Tieverkko rapistuu rahanpuutteen takia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kallis öljy vähentää päällystetöitä

Tieverkko rapistuu kovaa kyytiä. Huonokuntoisten päällysteteiden määrän arvioidaan lisääntyvän 5 000–6 000 kilometriin lähivuosina. Arvio voi olla alakanttiin. Jos öljyn hinta jatkaa nousua, se näkyy myös päällystetöissä jo kesällä.

6.5.2011 6:03 | Päivitetty 5.5.2011 18:33

Teiden ylläpitoon ja korvausinvestointeihin on viime vuosina suunnattu määrärahoja noin 230 miljoonaa euroa. Kun verorahat eivät tässäkään kokoluokassa riitä tieverkon ylläpitoon, tiemenojen pitäisi olla erityisen tarkkaan suunniteltuja ja hankintojen ja työn valvottua.

Aika ajoin esimerkiksi autoilijoita puhuttaa, onko Destian, nykyisen valtion osakeyhtiön, asfalttiurakoitsijoiden ja alihankkijoiden työteho ja työmaavalvonta kaikilta osin kustannustehokasta. Liikennevirastossa ei ole kuultu tällaisista keskusteluista.

Hinnat pysyneet kurissa

2000-luvulla kilpailuttaminen laski Liikenneviraston mukaan hintoja. Kilpailun avaaminen ja uudet urakointimuodot toivat kustannushyötyjä. Nyt hinnat nousevat raakaöljyn hinnan nousun myötä. Öljyn hinnasta riippuvaisten raaka-ainekustannusten kuten bitumin ja myös työvoimakustannusten kasvu takaavat, että samalla rahalla saa vähemmän. Oman hankintaosaamisensa Liikennevirasto arvioi hyvätasoiseksi.

Tienpäällystysurakoiden viime vuosien hintakehitys on ollut tiukassa kilpailutilanteessa maltillinen. Hinnat ovat olleet vuoden 2008 tasolla tai alle. Nyt öljyn hinta on jälleen korkealla, ja bitumi hipoo kesän 2008 huippulukemia. Mikäli bitumin hinta pysyy näin korkealla tasolla, se tulee vähentämään tulevan kesän päällystysmääriä, Liikenneviraston päällysteiden ylläpidosta vastaava asiantuntija Katri Eskola sanoo.

Ely-keskusten tehtävänä on tehdä tienpidon hankinnat Liikenneviraston linjausten mukaisesti. Urakat ovat laatuvastuu-urakoita, joissa urakoitsijat vastaavat laadusta. Tilaaja seuraa urakoitsijan raportointia ja tekee tarkistuksia työsuoritusten ja laadun osalta.

Tieasioiden vastarannan kiiski

VATT:n entinen tutkija Sakari Uimonen pitää tieverkon rapistumista erittäin huolestuttavana myös syrjäseutujen asukkaiden tasa-arvon näkökulmasta.

Uimonen on monissa lehdissä arvostellut sekä VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) tutkimuslinjausta että myös Liikennevirastoa. Jälkimäisessä ei haluta ottaa minkäänlaista kantaa Uimosen näkemyksiin, joita virasto pitää useilta kohdin virheellisinä.

Liikennevirastolla ei ole oikein käsitystä siitä, miten teiden huonokuntoisuus kehittyy ajallisesti, jos korjauksia ei tehdä. Ennakoiminen edellyttäisi parempaa elinkaariajattelua. Tien eri komponentit on peruskorjattava tietyin välein. Tie kuluu elinkaarensa aikana suunnitellulla tavalla  tai sitten ei. Tien "elinkaarisuunnitelmaa" olisi siis jatkuvasti päivitettävä.

Uimonen ei ymmärrä oman tutkimusalueensa eli infratalouden lakkauttamista VATT:ssa. Hänen mielestään Suomessa tarvittaisiin liikennetekniikan ja kansantaloustieteen poikkitieteellistä tutkimusta.

 Kukaan ei taida oikein tiedostaa, miten tärkeä tieverkosto on rahassa mitattuna Suomen taloudelle ja sen kehitykselle. Tai mikä vaikutus Suomen talouteen on tieverkoston rapautumisella.

Kunnossapidon suhteen Liikennevirasto elää Uimosen mielestä kädestä suuhun eli sen mukaan, mitä valtiolta vuosittain tippuu.

– VM:ltä tulleet vähät määrärahat pyritään kyllä allokoimaan järkevästi. Liikennevirastolta lähtee vuosittain määrärahapyynnöt VM:lle, mutta herää kysymys, että mihin nämä pyynnöt perustuvat.

Uimonen on omassa tutkimuksessaan päätynyt laskemaan tieverkon arvoksi lähes 200 miljardia euroa, ja tiestön kunnossapidon velaksi huikeat 10 miljardia euroa. Vaikka luku olisi tutkimusmenetelmällisesti perusteltu, laskelmat tuskin sopivat pohjaksi budjettineuvotteluihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?