EU:n stressitesteissä jopa kymmenkertainen virhe

Julkaistu: , Päivitetty:

Euroopan pankeilla on velkaisimmissa euromaissa niin railakkaat luottoriskit, että EU tuskin uskaltaa paljastaa pankkiensa todellisia riskejä – saati antaa noiden riskien toteutua. Stressitestejä odotellessa Taloussanomat selvitti, kuinka suurina rahoitusmarkkinat pankkien tappioriskejä pitävät. Samalla selvisi, mitä talouspäättäjien painajainen tarkoittaisi menetettyinä euroina.
Euroopan unioni valmistelee alueen suurimmille pankeille uusia rasituskokeita, joita kansanomaisemmin kutsutaan stressitesteiksi.

Testituloksia tuskin kannattaa odottaa henkeään pidätellen.

Testit valmistuvat vasta kesäksi – eikä EU tohdi tosissaan selvittää saati paljastaa pankkiensa todellisia riskejä tai noiden riskien kantamiseksi tarvittavan vakavaraisuuden todellista tolaa.

Jo julkistettujen testiperiaatteiden perusteella on tiedossa, että valmisteilla on vain hivenen viimevuotisia ankarammat pehmotestit. Pankkien todellisia luottoriskejä testit eivät selvitä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yksittäisten pankkien luottotappioriskien tai vakavaraisuuden selvittäminen onnistuu vain sellaisten tasetietojen avulla, joihin on pääsy pankkien lisäksi vain niitä valvovilla viranomaisilla. Niinpä pankkikohtaiset riskit eivät sivullisille hevin selviä.

Sen sijaan luottoriskien kokonaismäärästä saa kyllä sivullinenkin selvää, kunhan aikansa penkoo, kaivaa ja yhdistelee julkisia tilastoja ja markkinatietoja. Juuri näin Taloussanomat teki – ja selvitti, kuinka suuria tappioriskejä Euroopan pankeilla on euroalueen velkaisimmissa maissa.

Samalla selvisi, kuinka suuri on EU:n talouspäättäjien pahin painajainen euroiksi muutettuna.

Edes Kreikan velat
eivät kokonaan poroksi


Euroopan pankkien velkaisimpiin euromaihin myöntämien luottojen määrästä samoin kuin yksittäisten euromaiden veloista löytyy runsaasti julkista tilastotietoa. Kattava ja kenties laajimmin lainattu lähde on Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n neljännesvuosittain kokoama kansainvälisten pankkien luottotilasto.

BIS:n tuoreimmat tilastot kuvaavat viime syyskuun lopun tilannetta. Tuolloin Länsi-Euroopan pankeilla oli velkaisimmissa euromaissa yhteensä lainasaatavia maiden ryhmittelystä riippuen 1 000–2 000 miljardia euroa.

Luottojen määrä ei ole kuitenkaan yhtä kuin luottotappioriskien määrä, vaan luottotappiot uhkaavat polttaa poroksi riskipitoisimmissakin euromaissa vain osan lainasaatavista. Silti pankkien todennäköiset luottotappiot ovat rutkasti rujompia kuin EU tohtii syöttää rasituskokeidensa stessioletuksiksi.

Todennäköisiä tappioriskejä ei tarvitse kenenkään itse keksiä, sillä rahoitusmarkkinat arvioivat niitä päivittäin. Noteerauksista on laskettavissa, kuinka suuria luottotappioita markkinoilla toimivat pankit ja korkosijoittajat pitävät kulloinkin todennäköisimpinä.

Markkinahinnat
kertovat riskeistä


Markkinoiden arviota eri valtioiden luottohäiriöiden todennäköisyydestä voi päätellä lukuisin eri tavoin, kuten velkakirjamarkkinoiden korkoerojen tai luottojohdannaisten hinnoittelun perusteella.

Tässä kirjoituksessa tulkinnat rahoitusmarkkinoiden tappio-odotuksista perustuvat luottojohdannaisten hintatietoihin. Kyse on velkakirjamarkkinoita pienemmistä markkinoista, mutta luottojohdannaisten hinnat saattavat antaa jopa todenmukaisemman kuvan luottoriskeistä kuin velkakirjamarkkinat.

Euroalueen keskuspankki EKP ja muut talousviranomaiset ovat toimillaan merkittävästi vääristäneet velkakirjamarkkinoiden hinnoittelua. Etenkään kriisivaltioiden markkinakorot eivät parhaillaan anna luotettavaa kuvaa luottoriskeistä.

Sen sijaan luottojohdannaisten markkinoilla viranomaiset eivät tiettävästi toimi, joten niiden hinnat ovat aitoja markkinahintoja.

Luottojohdannaiset eli niin kutsutut cds-sopimukset (credit default swap) ovat eräänlaisia luottotappiovakuutuksia, joiden avulla sijoittajat käyvät kauppaa luottoriskeillä. Sopimusten hinnat kertovat, kuinka suurina markkinaosapuolet noita riskejä pitävät.

Markkinahinnat muuttuvat alituisesti, ja lisäksi markkinavoimien arviot menevät tämän tästä pahemman kerran pieleen. Luottojohdannaisten hinnat antanevat silti uskottavamman kuvan luottotappioriskeistä kuin EU:n stressitestit.

Kymmenen kertaa suuremmat
luottoriskit kuin EU olettaa


Taloussanomien laskelmien mukaan Euroopan pankeilla on kolmessa riskipitoisimmassa euromaassa, Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa, yhteensä 120–150 miljardin euron luottotappioriskit.

Kuuden markkinanoteerausten perusteella epävarmimman euromaan luotoissa kytee yhteensä 230–280 miljardin euron tappioriskit. Tuohon ryhmään kuuluvan riskipitoisimman kolmikon lisäksi Espanja, Italia ja Belgia.

EU arveli viimevuotisten stressitestiensä perusteella, että pankeille olisi koitunut poikkeuksellisen ankarissa markkinaolosuhteissa esimerkiksi juuri velkaisimpien eurovaltioiden velkakirjoista 26 miljardin euron tappiot.

Nyt vallitsevan markkinahinnoittelun perusteella pankkien taseissa piilee toisin sanoen jopa yli kymmenen kertaa suuremmat tappioriskit kuin EU:n olettamissa ankarissa stressioloissa olisi ollut asian laita.

Tilastoja yhdistelemällä
karu kuva luottoriskeistä


Taloussanomien laskelmat tappioriskeistä perustuvat BIS:n kansainvälisten luottotilastojen lisäksi saksalaispankki Deutsche Bankin viime viikolla julkaisemaan laajaan euroalueen luottomarkkinoiden tutkimusraporttiin.

Deutschen Euroopan luottomarkkinoiden strategi Jim Reid on työtovereineen koonnut vuosittaiseen Default Study -luottoriskitutkimukseen kattavat tiedot euromaiden erityyppisten velkakirjojen ja luottojohdannaisten hinnoittelusta sekä näiden hintojen ilmentämistä luottotappioiden todennäköisyyksistä.

Deutschen Reid arveli perjantaina Taloussanomille, että luottoriskitutkimuksen tulosten yhdistäminen BIS:n luottotilastoihin antaa karun mutta todenmukaisen kokonaiskuvan markkinoiden vallitsevista riskiarvioista. Samalla hän vahvisti Taloussanomien laskutavan oikeaksi.

Näin luottotietoja ja luottohäiriötodennäköisyyksiä yhdistämällä selvisi velkaisimpien euromaiden velkoihin liittyvien tappioriskien euromäärä – ja muiden Euroopan maiden pankkien osuus noista riskeistä.

Jopa kolmasosa Kreikan
veloista jäänee maksamatta


Euromaiden luottoriskit voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään sen mukaan, ovatko maat erittäin riskipitoisia, pelkästään riskipitoisia vai jokseenkin vaarattomia. Tämä kirjoitus koskee riskipitoisia ja erittäin riskipitoisia maita.

Varsinaisten kriisimaiden kolmikkoon kuuluvat Kreikka, Irlanti ja Portugali.

Kreikan luottoihin liittyy suurimmat riskit, niissä markkinat hinnoittelevat parhaillaan 22–33 prosentin todennäköisiä tappioita. Irlannille myönnetyistä luotoista jää todennäköisesti saamatta 18–23 prosenttia. Portugalin-lainojen tappio-odotus on 16–20 prosenttia.

Euroiksi muutettuna moiset odotukset ovat karuja.

Muiden Euroopan maiden pankeille on vallitsevan markkinahinnoittelun mukaan odotettavissa luottotappioita Kreikasta 27–40 miljardia euroa, Irlannista 63–82 miljardia euroa ja Portugalistakin 26–33 miljardia euroa.

Tappioriskiä kuvaavat luvut koskevat markkinoiden odottamia todennäköisiä luottotappioita viiden lähivuoden kuluessa, eli odotukset ulottuvat kriisimaille tarkoitettuja tilapäisiä tukitoimia pidemmälle.

Riskejä muillakin
kuin pankeilla


Erittäin riskipitoista kriisikolmikkoa selvästi maltillisempien mutta kuitenkin suurten riskien ryhmässä on siinäkin kolme ylivelkaista euromaata – joiden velat ovat euromäärinä huimasti varsinaisen kriisikolmikon velkoja suuremmat.

Näidenkin riskien euromäärät ovat tuhteja.

Espanjan veloista muuttuu keskimääräisen markkinaodotuksen mukaan viiden lähivuoden kuluessa tappioiksi todennäköisesti liki kymmenesosa. Euroina tämä tarkoittaisi muiden Euroopan maiden pankeille noin 50 miljardin menetyksiä.

Italian velat ovat vielä suuremmat mutta tappioiden todennäköisyys markkinoiden mielestä pienempi kuin Espanjalla. Tappioita on odotettavissa seitsemisen prosenttia veloista – euroina Espanjan tapaan noin 50 miljardia.

Belgian velanmaksukyky herättää suunnilleen yhtä vahvaa epäluuloa kuin Italian, joten tappio-odotus on suurin piirtein samanmoinen, 6–7 prosenttia veloista. Velkamäärä on kuitenkin selvästi pienempi kuin Italialla, ja tappio-odotus jää noin 25 miljardiin euroon.

Kaikkien kuuden riskipitoisen euromaan todennäköisten luottotappioiden määrä on näillä oletuksilla yhteensä huimat 670–790 miljardia euroa. Muiden EU-maiden pankkien osuus tappiosta olisi 230–280 miljardia euroa.

Suomen kansainvälisistä veloista markkinoiden todennäköisiksi arvioimat tappiot katoavat tässä vertailujoukossa pyöristysvirheisiin.


Eniten pelissä Saksan
ja Ranskan pankeilla


Kaavamaisessa ja karkeassa tarkastelussa on pakko tyytyä pelkistäviin oletuksiin. Yksi tämän kirjoituksen pelkistävistä oletuksista on, että luottoriskit ja todennäköiset luottotappiot jakautuvat rahoittajien kesken samassa suhteessa kuin ne ovat luottoja myöntäneet.

Näin laskien olisi kolmesta euroalueen riskipitoisimmasta maasta odotettavissa raskaimmin tappioita Saksan pankeille. Niiden todennäköiset luottotappiot ovat viiden lähivuoden kuluessa 33–43 miljardia euroa.

Toiseksi syvimmällä kriisimaiden luottoriskeissä ovat Britannian pankit, joille on erityisesti mittavien Irlanti-riskien takia todennäköisesti odotettavissa 27–36 miljardin euron menetykset. Ranskan pankkeja uhkaavat 21–29 miljardin euron tappiot.

Riskien määrä ja rahoittajamaiden järjestys muuttuvat olennaisesti, jos pankkien tappioriskit lasketaan yhteen kuudesta riskipitoisimmasta euromaasta.

Ranskan pankeilla on eniten pelättävää, niiden tappioriski on yhteensä peräti 70–80 miljardia euroa. Saksan pankeilla vastaava riski on 57–70 miljardia euroa. Brittipankkien tappioriskit kasvavat "vain" 40–49 miljardiin euroon.

"Talousviranomaiset
estävät painajaisen"


Deutschen Jim Reid arvioi, että painajaismainen kuva luottoriskeistä kertoo karulla tavalla epävarmojen lainasaatavien hillittömästä mittakaavasta.

Hän toteaakin, että Euroopan luottoriskit ovat niin suuria, että talousviranomaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kaikin keinoin estää riskejä toteutumasta.

Erityisen vaaralliseksi pankkien luottotappioriskit tekee se, että tappiot syövät pankkien vakavaraisuuspääomaa täydellä voimallaan – ja syövät niiden luotonantokykyä keskimäärin kymmenkertaisella voimalla.

Jos viranomaisten yritykset epäonnistuvat ja riskit toteutuvat, menee koko tunnettu rahoitushistoria ainakin toteutuneiden luottoriskien ja -tappioiden osalta saman tien uusiksi. Jos näin käy, osoittautuvat tämänkin kirjoituksen arviot luottotappioriskeistä toiveajatteluksi.

Reid ei usko painajaisen toteutuvan, vaan hän uskoo talousviranomaisten lopulta estävän tuhoisan ketjureaktion.

Jos talouspäättäjät onnistuvat torjumaan luottotappioiden kierteen, osoittautuvat tämän kirjoituksen arviot luottotappioriskeistä liian synkiksi.

Pankeilla satojen miljardien tappioriskit riskipitoisimmissa euromaissa
EU-maiden pankkien luottotappioriskit eräissä euromaissa pankin kotimaan mukaan. Todennäköiset tappio viiden vuoden kuluessa luottojohdannaisten markkinahintojen mukaan. Lainasaatavat 9/2010, riskiluvut 3/2011.

Velkaiset maatTappio-odotus, % luotoistaRanskan pankit, mrd eurSaksan pankit, mrd eurBritannian pankit, mrd eurHollannin pankit, mrd eurEspanjan pankit, mrd eurMuun EU:n pankit, mrd eurEU:n pankit yht, mrd eur
Kreikka22-3211-167-103-41-10-06-927-40
Irlanti18-236-821-2722-283-32-210-1363-82
Portugali16-205-65-63-41-110-132-326-33
Espanja9-912-1313-158-85-6..9-1047-52
Italia7-723-259-103-43-32-26-746-50
Belgia6-713-142-21-16-60-02-224-26
3 erittäin riskipitoista yht. 19-2521-2933-4327-365-612-1619-25117-154
3 lievästi riskipitoista yht. 7-849-5324-2712-1414-152-217-19118-128
Kaikki 6 riskipitoista yht.9-1170-8257-7040-4918-2114-1836-44234-282
Lähde: BIS (luottotiedot), Deutsche Bank (riskiluvut), Taloussanomat (laskelmat)


Näin luottoriskit laskettiin

Pankkien todennäköiset luottotappioriskit laskettiin BIS:n luottotilastojen ja rahoitusmarkkinoiden todennäköisiksi arvioimien luottoriskien avulla. BIS:n dollarimääräiset luottotiedot muutettu euroiksi kurssilla 1,30.

Markkinoiden riskiarviot perustuvat cds-luottojohdannaisten markkinahintoihin ja niiden ilmentämiin todennäköisiin luottotappioihin 25 prosentin ja 50 prosentin tappio-olettamilla viiden lähivuoden kuluessa.

Luottotappioriskit laskettiin seuraavanlaisella kaavalla:

Tappio-olettama x tappion todennäköisyys x velan euromäärä.

Esimerkiksi Kreikan velat muiden EU-maiden pankeille ovat yhteensä 124 miljardia euroa. Kreikan valtion velkakirjoihin perustuvien 5-vuotisten cds-sopimusten mukaan todennäköisyys 50-prosenttiselle menetykselle on 65 prosenttia ja todennäköisyys 25-prosenttiselle menetykselle on 88 prosenttia.

Ulkomaisten pankkien euromääräiset Kreikka-riskit laskettiin näin:

25 prosentin tappio-olettama ja 88 prosentin todennäköisyys: 0,25*0,88*124=27.

50 prosentin tappio-olettama ja 65 prosentin todennäköisyys: 0,50*0,65*124=40.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump haluaa iskeä Kiinaa uusilla tullimaksuilla – ilmoitti suunnittelevansa 10 prosentin tariffeja

    2. 2

      Yksinkertainen tarra paransi vanhusten hoitoa – näin Toyotan oppeja sovelletaan Suomessa

    3. 3

      Berner ehdottaa taksilakiin muutosta – matkailuyrittäjät säikähtivät uutta lupavaatimusta

    4. 4

      Tänä vuonna Suomi kasvaa vauhdilla – sitten huipulta pudotaan nopeasti

    5. 5

      Audin toimitusjohtaja pidätettiin

    6. 6

      Bloomberg: ”Järkyttävä” korvaus yhtiön kuralle jättäneelle ranskalaispomolle – luopui miljoonista ministerin ärähdettyä

    7. 7

      Laaja lakko uhkaa Helsinki-Vantaan lentokenttää – ”Tiistaina Finnairin täytyy alkaa perua lentoja”

    8. 8

      Oma Säästöpankki perui suunnitteilla olleen yritysjärjestelyn

    9. 9

      Valtiovarainministeriö: Suomen talouskasvu kiihtyy – ”Nyt pitäisi rakentaa puskureita”

    10. 10

      Nyt se on selvitetty: näin yleistä ikäsyrjintä on Suomen työelämässä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Laaja lakko uhkaa Helsinki-Vantaan lentokenttää – ”Tiistaina Finnairin täytyy alkaa perua lentoja”

    2. 2

      Audin toimitusjohtaja pidätettiin

    3. 3

      Berner ehdottaa taksilakiin muutosta – matkailuyrittäjät säikähtivät uutta lupavaatimusta

    4. 4

      SAK ja STTK tyrmäävät hallituksen uuden suunnitelman: Ensimmänen aktiivimalli oli tähän verrattuna ”lastenleikkiä”

    5. 5

      Yksinkertainen tarra paransi vanhusten hoitoa – näin Toyotan oppeja sovelletaan Suomessa

    6. 6

      Vantaa korottaa lasten­tarhan­opettajien palkkoja – ”Ei tarvitsisi palkan takia pahoittaa mieltään”

    7. 7

      Bloomberg: ”Järkyttävä” korvaus yhtiön kuralle jättäneelle ranskalaispomolle – luopui miljoonista ministerin ärähdettyä

    8. 8

      Moni piensijoittaja tuhoaa tuottonsa todella helpolla virheellä

    9. 9

      Valtiovarainministeriö: Suomen talouskasvu kiihtyy – ”Nyt pitäisi rakentaa puskureita”

    10. 10

      Nyt se on selvitetty: näin yleistä ikäsyrjintä on Suomen työelämässä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Laaja lakko uhkaa Helsinki-Vantaan lentokenttää – ”Tiistaina Finnairin täytyy alkaa perua lentoja”

    2. 2

      Audin toimitusjohtaja pidätettiin

    3. 3

      Berner ehdottaa taksilakiin muutosta – matkailuyrittäjät säikähtivät uutta lupavaatimusta

    4. 4

      ”Osa leskeneläkkeistä on hävyttömän suuria”– epäreilua rikkaiden tukemista vai turva kriisitilanteen varalle?

    5. 5

      Moni piensijoittaja tuhoaa tuottonsa todella helpolla virheellä

    6. 6

      Moni hoitaa taloaan huolettomasti: ”Aina ei ymmärretä, että rakenteet eivät ole ikuisia”

    7. 7

      Riita naapurin autotallista maksoi pariskunnalle 40 000 euroa

    8. 8

      Oululaisyritys pestasi 59-vuotiaan työttömän Hannun – hän on nyt 66-vuotias ja käy vieläkin töissä

    9. 9

      Suomen peltoja uhkaa katastrofi: ”Julmin mahdollinen” sää vie jopa neljänneksen sadosta

    10. 10

      Suomi irtisanoo verosopimuksensa Portugalin kanssa

    11. Näytä lisää