Varainhoitaja arvioi Euroopan velkakriisin pahenevan ja laajenevan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

"Eurokriisiin on vain yksi lääke – sekin mahdoton"

Euroopan velkakriisi ratkeaisi nopeasti vain, jos rahaliitto muutettaisiin liittovaltioksi. Näin täräyttää Ålandsbankenin johtaja Stefan Törnqvist, joka ei kuitenkaan usko "poliittisesti mahdottomaan" keinoon. Sen sijaan hän povaa kriisin pahenevan – ja laajenevan seuraavaksi Espanjaan. Hän pitää kiinni tammikuisesta arviostaan, että euro tuskin kestää enää kahtakaan vuotta.

26.5.2011 12:47 | Päivitetty 26.5.2011 12:53

Euroopan velkakriisiin on enää jäljellä vain yksi ainoa ratkaisu, joka olisi riittävän tehokas palauttamaan markkinoiden luottamuksen ja katkaisemaan kierteen.

Tuo teholääke on rahaliitto Emun muuttaminen liittovaltioksi ja rahoitusongelmia torjuvan vakausrahaston kasvattaminen 2 000 miljardiin euroon. Tämä tosin on poliittisesti mahdoton lääke, joten kriisi todennäköisemmin jatkuu ja pahenee.

Näin täräyttää varainhoitoyhtiö Ålandsbanken Asset Managementin toimitusjohtaja Stefan Törnqvist, joka viime tammikuussa ennusti rahaliitto Emun ja euron hajoavan 80 prosentin varmuudella viimeistään kahden vuoden kuluessa.

Hän pitää yhä kiinni tuosta veikkauksestaan, joskin myöntää yllättyneensä kriisin laajenemisen vauhdista. Törnqvist esitti tilannearvionsa ÅAM:n järjestämässä lehdistötilaisuudessa torstaina Helsingissä.

– Velkakriisi on edennyt paljon nopeammin kuin osasin tammikuussa odottaa, kun esitin arvioni euron hajoamisesta. Alkuperäinen ennusteeni on kuitenkin voimassa. Jos Kreikka eroaa, kuka sitä kaipaa, Törnqvist kysyy.

"Tilanne heikentynytnopeasti ja paljon"

Törnqvistin mukaan Euroopan tilanne on heikentynyt nopeasti ja muuttunut yhä vakavammaksi.

– Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat jo tuen varassa, mutta nyt puhutaan jo Kreikan toisesta pelastuspaketista ja markkinoilla epäluuloinen kyräily näyttää palaavan Espanjaan ja Italiaan.

– Kukaan ei tiedä, missä kunnossa Espanjan pankit todellisuudessa ovat tai mikä on Italian sisäpoliittinen kehitys. Ranskan presidentinvaalikisaa johtava Marie Le Pen on vaaliohjelmassaan ilmoittanut haluavansa frangin takaisin Ranskan valuutaksi, Törnqvist luettelee.

Hänen mielestään Euroopan velkakriisistä on vain kaksi varmaa tietoa:

– Ensimmäinen on se, että markkinat eivät luota tippaakaan siihen tapaan, jolla Eurooppa on hoitanut velkakriisiä. Toinen on se, että kukaan ei tiedä, milloin ja miten kriisi päättyy.

Kriisin radikaaliratkaisu

Törnqvistin oma arvio velkakriisin tehokkaaksi ratkaisuksi on radikaali – ja ainakin hänen oman arvionsa mukaan poliittisesti mahdoton:

– Ainoa riittävän tehokas ja markkinoiden luottamuksen uskottavalla ja nopealla tavalla palauttava ratkaisu olisi rahaliiton muuttaminen liittovaltioksi ja vakausrahastojen kasvattaminen riittävän suuriksi, esimerkiksi 2 000 miljardiin euroon. Tämä olisi markkinoiden näkökulmasta uskottava ratkaisu, jota tuskin kovin moni epäilisi.

Törnqvist ei kuitenkaan usko liittovaltion tai edes kriisirahastojen merkittävään kasvattamiseen, sillä hän pitää kumpaakin ajatusta poliittisesti mahdottomana.

– Nämä nykyiset pienetkin kriisirahastot ovat olleet poliittisesti erittäin vaikeita, eikä niiden varovainenkaan vahvistaminen tunnu onnistuvan kovin helposti.

Jos kriisin nopea ja tehokas ratkaisu on poliittisesti mahdoton, mitä jää jäljelle?

Törnqvistin mukaan jäljelle jää sitä samaa kuin tähänkin asti – eli kriisin pitkittämistä ja ja venyttämistä suuria ratkaisuja lykkäämällä niin kauan kuin se on poliittisesti mahdollista ja markkinat sen sallivat.

– Oma veikkaukseni on, että kriisi ei ole ohi pitkään aikaan, vaan päin vastoin pahenee. Espanja on seuraava.

"Eurooppa onvasta alkua"

Törnqvist muistuttaa, että ylivelkaiset euromaat eivät suinkaan ole maailman ainoita ylivelkaisia maita. Ennemmin Euroopan kriisimaat ovat jäävuoren huippu, sillä suurin osa muistakin niin sanotuista kehittyneistä maista on liian raskaassa velkakuormassa.

Hänen mukaansa velkaisuusmittareiden perusteella Yhdysvallat ja Japani ovat kumpikin vielä velkaisempia kuin esimerkiksi Portugali.

– Yhdysvaltain, Japanin ja Euroopan ero on oikeastaan vain siinä, että kriisi on havahduttanut Euroopan hereille. Sen sijaan etenkään Yhdysvalloissa ei ole vielä minkäänlaista kriisitietoisuutta.

Ylivelkaantuminen vie suuria talouksia parhaillaan Törnqvistin mukaan kohti umpikujaa, josta ei ole helppoa ulospääsyä.

– Velkamäärät ovat jo niin suuria, että niitä on yhä vaikeampi hoitaa pelkästään talouskasvun avulla. Tämä kävi selväksi jo viime vuosikymmenen lukuisissa kuplissa ja kriiseissä, joista viimeinen päättyi vasta elvytystoimien maailmanennätyksen avulla.

Nyt maailmanennätyselvytyksestä voi jo olla mahdoton luopua, Törnqvist arvioi.

"Talous tuskin kestääilman setelielvytystä"

Hänen mukaansa kriittinen kysymys on, mitä tapahtuu taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla, jos keskeiset keskuspankit ”sammuttavat setelipainonsa” eli lopettavat poikkeukselliset rahapolitiikan kevennystoimensa niin kuin ne ovat ilmoittaneet tekevänsä.

Euroalueen EKP on ensimmäisenä suurena keskuspankkina jo aloittanut omat kiristystoimensa.

– Meidän arviomme on, että setelikoneiden sulkeminen veisi talouden ja rahoitusmarkkinat hyvin nopeasti uudelleen samanlaiseen finanssi- ja talouskriisiin kuin koimme vuonna 2008. Euroopalle kriisi olisi vielä vakavampi, sillä deflaation lisäksi kokisimme valtioiden ja pankkien konkursseja, Törnqvist povaa.

Tämä ei kuitenkaan ole hänen ennusteensa, sillä hän ei usko keskuspankkien tälläkään kerralla vain seuraavan sivusta talouden ja rahoitusmarkkinoiden luhistumista.

"Setelipainotpysyvät käynnissä"

ÅAM:n Törnqvist ennustaa, että joko keskuspankit eivät sammuta setelikoneitaan pitkään aikaan tai sitten painokoneet ainakin käynnistetään uudestaan hyvin nopeasti vaikeuksien uudestaan alettua.

Setelikoneiden pitäminen käynnissä todennäköisesti estää talouden painumisen deflatoriseen taantumaan, mutta Törnqvistin mukaan tilalle tulevat ennen pitkää melkoisen varmasti inflaatiopaineet.

Hän olettaa, että juuri inflaation kiihdyttäminen on keskeinen keino pyrkiä eroon länsimaiden liian suurista velkamääristä – liian suuret eläkelupaukset mukaan luettuna.

– Inflaatio on epäilemättä poliitikoille mieluisampi vaihtoehto kuin uusi taantuma ja deflaatio, joten todennäköisesti olemme uuden inflaatioaallon alkuvaiheissa, Törnqvist arvioi.

Hän ei edes yritä täsmällisesti ennustaa, kuinka nopeasti ja kuinka paljon inflaatio kiihtyy. Sen sijaan hän viittaa historian onnettomiin esimerkkeihin liian suurten velkamäärien hoitamisesta setelipainojen avulla. Historian opetuksiin kuuluu, että kovaksi karannutta inflaatiota on erittäin vaikea pitää hallinnassa.

"Emme sijoitavaltioiden velkaan"

Sijoittajalle odotukset talouskehityksen heikkoudesta, velkakriisin riskien kasvamisesta ja nyt vielä lisäksi inflaatioriskien kasvamisesta merkitsevät uudenlaisia haasteita.

– Meillä ei ole salkuissamme lainkaan valtioiden velkakirjoja, mutta uuden taantuman ja deflaation oloissa voisimme harkita Saksan kaltaisia kaikkein luotettavimpia valtioita.

– Jos taas käy niin kuin uskomme ja keskuspankin pitävät setelipainonsa käynnissä, pysymme valtionlainoista erossa. Siinä tilanteessa uskomme osakemarkkinoilta ja yrityslainoista löytyvät parempaa pitkäaikaista reaalituottoa.

Itsestään selvänä ei kuitenkaan osakemarkkinoidenkaan tuottoa voi pitää, sillä Törnqvistin mukaan 1970-luvun kaltainen kiihtyvän inflaation ja taantuman yhdistelmänä syntyvä stagflaatio on nytkin varteen otettava riski. Osakemarkkinoilla moinen koettelemus teki ainakin 1970-luvulla rumaa jälkeä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?