla kevennyksellä.

Euroopan kriisimailla ei Readingin mukaan ole toivoa kummastakaan. Kreikka sen enempää kuin muutkaan euromaat eivät mahda mitään euron kurssille, vaan euro on niille yhtä armoton kuin vieras valuutta.

Rahapolitiikan kevennyksestäkään ei ole toivoa, kun EKP kiristää rahapolitiikkaansa. Tämä taas on omiaan vahvistamaan euroa ja näin osaltaan heikentämään kriisimaiden vientimahdollisuuksia.

Reading pitää Kreikan valtion velkasaneerausta käytännössä väistämättömänä. Epäselvää on ainoastaan, milloin ja miten tämä tapahtuu – ja se, kuka kärsii tappiot.

Maailmanpankkiyhtyy kritiikkiin

Euroopan talousviranomaiset saavat kritiikkiä myös hieman yllättävästä suunnasta, nimittäin Maailmanpankilta. Tai oikeammin sanottuna tutkijaryhmältä, jonka kriittisen tutkimuksen Maailmanpankki on julkaissut.

Kyse on Euroopan velkakriisin syihin ja ratkaisun haasteisiin pureutuvasta tutkimuksesta, jonka ovat laatineet Maailmanpankin valtioiden velkaongelmiin erikoistuneet tutkijat Edgardo Favaro, Ying Li, Juan Pradelli ja Ralph Van Doorn.

Heidän tutkimuksensa Europe's Crisis: Origins and Policy Challenges (suomeksi Euroopan kriisin syitä ja kriisinhallinnan haasteita) on osa Maailmanpankin vastikään ilmestynyttä 500-sivuista kriisiraporttia Sovereign Debt and the Financial Crisis (suomeksi Valtionvelka ja finanssikriisi).

Euroopan talousviranomaiset ovat vieneet velkakriisiä Maailmanpankin tutkimuksen perusteella alusta lähtien hakoteille. Näin suoraan tutkijat eivät tulkintaansa ilmaise, mutta kriittinen kanta käy raportista vaikeuksitta selväksi.

– Velkakriisiä ei pitäisi hoitaa ratkaisua ja tappioita lykkäämällä, sillä väistämättömien toimien viivyttely kangistaa rahoitusjärjestelmää ja taloutta mutta ei hävitä piileviä tappioita eikä poista riskejä, tutkijat kirjoittavat.

Heidän mukaansa Euroopan pitäisi kohdata – ja kärsiä – kriisimaissa piilevät luottotappiot turhia aikailematta. Tämä on ainoa keino saada tämä "taloutta lamaannuttava ja elintasoa heikentävä" taakka pois päiväjärjestyksestä.

Tappioiden kohtaaminen on Maailmanpankin velkatutkijoiden mukaan ainoa keino, jolla Eurooppa pääsee velkakriisistä eroon – ja "pääsee jatkamaan eteenpäin".

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?