Palmuöljy uhkaa sademetsiä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Palmuöljy uhkaa sademetsiä

Julkaistu: 21.4.2011 10:01, Päivitetty 21.4.2011 10:10

Palmuöljyn tuotanto on tärkeimpiä syitä sademetsän raivaamiselle Kaakkois-Aasiassa. Sen käyttö polttoaineissa kiihdyttää hakkuita ja lisää kasvihuonekaasupäästöjä.

Ympäristöjärjestö Greenpeace vastustaa näyttävästi palmuöljyn käyttöä biodieselin raaka-aineena. – Biopolttoaineiden tuotannolla pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Palmuöljyn käyttö raaka-aineena aiheuttaa kuitenkin suuremmat päästöt kuin fossiiliset polttoaineet, Greenpeacen palmuöljykampanjasta vastaava Maija Suomela sanoo. Palmuöljyä saadaan öljypalmujen hedelmistä muun muassa Indonesiasta ja Malesiasta. Öljypalmuja kasvatetaan plantaaseilla, joiden edestä raivataan sademetsää ja turvesoita. Toisinaan öljypalmuja kasvatetaan alueilla, joilla siihen asti tuotettiin ruokaa. Silloin ravintokasvien viljelyä varten raivataan lisää sademetsää. Usein paikallinen väestö myös joutuu lähtemään elinalueiltaan plantaasien tieltä. Indonesia on Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen suurin kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja. Syynä ovat juuri metsien ja turvesoiden raivaaminen. Indonesian laki kieltää plantaasien perustamisen koskemattomaan sademetsään. Suomelan mukaan joskus sademetsää poltetaan, jolloin sitä voidaan kutsua joutomaaksi, ja öljypalmujen istuttaminen on luvallista. Liikenne luolisää kysyntää Suurin osa palmuöljystä käytetään elintarvikkeiden ja kosmetiikan tuotannossa. Palmuöljyä syödään nuudeleissa, jäätelöissä, levitteissä ja monenlaisissa valmisruoissa, ja sitä on monissa shampoissa, saippuoissa ja hammastahnoissa. Jos öljyä aletaan hyödyntää myös polttoaineena, sen hinta nousee. Tuotantoalueellaan palmuöljyä käytetään ruoanlaitossa, jolloin sen kallistuminen voi kiristää paikallisten taloutta. Greenpeacen Maija Suomelan mukaan tilanne palmuöljyn tuotantoalueilla on kriittinen. – Pitäisi saada aikaan hakkuukielto, jolloin enempää sademetsää ei raivattaisi plantaaseiksi. Vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus liikenteen polttoaineista on EU:ssa oltava vähintään 10 prosenttia. Suomessa biopolttoaineita on silloin oltava tuplasti enemmän. Greenpeace toivoo, että lainsäädännössä huomioitaisiin raaka-aineiden tuotannon vaikutukset maankäyttöön. Järjestön mielestä unionin ja jäsenmaiden pitäisi tukea vain sellaisia biopolttoaineita, jotka todistetusti vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Sertifiointinäennäinen apu Neste Oil on nousemassa maailman suurimmaksi palmuöljyn käyttäjäksi. Yhtiö sanoo ostavansa vain vastuullisesti tuotettua palmuöljyä. Toistaiseksi sertifioitua palmuöljyä ei ole saatavilla riittävästi yhtiön tarpeisiin, mutta vuoteen 2015 mennessä Neste pyrkii käyttämään ainoastaan sertifioitua raaka-ainetta. Neste Oil edellyttää tuottajiensa kuuluvan RSPO-sertifiointijärjestelmään (Round Table on Sustainable Palm Oil), joka kokoaa yhteen palmuöljyteollisuuden eri osapuolia. Sen lisäksi tuottajien on läpäistävä Nesteen omat arvioinnit ja vaatimukset. Sertifioimattomia tuottajia Neste valvoo omalla vastuullisuuden todentamisjärjestelmällään. Järjestelmä vastaa EU:n lainsäädännön vaatimuksia, yhtiöstä kerrotaan. Yhtiö muistuttaa, että sertifioidusta palmuöljystä maksetaan muuta tuotantoa enemmän, joten sertifioinnista on palmuöljyn tuottajille myös taloudellista hyötyä. Plantaasit kuitenkin kuuluvat ulkomaisille yhtiöille, joten korkeammat hinnat eivät välttämättä hyödytä paikallista väestöä. Greenpeace ei usko sertifioidun tuotannon ratkaisevan tuotannon epäkohtia. – Sertifiointijärjestelmät ovat vielä lapsenkengissään. Esimerkiksi RSPO-järjestelmä ei huomioi lainkaan tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä, Greenpeacen Maija Suomela sanoo. – Järjestelmän kriteerit ovat hyvin heikot. Vaatimukset eivät ole edes Indonesian lainsäädännön tasolla, eikä sekään ole vielä aivan parhaalla mallilla. Indonesian lait kieltävät esimerkiksi tulen käytön sademetsän raivaamisessa. RSPO edellyttää ainoastaan, että tulen käyttöä ja orankien elinalueiden raivausta pyritään välttämään. – On tietysti hyvä, että tuotantoa kehitetään kestävämmäksi. Sertifiointijärjestelmät ovat vain niin hyvät kuin niiden kriteerit ovat. RSPO on vapaaehtoinen järjestelmä, johon pääsee jäseneksi käytännössä kuka tahansa, eikä jäsenyys velvoita mihinkään. – Palmuöljyn käyttämisessä elintarvikkeiden ja kosmetiikan lisäksi polttoaineisiin on kyse uuden kysynnän luomisesta, mikä ei ole millään lailla hyväksyttävää. Greenpeace ei ole toistuvista pyynnöistään huolimatta saanut Neste Oililta todisteita siitä, että yhtiö saa kestävästi tuotettua palmuöljyä. Nesteen mukaan yhtiö toimii vastuullisesti ja toimittaa säännöllisesti tarkkoja tietoja toiminnastaan muun muassa viranomaisille ja asiakkailleen. – Vaikka Neste Oil onnistuisikin siinä, se ei poista tuotannon perusongelmaa: tuotanto aiheuttaa epäsuoria vaikutuksia maankäyttöön, Suomela sanoo. Polttoaineeksi pieni osapalmuöljystä  Neste ei pidä omaa eikä koko energiateollisuuden vaikutusta palmuöljyn kysyntään merkittävänä tekijänä. Yhtiö myöntää vaikuttavansa osaltaan palmuöljyn kokonaiskysyntään, mutta pitää merkittävämpänä tekijöinä ruokateollisuuden ja Kiina ja Intian sekä muiden kehittyvien maiden kasvavaa kysyntää. Neste rakentaa Rotterdamiin palmuöljyn jalostuslaitosta, jonka tuotannon on määrä käynnistyä kesällä 2011. Yhtiö arvioi käyttävänsä muutamia prosentteja palmuöljyn maailmanlaajuisesta tuotannosta, kun laitoksen toiminta on vakiintunut.  Neste kertoo käyttävänsä myös palmuöljytuotannon sivuvirtoja, kuten steariinia ja palmuöljyn rasvahappotislettä. Yhtiö käyttää myös muita raaka-aineita kuin palmuöljyä, ja tutkii mahdollisuuksia hyödyntää uusia raaka-aineita. Nestettä kiinnostavat erityisesti ravinnoksi kelpaamattomat raaka-aineet, kuten levä- ja mikrobiöljy sekä jatropha-puu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?