Palmuöljy uhkaa sademetsiä

Julkaistu: , Päivitetty:

Palmuöljyn tuotanto on tärkeimpiä syitä sademetsän raivaamiselle Kaakkois-Aasiassa. Sen käyttö polttoaineissa kiihdyttää hakkuita ja lisää kasvihuonekaasupäästöjä.


Ympäristöjärjestö Greenpeace vastustaa näyttävästi palmuöljyn käyttöä biodieselin raaka-aineena.
 
– Biopolttoaineiden tuotannolla pyritään
vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Palmuöljyn käyttö raaka-aineena aiheuttaa kuitenkin suuremmat päästöt kuin fossiiliset polttoaineet, Greenpeacen palmuöljykampanjasta vastaava Maija Suomela sanoo.
 
Palmuöljyä saadaan öljypalmujen hedelmistä muun muassa Indonesiasta ja Malesiasta. Öljypalmuja kasvatetaan plantaaseilla, joiden edestä raivataan sademetsää ja turvesoita.
 
Toisinaan öljypalmuja kasvatetaan alueilla, joilla siihen asti tuotettiin ruokaa. Silloin ravintokasvien viljelyä varten raivataan lisää sademetsää.
 
Usein paikallinen väestö myös joutuu lähtemään
elinalueiltaan plantaasien tieltä.
 
Indonesia on Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen suurin kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja. Syynä ovat juuri metsien ja turvesoiden raivaaminen.
 
Indonesian laki kieltää plantaasien perustamisen koskemattomaan sademetsään. Suomelan mukaan joskus sademetsää poltetaan, jolloin sitä voidaan kutsua joutomaaksi, ja öljypalmujen istuttaminen on luvallista.
 
Liikenne luo
lisää kysyntää
 
Suurin osa palmuöljystä käytetään elintarvikkeiden ja kosmetiikan tuotannossa. Palmuöljyä syödään nuudeleissa, jäätelöissä, levitteissä ja monenlaisissa valmisruoissa, ja sitä on monissa shampoissa, saippuoissa ja hammastahnoissa.
 
Jos öljyä aletaan hyödyntää myös polttoaineena, sen hinta nousee. Tuotantoalueellaan palmuöljyä käytetään ruoanlaitossa, jolloin sen kallistuminen voi kiristää paikallisten taloutta.
 
Greenpeacen Maija Suomelan mukaan tilanne palmuöljyn tuotantoalueilla on kriittinen.
 
– Pitäisi saada aikaan hakkuukielto, jolloin enempää sademetsää ei raivattaisi plantaaseiksi.
 
Vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus liikenteen polttoaineista on EU:ssa oltava vähintään 10 prosenttia. Suomessa biopolttoaineita on silloin oltava tuplasti enemmän.
 
Greenpeace toivoo, että lainsäädännössä huomioitaisiin raaka-aineiden tuotannon vaikutukset maankäyttöön. Järjestön mielestä unionin ja jäsenmaiden pitäisi tukea vain sellaisia biopolttoaineita, jotka todistetusti vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä.
 
Sertifiointi
näennäinen apu
 
Neste Oil on nousemassa maailman suurimmaksi
palmuöljyn käyttäjäksi.
 
Yhtiö sanoo ostavansa vain vastuullisesti tuotettua palmuöljyä. Toistaiseksi sertifioitua palmuöljyä ei ole saatavilla riittävästi yhtiön tarpeisiin, mutta vuoteen 2015 mennessä Neste pyrkii käyttämään ainoastaan sertifioitua raaka-ainetta.
 
Neste Oil edellyttää tuottajiensa kuuluvan RSPO-sertifiointijärjestelmään (Round Table on Sustainable Palm Oil), joka kokoaa yhteen palmuöljyteollisuuden eri osapuolia. Sen lisäksi tuottajien on läpäistävä Nesteen omat arvioinnit ja vaatimukset.
 
Sertifioimattomia tuottajia Neste valvoo omalla vastuullisuuden todentamisjärjestelmällään. Järjestelmä vastaa EU:n lainsäädännön vaatimuksia, yhtiöstä kerrotaan.
 
Yhtiö muistuttaa, että sertifioidusta palmuöljystä maksetaan muuta tuotantoa enemmän, joten sertifioinnista on palmuöljyn tuottajille myös taloudellista hyötyä. Plantaasit kuitenkin kuuluvat ulkomaisille yhtiöille, joten korkeammat hinnat eivät välttämättä hyödytä paikallista väestöä.
 
Greenpeace ei usko sertifioidun tuotannon
ratkaisevan tuotannon epäkohtia.
 
– Sertifiointijärjestelmät ovat vielä lapsenkengissään. Esimerkiksi RSPO-järjestelmä ei huomioi lainkaan tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä, Greenpeacen Maija Suomela sanoo.
 
– Järjestelmän kriteerit ovat hyvin heikot. Vaatimukset eivät ole edes Indonesian lainsäädännön tasolla, eikä sekään ole vielä aivan parhaalla mallilla.
 
Indonesian lait kieltävät esimerkiksi tulen käytön sademetsän raivaamisessa. RSPO edellyttää ainoastaan, että tulen käyttöä ja orankien elinalueiden raivausta pyritään välttämään.
 
– On tietysti hyvä, että tuotantoa kehitetään kestävämmäksi. Sertifiointijärjestelmät ovat vain niin hyvät kuin niiden kriteerit ovat. RSPO on vapaaehtoinen järjestelmä, johon pääsee jäseneksi käytännössä kuka tahansa, eikä jäsenyys velvoita mihinkään.
 
– Palmuöljyn käyttämisessä elintarvikkeiden ja kosmetiikan lisäksi polttoaineisiin on kyse uuden kysynnän luomisesta, mikä ei ole millään lailla hyväksyttävää.
 
Greenpeace ei ole toistuvista pyynnöistään huolimatta saanut Neste Oililta todisteita siitä, että yhtiö saa kestävästi tuotettua palmuöljyä.
 
Nesteen mukaan yhtiö toimii vastuullisesti ja toimittaa säännöllisesti tarkkoja tietoja toiminnastaan muun muassa viranomaisille ja asiakkailleen.
 
– Vaikka Neste Oil onnistuisikin siinä, se ei poista tuotannon perusongelmaa: tuotanto aiheuttaa epäsuoria vaikutuksia maankäyttöön, Suomela sanoo.
 
Polttoaineeksi pieni osa
palmuöljystä

 
Neste ei pidä omaa eikä koko energiateollisuuden vaikutusta palmuöljyn kysyntään merkittävänä tekijänä.
 
Yhtiö myöntää vaikuttavansa osaltaan palmuöljyn kokonaiskysyntään, mutta pitää merkittävämpänä tekijöinä ruokateollisuuden ja Kiina ja Intian sekä muiden kehittyvien maiden kasvavaa kysyntää.
 
Neste rakentaa Rotterdamiin palmuöljyn jalostuslaitosta, jonka tuotannon on määrä
käynnistyä kesällä 2011. Yhtiö arvioi käyttävänsä muutamia prosentteja palmuöljyn maailmanlaajuisesta tuotannosta, kun laitoksen toiminta on vakiintunut.
 
Neste kertoo käyttävänsä myös palmuöljytuotannon sivuvirtoja, kuten steariinia ja palmuöljyn rasvahappotislettä.
 
Yhtiö käyttää myös muita raaka-aineita kuin palmuöljyä, ja tutkii mahdollisuuksia hyödyntää uusia raaka-aineita. Nestettä kiinnostavat erityisesti ravinnoksi kelpaamattomat raaka-aineet, kuten levä- ja mikrobiöljy sekä jatropha-puu.


Greenpeace

  • kansainvälinen ympäristöjärjestö
  • kampanjat keskittyvät ilmastonmuutokseen, metsäkatoon, ympäristömyrkkyihin ja muihin maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin
  • säilyttääkseen riippumattomuutensa ottaa vastaan rahoitusta vain yksityisiltä ihmisiltä ja säätiöiltä
  • sai alkunsa ydinvoimanvastaisista protesteista 1970-luvulla

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kova pakkanen iski autoihin: hinauksia kolminkertainen määrä – Hinausautokeskuksen tj kertoo maagisesta pakkasrajasta, sen jälkeen ”akut alkavat hyytyä”

    2. 2

      Pakkanen tulee kalliiksi – 12 vinkkiä, joilla voi säästää jopa yli tonnin vuodessa

    3. 3

      Uusien asuntojen kauppaa uhkaa sukellus  –  ”Nyt on tapahtunut paluu arkeen”

    4. 4

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    5. 5

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    6. 6

      Fiva: Suomessakin merkkejä kurssien manipuloinnista – riski jäädä kiinni suurempi kuin Ruotsissa

    7. 7

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    8. 8

      Sähkön kulutus nousi tänä aamuna talven ennätykseen

    9. 9

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    10. 10

      Kommentti: Veikkaus valitsee hyväntekeväisyyden sijaan rahan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    2. 2

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    3. 3

      Kova pakkanen iski autoihin: hinauksia kolminkertainen määrä – Hinausautokeskuksen tj kertoo maagisesta pakkasrajasta, sen jälkeen ”akut alkavat hyytyä”

    4. 4

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    5. 5

      Pakkanen tulee kalliiksi – 12 vinkkiä, joilla voi säästää jopa yli tonnin vuodessa

    6. 6

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    7. 7

      Uusien asuntojen kauppaa uhkaa sukellus  –  ”Nyt on tapahtunut paluu arkeen”

    8. 8

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    9. 9

      Kiinteistönvälittäjät: Uusista osakeasunnoista on jo ylitarjontaa

    10. 10

      Kiinteistön­välittäjät: asunto­kaupoilla näkyy tänä vuonna voimakkaasti vanheneminen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    8. 8

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    11. Näytä lisää