Suomen Kreikka-lainat ovat saattaneet olla oivallinen ja pitkän ajan kuluessa Suomellekin kiitollinen poliittinen liiketoimi. Poliittinen liiketoimi lienee kuitenkin tyystin eri asia kuin tavallinen, taloudellinen liiketoimi.
Politiikan kokonaistuottolaskelmia tuntemattomalle Kreikka-lainojen poliittinen kokonaistuotto on mahdottoman vaikea laskea. Mutta taloudellisena liiketoimena Kreikka-lainojen kokonaistuotosta saa helpommin selkoa maallikkokin.
Jos Suomen ja muiden euromaiden viime keväänä Kreikalle lupaamia ja jo myöntämiä hätäapulainoja arvioidaan tavallisena sijoituksena, ovat ne toistaiseksi olleet kaikkea muuta kuin oivallinen liiketoimi.
Ennemmin ne ovat olleet suorastaan kelvoton liiketoimi.
Korko vain osakokonaistuottoa
Puhtaasti taloudellisena liiketoimena Kreikka-lainoja ei pitäisi arvioida pelkästään saatujen tai varsinkaan oletettujen korkotuottojen perusteella. Korot ovat vain osa velkakirjasijoituksen tai myönnetyn lainan kokonaistuotosta.
Yhtä tärkeä toinen osa kokonaistuottoa on sijoitetun pääoman mahdollinen arvonmuutos. Etenkin poikkeuksellisissa oloissa pääoman arvonmuutos voi vaikuttaa sijoituksen kokonaistuottoon jopa korkoa enemmän.
Juuri näin on viime kuukausien rahoituskriisin kuluessa ollut asian laita.
Markkinakorkojen voimakas nousu velkakirjamarkkinoilla on aiheuttanut Kreikan valtion velkakirjoja omistaville korkosijoittajille roimasti suurempia tappioita kuin kyseisistä velkakirjoista on samaan aikaan kertynyt pelkkää korkotuottoa.
Uhkarohkeiden tai sitkeiden Kreikka-sijoittajien viime kuukausina saavuttama – tai paremminkin kärsimä – kokonaistuotto on painunut sitä raskaammin tappiolliseksi mitä korkeammalle markkinakorot ovat kurotelleet.
Normaalein rahoituslaskennon keinoin arvioiden samaa tahtia on laskenut myös Kreikkaa rahoittavien muiden euromaiden Kreikka-lainoihin sitoman lainapääoman niin sanottu käypä nykyarvo.
Kaikki muut päätelmät Kreikka-lainojen tähänastisesta tuotosta ovat poliittisia tulkintoja tai muita mielipiteitä, jotka edellyttävät silmien sulkemista rahoitusmarkkinoiden karulta arkitodellisuudelta.
Myyntipainenostaa korkoja
Viime päivinä otsikoihin noussut keskustelu Kreikan mahdollisesta velkasaneerauksesta on tempaissut Kreikan valtion markkinakorkoja yhä korkeammiksi.
Markkinakorkojen jyrkkä kohoaminen on johtunut ennestään noita velkakirjoja omistaneiden korkosijoittajien myynneistä. Korkoja ei ole nostanut ilkeiden markkinavoimien hyökkäys Kreikkaa vastaan, vaan ennemmin tappioita säikkyvien sijoittajien pakeneminen.
Pelko yhä varmempina pidettyjen velkasaneerausten seurauksista on heikentänyt velkakirjasijoittajien halukkuutta pitää Kreikan valtion velkakirjoja salkuissaan. Ainoa keino päästä eroon nyttemmin roskalainoina pidetyistä velkakirjoista on myydä ne hinnalla millä hyvänsä.
Harva velkakirjasijoittaja on ollut kyllin rohkea ostaakseen Kreikan lainoja, joten myynnit ovat olleet mahdollisia ainoastaan voimakkaasti laskevin hinnoin. Suomeksi sanottuna tämä on merkinnyt myyjille rujoja tappioita.
Kreikka-luottojen käypä arvo on kriisin kuluessa laskenut railakkaasti siitä riippumatta, ovatko Kreikka-riskiä salkuissaan yhä hautovat rahoittajat vahvistaneet tilanteen kirjanpidossaan tai eivät.
Korot heiluttavatlainan nykyarvoa
Kreikan valtion velkakirjojen voimakas arvonlasku perustuu kiinteäkorkoisten obligaatioiden perusluonteeseen, jonka mukaan lainalta vaaditun markkinakoron kohoaminen merkitsee kyseisten velkakirjojen hinnan laskua.
Vastaavasti kiinteäkorkoisten velkakirjojen markkinakoron lasku merkitsee hinnan nousua. Vanhastaan kyseisiä velkakirjoja omistaville tämä tarkoittaa niin sanottua korkoriskiä – hyvässä (=markkinakoron lasku) ja pahassa (=markkinakoron nousu).
Suomen valtion Kreikka-lainat eivät ole tarkalleen ottaen samantyyppisiä joukkovelkakirjalainoja kuin velkakirjamarkkinoilla päivittäin noteerattavat obligaatiot.
Sen sijaan Suomen ja muiden euromaiden Kreikka-lainat ovat Kreikan ja kunkin rahoittajamaan välisiä kahdenkeskisiä lainoja. Tämä ei vaikuta olennaisesti lainojen arviointiin liiketoimena.
Taloussanomien tuottoanalyysistä jätetään "poliittinen tuotto" tuntemattomana muuttujana kokonaan pois, ja lukuun otetaan ainoastaan sijoitusaikana kertynyt korko ja arvonmuutos.
Näin Kreikka-lainoista syntyy liiketoimena perin karu kuva.
Korko menettimerkityksensä
Karkean tuottolaskelman aikaan saamiseksi Suomen Kreikka-lainat voinee rinnastaa Kreikan valtion vuonna 2016 ja 2018 erääntyviin viitelainoihin ja niiden arvonkehitykseen sitten viime kevään.
Suomen ja muiden euromaiden Kreikka-lainat olivat alun perin viiden vuoden mittaisia, mutta nyttemmin ne on jo ensimmäisellä kevytsaneerauksella venytetty seitsemän ja puolen vuoden mittaisiksi.
Suomen Kreikka-lainojen "ostohinta" on tässä laskelmassa sata prosenttia nimellisarvosta tai euro eurosta, miten sen kukin haluaakaan ilmaista. Sijoitus tehtiin joka tapauksessa täyteen hintaan.
Sittemmin Kreikka-lainojen käyvän arvon katsotaan tässä laskelmassa kehittyneen täsmälleen samaan tapaan kuin jäljellä olevalta laina-ajaltaan lähinnä vastaavien obligaatioiden käypä markkina-arvo on kehittynyt.
Tämä on tuottolaskelman se inhorealistinen vaihe, jossa lainoista tähän mennessä kertynyt korko menettää tyystin merkityksensä. Korkoa on kertynyt nelisen prosenttia, mutta samaan aikaan sijoitetun pääoman käypä arvo on laskenut kymmenkertaisesti saatujen korkojen verran.
Arvostustappiojo 200 miljoonaa
Suomen Kreikka-lainoihin on toistaiseksi kertynyt arvostustappiota karut 40 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että jokaisen Kreikka-lainoihin sidotun euron käypä arvo on tällä haavaa jokseenkin tarkalleen 60 senttiä.
Jos moinen arvonlasku suhteutetaan Suomen Kreikalle lupaamien luottojen 1,5 miljardin euron kokonaismäärään, on tappio pyörein luvuin 600 miljoonaa euroa. Jos samalla arvonlaskulla rasitetaan vain Suomen jo myöntämää 515 miljoonan euron lainamäärää, on menetys noin 200 miljoonaa euroa.
Suomen keskeneräisestä "Kreikka-sijoituksesta" tähän mennessä kertynyt kokonaistuotto ei kerro mitään siitä, ovatko tappiot lopullisia, vai ainoastaan ohimenevä kiusa.
Arvostustappiot eivät kerro mitään siitäkään, ovatko Kreikka-lainat lopulta onnekas vai onneton poliittinen liiketoimi. Sen kokonaistuotto kertoo kuitenkin armotta, että tavallisena sijoituksena Kreikka-lainat ovat toistaiseksi olleet kelvoton liiketoimi.
