Järjestön ylläpitämä 55 elintarvikkeen indeksi nousi kahdeksatta kuukautta yltäen pistelukemaan 236. Erityisesti maito- ja lihatuotteet sekä vilja kallistuivat.
Ruoan kallistuminen on jo voimistanut tyytymättömyyttä ja levottomuuksia muun muassa Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, missä mielenosoitukset ovat johtaneet Egyptin ja Tunisian hallitsijoiden kaatumiseen.
Indeksin edellinen ennätyslukema 230,7 pistettä saavutettiin tammikuussa. Indeksi on noussut vuodessa 176 pistettä. Järjestö on ylläpitänyt indeksiä vuodesta 1990 lähtien.
Elintarvikkeiden hintoihin ovat osaltaan vaikuttaneet poikkeukselliset sääolosuhteet eri puolilla maailmaa. Kuivuuden aiheuttamat satomenetykset saivat Venäjän kieltämään viljan viennin viime vuonna. Myös vehnää vievän Kanadan ja soijatuottaja Brasilian sadot olivat uhattuna huonon sään vuoksi.
– Odottamattomat nousupiikit öljyn hinnassa voivat entisestään vaikeuttaa elintarvikemarkkinoiden jo entuudestaan haurasta tilannetta. Tämä saattaa lisätä epävarmuutta hintanäkymien suhteen, arvioi FAO:n markkinoista vastaava johtaja David Hallam lausunnossaan.
Ruuan hinta saattaa nousta maailmanlaajuisesti koko kuluvan vuosisadan alkupuoliskon ajan, Australian hallituksen ilmastonmuutokseen keskittynyt neuvonantaja Ross Garnaut arvioi keskiviikkona. Hän perusteli arviota väestönkasvulla, ansiotason nousulla, satojen kasvun hidastumisella ja ilmastonmuutoksella.
FAO:n arvion mukaan ruuan tuotannon täytyy kasvaa 70 prosenttia vuosien 2010 ja 2050 välillä, kun maailman väestö ylittää yhdeksän miljoonaa ja tulojen kasvu lisää liha- ja maitotuotteiden kulutusta. Yhdysvaltain maatalousministeriön tilaston mukaan yhden sianlihakilon tuottamiseen tarvitaan 3,5 kiloa rehua.
