Vetyautojen myynti alkaa 2015

Julkaistu:

Useat yhtiöt ovat ilmoittaneet tuovansa vedyllä käyviä polttokennoautoja markkinoille vuonna 2015. Polttoaineena käytettävältä vedyltä puuttuu vielä jakelujärjestelmä.


Polttokennoauto ei ole herättänyt huomiota yhtä paljon kuin muut sähköautot, mutta tekniikka kehittyy vauhdilla.

– Vetyautot tulevat markkinoille samassa tahdissa kuin muutkin sähköiset autot. Teknisenä haasteena polttokenno on eri mittakaavaa kuin sähköauto tai lataushybridi, sillä sen kehittämisessä piti lähteä aivan alusta, VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko sanoo.

Useat suuret yhtiöt ovat sitoutuneet polttokennoauton kehittämiseen. Mercedes-Benz, Toyota, Honda ja Nissan aikovat tuoda polttokennoautoja kuluttajamarkkinoille vuonna 2015.

– Polttokenno on ollut tulossa jo pitkään. Polttokennoista kirjoiteltiin paljon 2000-luvun alussa, mutta kun odotukset eivät toteutuneet heti, teknologia jäi varjoon. Media alkoi nostaa esiin uusia vaihtoehtoja. Medianäkyvyys hävisi, mutta teollisuus jatkoi polttokennoauton kehittämistä, Laurikko sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– 2000-luvun puolivälissä esiin nousivat biopolttoaineet ja 2000-luvun lopussa sähköauto, jonka hypetys todennäköisesti hiipuu parissa kolmessa vuodessa. On mielenkiintoista nähdä, mikä sitten nousee esiin. Vaikka media unohtaakin tekniikat, niiden kehitys jatkuu pinnan alla.

Valmistajat tuovat tekniikan
markkinoille tappiolla


Polttokennoautoista on vaikea tehdä sekä edullisia että kestäviä.

– Henkilöauton on toimittava, kun sillä ajetaan koko ajan tai jos sillä ajetaan vain silloin tällöin. Auto kuluu molemmissa tapauksissa, ja on haastavaa huomioida molemmat tekijät samaan aikaan, erikoistutkija Juhani Laurikko sanoo.

Polttokennoautoja myydään luultavasti kohtuulliseen hintaan, jotta teknologia saadaan juurtumaan markkinoille.

– Suuret yritykset tekevät todennäköisesti samoin kuin Toyota teki Prius-hybridin kanssa 1997. Auton myyntihinta ei ollut lähelläkään kustannusperusteista hintaa. Toyota myönsi myöhemmin myyneensä Priusta tappiolla. Yhtiö kattoi tappion tavanomaisista autoista saatavilla voitoilla.

Priuksen toinen sukupolvi tuli markkinoille 5–8 vuotta ensimmäisen jälkeen ja oli valmistuskustannuksiltaan 70 prosenttia ensimmäistä halvempi. Vuonna 2009 myyntiin tullut kolmas sukupolvi on Laurikon arvion mukaan 50 prosenttia halvempi kuin toinen, ja yhtiö alkaa nyt saada katetta autoista.

Laurikko arvioi, että polttokennoauton maksaa markkinoille tullessaan 50 000–60 000 euroa verottomana.

Polttokennoautolla
ajaa pitkään


Polttokenno muuntaa polttoaineen ja hapettimen kemiallisen energian sähköksi ja lämmöksi. Nimitystä polttokenno voi pitää harhaanjohtavana, sillä mikään ei pala. Yleisimmin käytetty polttoaine on vety, jolloin hapettimena toimii ilman happi. Hapen ja vedyn reagoidessa muodostuu vain sähköä, vettä ja lämpöä. Koska vetypolttoaineessa ei ole hiiltä, prosessissa ei synny lainkaan hiilidioksidia.

Akkusähköautoon verrattuna polttokennoauto on pitkänmatkan auto. Sen kantomatka on noin 500–600 kilometriä.

Itse polttokennon hyötysuhde on reilusti polttomoottorin hyötysuhdetta parempi. Kokonaishyötysuhde riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä tuotantotavasta, jolla vety valmistetaan.

Vedyn jakelua varten täytyy rakentaa kokonaan uusi järjestelmä.

– Polttoaineen jakelu on vähintään yhtä iso kysymys kuin auton valmistamiseen tarvittava teknologia, VTT:n Juhani Laurikko sanoo.

– Akkusähköautojen tarvitsema infrastruktuuri on helpompi rakentaa kuin vedyn, koska sähköä on joka paikassa. Kyse on usein vain viime metreistä, eli kuinka sähkö saadaan töpselistä autoon.

Vetyä
kahdella tavalla


Sähköautojen latausinfrastruktuuri on yksinkertaisempaa tekniikkaa ja vaatii paljon pienemmät investoinnit kuin vety.

Vetyä tuotetaan nykyisin pääasiassa kahdella tavalla. Yleisimmin vetyä valmistetaan maakaasusta, ja lisäksi sitä tehdään sähkövirralla vedestä. Kumpikaan tapa ei ole energiataloudellisesti tehokas.

Jotta polttokennoautojen hankkiminen olisi järkevää, vedyn jakelua varten pitäisi rakentaa kattava järjestelmä. Laurikon mukaan tuotanto ja jakelu voitaisiin alkuvaiheessa hoitaa siten, että vety valmistettaisiin huoltoasemilla.

Kun tekniikka on kypsynyt ja vedyn käyttö laajaa, sitä voidaan alkaa tuottaa suurissa tuotantolaitoksissa. Tiheillä alueilla vedyn tuomiseen huoltoasemille voitaisiin mahdollisesti käyttää putkiverkkoa. Tuotanto suurissa laitoksissa on energiankäytöltään tehokkaampaa kuin hajautettu valmistus huoltoasemilla.

Myös kemianteollisuuden tuottamaa ylijäämävetyä voidaan hyödyntää polttokennoautoissa, mutta määrät olisivat melko vaatimattomia.

VTT

  • Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio
  • Kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan
  • Ei tavoittele taloudellista voittoa.
  • Tuottaa teknologia- ja tutkimuspalveluja
  • Asiakkaina kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä sekä julkinen sektori
  • Auttaa yhteistyökumppaneitaan luomaan uusia tuotteita, menetelmiä ja palveluja
  • Pyrkii lisäämään elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia
    Lähde: VTT

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    3. 3

      Henkilöstön vuokraus kasvaa ennätysvauhtia

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    8. 8

      Trumpin neuvonantajat suosivat Tayloria tai Powellia keskuspankin pääjohtajaksi

    9. 9

      K-kauppias kiistää olevansa välinpitämätön

    10. 10

      Handelsblatt: RWE on kiinnostunut Uniperin osista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    9. 9

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    10. 10

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää