Näin Suomikin voi upota Euroopan velkasuohon

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomen velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut ovat eurooppalaista valioluokkaa – vielä. Velkakriisiin liittyvät hätätoimet ja -sitoumukset vetävät nyt myös Suomea velkasuohon. Suomella voi jo nyt olla muiden maiden hätärahoitukseen liittyviä suoria ja epäsuoria vastuita ja niihin liittyviä riskejä yhtä paljon kuin valtiolla on omaa velkaa.
Virallisesti Suomen osuus eurovaltioiden velkakriisin ratkomiseksi tähän mennessä sovituista hätäluotoista ja -sitoumuksista on yhä noin kymmenen miljardia euroa. Tuolla summalla Suomi ei kuitenkaan selviä tästä kriisistä.

Kriisivastuita on Suomellekin odotettavissa roimasti lisää. Vastuiden kasvaminen on jo tiedossa, mutta uuden taakan tarkka määrä ja toteutustapa eivät ole.

Euromaiden ja EU:n piti sopia viime viikon huippukokouksessaan Brysselissä ensin euromaiden väliaikaisen vakausrahaston vahvistamisesta ja lisäksi pysyvän kriisirahaston perustamisesta ja toteutustavasta.

Ilmeisesti Suomen lähestyvien eduskuntavaalien takia huippukokous päätti lykätä vaikeat päätökset poliittisesti kiusallisine yksityiskohtineen kesäkuuhun.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Paremman tiedon puutteessa Suomellekin mahdollisesti koituvia vastuita ja sitoumuksiin liittyviä riskejä on pakko hahmottaa käytettävissä olevien vanhojen tietojen ja markkina-arvioiden avulla.

Tiukan paikan tullen
lupaukset on täytettävä


Ajankohtaisten stressitestien hengessä Taloussanomat laski, kuinka paljon Suomelle todennäköisesti koituu muutaman lähivuoden kuluessa jo sovittujen ja valmisteilla olevien kriisijärjestelyjen perusteella rahoitus- ja takausvastuita.

Todennäköisen perusvaihtoehdon rinnalle Taloussanomat laski, kuinka paljon Suomi voi jo tehtyjen ja valmisteilla olevien sopimusten perusteella saada erilaisia kriisivastuita kantaakseen.

Kumpikaan laskelma ei siis ole ennuste eikä edes yritä olla pilkuntarkka tilitys, vaan pelkästään hahmotelma Suomea mahdollisesti odottavista uusista rahoitus- ja takausvastuista.

Hyvässä lykyssä Suomen ei tarvitse milloinkaan täyttää velvoitteitaan täysimääräisesti, mutta tiukan paikan tullen ne on täytettävä. Näin käytännössä Suomikin on vaarassa lipsua yhä syvemmälle siihen samaan ylivelkaisten euromaiden velkasuohon, josta tukitoimien oli tarkoitus nostaa kriisimaat kuiville. 

Suomella jo nyt 30
miljardin euron riskit


Suomen vastuulla olevat noin kymmenen miljardin euron luotto- ja takauslupaukset voivat paisua jo nyt tehtyjen sopimusten perusteella laskutavasta riippuen kolmin- tai viisinkertaisiksi.

Noin kymmenen miljardin euron sitoumuksiin päästään, jos lasketaan yhteen:

♦ Suomen osuus euromaiden Kreikalle lupaamista 80 miljardin euron hätäluotoista, noin 1,5 miljardia euroa,

♦ Suomen osuus euromaiden väliaikaiselle vakausrahastolle EFSF:lle (European Financial Stability Facility) luvatuista yhteensä 440 miljardin euron pääomista ja takauksista, runsaat kahdeksan miljardia euroa, ja

♦ Suomen osuus EU:n 60 miljardin euron kriisirahastosta EFSM:stä (European Financial Stability Mechanism), noin miljardi euroa.


Suomen vastuulla oleva summa kasvaa jo nyt yli 30 miljardiin euroon, Jos Kreikka-lainan ja EFSF-sitoumusten päälle lasketaan:

♦ Suomen osuus valmisteilla olevasta Euroopan 700 miljardin euron pysyvästä vakausmekanismista ESM:stä, noin 13 miljardia euroa,

♦ Suomen Pankin osuus euroalueen keskuspankin EKP:n kriisimaihin liittyvistä noin 500 miljardin euron epätavallisista riskeistä, noin kymmenen miljardia euroa, ja

♦ Suomen osuus Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n noin 400 miljardin euron uusista valmiusluotoista, noin 2,5 miljardia euroa.

Suomen vastuut on arvioitu samalla 1,85 prosentin osuudella, jolla Suomen osuus määriteltiin jo sovituista Kreikka-luotoista ja EFSF:n takauksista.

Suomen osuus IMF:n viime syksynä vahvistamista valmiusluottositoumuksista on IMF:n julkaisema tieto. Kyseiset valmiusluotot koskevat muitakin kriisimaita kuin pulaan joutuneita euromaita.

Uusi hätärahasto
vanhan rinnalle
 

Suomen poikkeukselliset kriisivastuut paisuvat kerta heitolla 30 miljardista eurosta noin 40 miljardiin euroon, jos väliaikaisen vakausrahaston EFSF:n takauksia kasvatetaan kaksinkertaisiksi ja päälle lasketaan uuden ESM:n vastuu.

Toistaiseksi euromaat tai EU eivät ole tarkalleen kertoneet, miten väliaikaisen rahaston luotonantovara kasvatetaan täyteen 440 miljardiin euroon, mutta parhaan mahdollisen luottoluokituksen säilyttämiseksi se tehtäneen jäsenmaiden takausvastuita kasvattamalla.

Jos takausvastuiden kasvattaminen jakautuu alkuperäisten takaussitoumusten suhteessa, olisi takauksia kasvatettava esimerkiksi japanilaispankki Nomuran Euroopan velkakirjamarkkinoihin erikoistuneiden analyytikoiden mukaan noin 75 prosenttia.

Jos takausvastuiden kasvattaminen jää enimmäkseen parhaan luottoluokituksen saaneiden jäsenvaltioiden kontolle, kasvavat Suomenkin vastuut yli kaksinkertaisiksi.

Tässä oletus on, että Suomen vastuut EFSF:ssä kaksinkertaistuvat noin 16 miljardiin euroon.

Ilmeisesti väliaikaiselle vakausrahastolle annettu rahoitus ja takaus eivät siirry pysyvälle vakausmekanismille, vaan ne on rinnakkaisina laskettava erikseen. 

Väliaikaiseen vakausrahastoon liittyvät sitoumukset purkautunevat vasta, kun rahaston myöntämät hätäluotot on aikanaan saatu takaisin ja rahasto lopettaa toimintansa.

Ei ennusteita, vaan
mitä jos -riskilaskelmia


Varsinaiset stressilaskelmat perustuvat kahteen vaihtoehtoiseen oletukseen velkakriisin jatkumisesta. Lievemmässä tapauksessa Suomen rahoitus- ja takausvastuut kasvaisivat lähes 50 miljardiin, ankarammassa jopa 70 miljardiin euroon.

Lievempi vaihtoehto on, että kolmen riskipitoisimman eurovaltion, Kreikan, Irlannin ja Portugalin, rahoituskriisi jatkuu, ja maat jäävät pois tilapäisen vakausrahaston ja pysyvän vakausmekanismin rahoittajien joukosta.

Ankarammassa vaihtoehdossa rahoituskriisi leimahtaa uudestaan ja suistaa kolmen pienen kriisimaan lisäksi hätärahoituksen hakuun myös kolme seuraavaksi riskipitoisinta eurovaltiota, Espanjan, Italian ja Belgian. Nämäkin jäisivät pois hätärahoittajien ja -takaajien joukosta.

Suomen ja muiden maksajamaiden taakka vastaavasti kasvaisi.

Nämäkään oletukset eivät ole ennusteita, vaan viileitä mitä jos -riskilaskelmia.

Onko Suomella takausriskejä
enemmän kuin omaa velkaa?


Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat kaikki euroalueen pienimpiä maita, eikä niiden yhteenlaskettu osuus alueen taloudesta nouse juuri kuutta prosenttia suuremmaksi.

Siksi niiden rahoituskriisin pitkittyminen tuskin olennaisesti kasvattaisi Suomenkaan jo kontolleen ottamaa rahoitus- ja takaustaakkaa.

Kriisin leviäminen Espanjaan, Italiaan ja Belgiaan muuttaisi tilanteen tyystin toiseksi.

Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous, ja Italian valtiolla on kaikista eurovaltioista eniten velkaa. Espanja on euroalueen neljänneksi suurin talous ja euromäärin laskien neljänneksi velkaisin eurovaltio.

Yhdessä Espanja, Italia ja Belgia ovat noin kolmannes eurotaloudesta ja ne vastaavat noin kolmasosasta euroalueen kriisirahastojen ja -toimien kustannuksista.

Jos tämä varsinaisia kriisimaita seuraavaksi riskipitoisin kolmikko suistuisi tuen varaan, katoaisi samalla hetkellä tuon tuen rahoituksesta kolmasosa.

Jos jäljelle jäävät euromaat jakaisivat lupaamansa hätärahoituksen keskenään, paukahtaisivat Suomen erityyppiset kriisivastuut karkeasti laskien jopa 70 miljardiin euroon.

Suomen valtion velka oli helmikuun lopussa noin 73 miljardia euroa ja noin 50 prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Hätärahaa ja -lupauksia yhtä
paljon kuin riskisaatavia


Eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla tai muillakaan rahoitusmarkkinoiden osa-alueilla ei näy enteitä Espanjan, Italian tai Belgian kaatumisesta.

Kyse on silti selvästi riskipitoisista maista. Esimerkiksi luottojohdannaisten hinnoittelu kertoo, että rahoitusmarkkinat varautuvat näissäkin maissa tuntuviin luottotappioihin.

Kaikilla kuudella riskipitoisella tai erittäin riskipitoisella euromaalla on erityyppisiä velkavastuita muiden EU-maiden pankeille yhteensä noin 2 000 miljardia euroa.

Sattumoisin summa on jokseenkin saman suuruinen kuin kaikki euromaiden, EU:n, EKP:n ja IMF:n kriisintorjuntaan varaamat tai jo käyttämät hätärahat yhteensä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kriisi olisi ratkaistavissa saati jo ratkaistu ja onnellisesti ohi.

Ovatko lupaukset
liian rohkeita?


EKP:n hätätoimia lukuun ottamatta kaikissa euromaiden, EU:n ja IMF:n tähänastisissa luotto- ja takauslupauksissa on yksi ratkaiseva heikkous – johon suuret lupaukset voivat tiukan paikan tullen jopa kaatua.

Suomen ja muiden euromaiden velkakriisin ratkomiseen lupaamat suuret summat ovat vain suuria lupauksia. Hätärahastoihin luvattuja rahasummia ei ole Suomella sen enempää kuin muillakaan euromailla kassassa.

Jos tarvetta ilmenee, on tarvittavat varat lainattava rahoitusmarkkinoilta.

Käytännössä Suomi joutuisi kasvattamaan omaa lainarahoituksen hankintaansa myymällä kansainvälisille suurpankeille ja -sijoittajille rutkasti runsaammin uusia velkakirjoja kuin olisi pelkästään Suomen oman budjetin tilkkeiksi ollut tarve.

Ja jos se on tehtävä ESM:lle annettujen rahoitus- ja takausvastuiden takia, on Suomi pahassa pinteessä. Tämä tarkoittaisi, että eurovaltioiden velkakriisi olisi kärjistynyt uudestaan ja joku suurista euromaista olisi kaatunut hätätoimien varaan.

Moisissa oloissa olisi turha luulla, että rahoitusmarkkinat enää katsoisivat läpi sormiensa edes euromaiden valioluokan arvaamattomasti kasvavia vastuita.

Jutusta ja jutun taulukosta on julkaisun jälkeen korjattu ESM-vakausmekanismia ja Suomen ESM-sitoumuksia koskevat luvut.


Näin eurokriisin laajeneminen kasvattaisi Suomen vastuita
Rasituslaskelma Suomen osuudesta eurovaltioiden hätäluotoista ja -takauksista eräissä kriisitilanteissa. *IMF:n hätärahoitus koskee muitakin kuin euromaita.

Tukikohde tai -väline EU/yht. mrd eur Suomen osuus, mrd eur …jos 2xtakaus, mrd eur …jos 6 riskimaata kaatuu, mrd eur
Kreikka 80 1,5 1,5 1,5
EFSF 440 8,1 16,3 27,2
EFSM 60 1,1 1,1 1,9
ESM 700 12,6 12,6 21,1
EKP 500 9,3 9,3 15,5
IMF* 415 2,5 2,5 2,5
Yhteensä 2195 35,1 43,2 69,6
Lähde: EU, EFSF, EKP, IMF, VM, Taloussanomat (laskelmat, arviot)


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Autoliiton testi: kahdelle turvaistuimelle surkea arvosana – istuin lensi halki testilaboratorion

    3. 3

      Vanhempiensa rahoilla elävän Arin, 41, valinta herättää sympatiaa ja närkästystä: ”Aikuisvauvan elämänmenoa”

    4. 4

      Työtön Jouni, 26, haki töitä: päätyi joulupukiksi Kiinaan – ”Päivällis­pöydässä on isketty eteeni jo koiraakin”

    5. 5

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    6. 6

      CNN: Pohjois-Korea pyörittää outoa bisnestä Afrikassa – pronssipatsaita ja sosialistista realismia

    7. 7

      Kiinan puoluekokous sementoi Xi Jinpingin vallan – nostettiin Maon ja Dengin rinnalle

    8. 8

      Mainostajista yli puolet aikoo lisätä markkinointiviestintäänsä

    9. 9

      Sanoma nostaa arviotaan kuluvan vuoden tuloksesta

    10. 10

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    4. 4

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    5. 5

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    6. 6

      Työtön Jouni, 26, haki töitä: päätyi joulupukiksi Kiinaan – ”Päivällis­pöydässä on isketty eteeni jo koiraakin”

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    9. 9

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    10. 10

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää