Näin unelmakodin ostajalta karkasi mopo käsistä

Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota nuorten intoon ostaa heti isohko asunto tai jopa omakotitalo ajatuksella, että siinä voidaan asua pitkään. Kertaheitolla perheasuntoon -ajattelu miellyttää etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Vuokraturva Oy:n hallituksen puheenjohtajan Timo Metsolan mielestä elämäntilanteeseen nähden ”mopo voi karata käsistä”. Hänen mukaansa tämä koskee etenkin nuoria aikuisia, jotka eivät aikuisena ole eläneet juuri muuta kuin matalien korkojen aikaa.

Myös OP-Keskuksen kiinteistönvälitysjohtaja Kenneth Sandbergin mielestä alhaisiin rahoituskustannuksiin liittyy tietty riski, jota korostaa, että etenkin kasvukeskuksissa ja Etelä-Suomessa nuorten työtilanne on aika hyvä.

– Tilanne voi antaa pikkuisen väärän kuvan tulevaisuuden kustannuksista ja nuorille ostajille saattaa syntyä mielikuva, että heillä on varaa enempään, suurempaan ja kauniimpaan kuin heillä todellisuudessa on, Sandberg sanoo.

Lapsiperheen unelmakodissa on Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kyselyn mukaan 120 neliötä. Realian toimitusjohtaja Risto Kyhälän mielestä tämä on sopiva määrä, mutta muut Taloussanomien aiemmin haastattelemat asiantuntijathttp://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/06/17/tassa-on-sopivan-kokoinen-asunto-sinulle/20108584/139 ovat sitä mieltä, että nelihenkiselle perheelle paras olisi sadan neliön suuruinen koti. Yleinen toive on, että makuuhuoneiden lisäksi voisi olla vielä yksi ylimääräinen vieras- tai työhuone.

Tavallisin ensiasunto on Kyhälän mukaan kaksio. Moni kaksio Helsingissä maksaa 200 000–300 000 euroa, mutta mitä kauemmas pääkaupunkiseudulta mennään, sitä suuremman asunnon summalla saa.

Nuorten lainat
yhä suurempia

Finanssialan keskusliiton rahoitusasiantuntijan Ulla Halosen mukaan alle 29-vuotiaiden keskimääräiset asuntolainasummat ovat nousseet 2000-luvun puolivälistä selvästi. Kun vuonna 2006 tehdyssä kyselyssä ikäryhmällä oli asuntolainaa keskimäärin 78 900 euroa kotitaloutta kohden, viime vuonna summa oli 101 000 euroa.

Samaan aikaan nuorten lainamäärät ovat lähentyneet koko väestön keskimääräisiä lainamääriä. Kun muutama vuosi sitten nuorilla oli keskimäärin vajaa 10 000 euroa vähemmän lainaa kuin suomalaisilla keskimäärin, viime vuonna ero oli enää noin 5 000 euroa.

Vuokraturvan Metsolan mielestä on aina riski ja jonkin verran arveluttavaa hankkia isompi asunto kuin mitä juuri sillä hetkellä tarvitsee.

– Jos nuori perhe, joka pärjäisi kerrostalokaksiolla tai -kolmiolla, ostaa ison talon pitkällä laina-ajalla, hanke sisältää aika monta päällekkäistä riskiä, Metsola sanoo.

Koska nuorilla ei yleensä ole säästöjä, on tavallista, että noin 90 prosenttia ostohinnasta on lainaa. Vaikka pankit kertovat alan valvojien suositusten mukaisesti testaavansa asiakkaittensa maksukyvyn kuuden prosentin korolla, lainanottajat eivät välttämättä mieti asunnon ostohetkellä, paljonko lapset ja mahdolliset vanhempain- ja hoitovapaat muuttavat perheen taloustilannetta.

Velanmaksuaikana
voi tapahtua paljon

Lainakoron selvä nousu tarkoittaa suurempia kuukausisummia tai yhä pidempää velkaa. Vuokraturvan Metsola muistuttaa, että jos laina on jo alun perin 25 vuotta tai enemmänkin, se lyhenee joka tapauksessa hitaasti. Vaikka asuntojen hintakehitys näyttää vakaalta lähitulevaisuudessa, asuntomarkkinoihin liittyy hintojen laskumahdollisuus.

– Jos asuntojen hinnat notkahtavat 4–6 vuoden päästä, maksukykyynsä nähden suuren velan ottaneille voi tulla ongelmia, koska laina ei ole vielä lyhentynyt kovin paljon, Metsola huomauttaa.

Ongelmat eivät välttämättä realisoidu, jos asuntoa ei tarvitse myydä. Esimerkiksi työttömyys tai avioero voi kuitenkin johtaa myyntipakkoon.

OP-Keskuksen Sandberg muistuttaa ikävistä tilastoista, joiden mukaan puolet avioliitoista päättyy eroon. Hän suositteleekin, että parit varautuisivat tähänkin mahdollisuuteen tehdessään isoja taloudellisia hankintoja ja tekisivät asianmukaiset paperit omistuksistaan juristien kanssa.

Metsolan mukaan yksi ylisuuren asunnon ongelma voi olla sen kustannukset. Esimerkiksi energian hinta nousee jatkuvasti ja ison talon lämmittäminen ja sieltä matkustaminen päivittäin töihin voi olla yllättävän iso menoerä.

Hän muistuttaa, että ympäristösopimukset, joihin Suomi on sitoutunut, alkavat vasta näkyä poliittisessa päätöksenteossa.

– Nyt asuntoministeri Jan Vapaavuoren linjauksia kirotaan, mutta ne ovat alkusoittoa tuleville kiristyksille.

Metsola ennakoi, että iso asunto aletaan yhä enemmän mieltää ympäristöhaittana. Automaailmassa katumaasturi Hummeriin on hänen mielestään tullut jo tällainen imagotahra.

Virheitäkin
pitää voida tehdä

Realian Kyhälä sanoo, että pääasiassa nuoret asunnonostajat ovat valveutuneita, eivätkä tee hölmöjä ratkaisuja, vaan käyttävät järkevästi alhaiset korot ja veroedut hyväkseen. Myös OP-Keskuksen Sandbergin mielestä ylilyönnit ovat harvinaisia.

Ei silti ole tavatonta, että nuorehko pari rakentaa omakotitalon. Osa pyrkii saamaan uuteen kotiin kaikki unelmoimansa vinkkelit, kuntoilu- ja harrastetilat ja turkkilaiset saunat ja poreammeet, joita on ikinä keksinyt toivoa.

Monesta talosta erikoisuudet karsiutuvat kalleutensa vuoksi jo ennen rakentamista. Osa kuitenkin muuttaa pitkälle kasvukeskuksesta ja työpaikastaan saavuttaakseen tahtomansa – oli se sitten hulppea luksustalo tai punainen tupa ja perunamaa.

– Välillä törmää näihin tapauksiin, jossa on ostettu kiva tontti halvalla ja rakennettu sille kiva talo, mutta törmätty arjen toimimattomuuteen eli siihen, että tarvitaan kaksi autoa ja aika menee kouluikäisten kuskaamiseen harrastuksiin ja kavereille, kertoo Sandberg.

Jos perhe päättää hyljätä idyllinsä, on todennäköisesti parempi, että talo ei ole ”kaikkien toiveiden tynnyri”. Jos talo on kallis paikalliseen hintatasoon nähden ja hyvin omaperäinen, hinta ei välttämättä vastaa siihen sijoitettuja summia.

Sandberg muistuttaa, että kukaan ei ole erehtymätön.

– Ei kukaan voi tehdä aina täysin oikeita päätöksiä. Kyllä virheitäkin pitää saada tehdä, kunhan vain pärjää taloudellisten asioittensa kanssa, hän sanoo.