Tämä inflaatio ei korkoja tottele

Julkaistu: , Päivitetty:

Energian ja elintarvikeraaka-aineiden äkkijyrkkä kallistuminen kiihdyttää inflaatiota kuin vuonna 2008 juuri ennen talouden sukellusta. Talous on taas vaarassa sakata – varsinkin, jos keskuspankit kiirehtivät koronnostojaan. Ne tuskin saisivat öljyä tai ruokaa halpenemaan – mutta sitäkin varmemmin talouden polvilleen.


Raakaöljy maksaa maailman öljypörsseissä nyt suurin piirtein viisi kertaa niin paljon kuin kymmenen vuotta sitten ja kymmenen kertaa niin paljon kuin 1990-luvun lopussa.

Kahden viime vuoden aikana öljyn barrelihinta on yli kaksinkertaistunut. Pelkästään parin viime viikon levottomuudet Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maissa ovat rykäisseet barrelihintaan yli kymmenen prosenttia lisää.

Samaan aikaan elintarvikeraaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat nekin kohonneet voimakkaasti. Ruokaraaka-aineet maksavat nyt maailmalla reaalisesti enemmän kuin vuosikymmeniin ja nimellisesti enemmän kuin milloinkaan.

Meneillään on ainakin yhtä vakava hintashokki kuin vuonna 2008 juuri ennen maailmantalouden syväsukelluksen.

Neljä seikkaa
hintashokista


Vielä ei ole tiedossa, kuinka suurta vahinkoa tästä hintashokista lopulta koituu.

Jo nyt on kuitenkin tiedossa ainakin neljä seikkaa:

1) Äkisti kohonneet energia- ja ruokakustannukset painavat nyt talouden jarrua niin raskaalla jalalla, että talous ei hevin selviä moisesta sakkaamatta.

2) Energian ja elintarvikkeiden kallistuminen kohottaa parhaillaan inflaatiolukemia kautta maailman.

3) Keskuspankkien perinteiset keinot, kuten koronnostot, eivät tämän lajin inflaatioon tepsi.

4) Jos keskuspankit kuitenkin hyökkäävät tätä inflaatiota vastaan korkoja korottamalla, saattavat ne kasvattaa uuden taantuman riskiä merkittävästi.

Öljy- ja ruokalasku
syö lisäelvytyksen


Kansainväliset suurpankit ja suursijoittajia neuvovat analyysiyhtiöt ovat parin viime viikon kuluessa julkaisseet suuren määrän talous- ja markkinakatsauksia, jotka ovat tavalla tai toisella päätyneet yhteen ja samaan johtopäätökseen:

Öljyn kallistuminen on hyvin lyhyen ajan kuluessa noussut maailmantalouden kenties suurimmaksi uhaksi, joka voi katkaista talouden toipumisen tai jopa sysätä alkuun uuden taantuman.

Yhdessä ruoan kallistumisen kanssa öljy synnyttää katsausten mukaan parhaillaan talouteen sellaista hintashokkia, ettei tästä selvitä vaikeuksitta.

"Hintashokki" voi tuntua terminä liioittelevan pahaenteiseltä, mutta sanavalinnalle on ikävän vahvoja perusteita.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa energia- ja ruokalaskun paisuminen syö tänä vuonna kotitalouksien ostovoimaa suurin piirtein saman verran kuin liittovaltion uudet elvytystoimet lisäävät sitä.

Ja muistin virkistämiseksi: Yhdysvallat on ylivoimaisesti maailman suurin talous, jonka kotitalouksien kulutuskysyntä on koko maailman taloudelle ratkaisevan tärkeä kysynnän lähde. Sattumoisin Yhdysvallat on maailman suurista talousmahdeista ainoana yhä kasvattanut elvytystään.

Useimmissa muissa maissa elvytys on päättynyt ja paikoin jopa vaihtunut vyönkiristyksiksi, joten muualla energian ja ruoan kallistuminen iskee talouteen vielä kipeämmin.

Öljylasku paisunut
1 500 miljardia


Maailman öljylasku on parissa vuodessa paisunut yli kaksinkertaiseksi. Rahaa palaa – kirjaimellisesti – öljyyn ja öljystä jalostettuihin polttoaineisiin tämänhetkisin hinnoin ja kulutusmäärin noin 250 miljardia Yhdysvaltain dollaria kuukaudessa.

Jos maailma kuluttaa öljyä vuoden päivät samaa tahtia kuin helmikuussa ja hinta pysyy ennallaan, palaa vuoden polttoaineostoksiin kolmisen tuhatta miljardia dollaria.

Kertolaskun liikkuvat osat ovat 87 miljoonaa barrelia päivässä ja 95 dollaria barrelilta. Luvut ovat Yhdysvaltain energiavirastolta EIA:lta ja uutistoimisto Bloombergilta.

Kyse on Yhdysvaltain tärkeimmän öljylaadun WTI:n hinnasta. Pohjanmeren Brent-laatu kirii jo yli 110 dollarissa barrelilta.

Joka tapauksessa 250 miljardia dollaria kuukaudessa tai 3 000 miljardia dollaria vuodessa ovat öljylaskuina niin suuria, että enemmän rahaa on kulunut öljyyn ainoastaan muutaman kuukauden huippuhinnoin vuonna 2008.

Kahdessa vuodessa vuotuista energialaskua on kertynyt lisää noin 1 500 miljardia dollaria. Tuo summa on suurimmaksi osaksi pois muusta kulutuksesta.

Energiaan hupenee
joka yhdeksäs euro


Amerikkalaispankki Bank of America Merrill Lynchin ekonomistit ovat laskeneet, että maailman energiamenot ovat paisuneet hyvin lähelle ennätystä. Koko energialasku on melkein kaksin verroin pelkkää öljylaskua mittavampi.

Öljy on tärkein energiamuoto, mutta öljyn perässä ovat kallistuneet myös maakaasu ja kivihiili. Maailmanmitassa muilla energiamuodoilla ei ole ratkaisevaa merkitystä – ainakaan kokonaiskustannuksia laskettaessa.

BofA Merrill Lynchin ekonomistien mukaan energiamenojen osuus maailman bruttokansantuotteesta lähentelee yhdeksää prosenttia.

Näin energiaan hupenee kaikista maailman menoista yhtä suuri osa kuin vuonna 2008 ja edellisen kerran 1970-luvun lopun niin sanotun toisen öljykriisin jälkeen.

Tilanne on tyystin muuttunut niistä 1990-luvun lopun ajoista, jolloin raakaöljy maksoi halvimmillaan alle 20 dollaria barrelilta ja energialasku oli keveimmillään alle kolme prosenttia maailman bkt:sta.

Yhä yllättävän sitkeästi elävä mielikuva talouden entistä matalammasta energiariippuvuudesta lieneekin perua yli kymmenen vuoden takaa. Enää tämä mielikuva ei kuitenkaan vastaa talouden arkitodellisuutta.

Taantuma suurempi
huoli kuin inflaatio


Brittipankki HSBC varoittaa omassa öljyraportissaan, että öljyn railakas kallistuminen on merkittävästi kasvattanut uuden taantuman riskiä.

Pankin pääekonomisti Stephen King muistuttaa, että esimerkiksi Yhdysvallat on painunut taantumaan joka kerta öljyn hinnan kaksinkertaistuttua lyhyen ajan kuluessa. Näin on käynyt ainakin sitten 1970-luvun ensimmäisen öljykriisin.

Ainoastaan vuonna 1987 öljyn rajua kallistumista ei seurannut talouden taantuma, mutta sen sijaan taloutta ravisteli saman vuoden lokakuussa vuosikymmeniin rajuin pörssiromahdus.

King muistuttaa myös, että entistä kalliimpi raakaöljy leikkaa useimpien maailman maiden kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja yhtä varmasti kuin veronkorotukset. Sillä erotuksella, että öljylasku siirtää varoja öljynviejämaille.

Suurin osa maailman maista on öljyn nettotuojia, joten useimmat maat kärsivät öljyn kallistumisesta. King pitää jokseenkin selvänä, että maailmantalouden kysyntä heikkenee.

Hänen mukaansa huoli uudesta taantumasta on nyt selvästi ajankohtaisempi kuin huoli inflaation kiihtymisestä.

Milloin alkavat
koronnostot?


Euroalueen keskuspankin EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet on todennut, ettei keskuspankilla ole keinoja kasvattaa öljyn tai ruoan tuotantoa ja näin vastata maailmanmarkkinoiden kovaan kysyntään ja samalla helpottaa hintapaineita.

Samalla Trichet on huomauttanut, ettei keskuspankki voi tällä perusteella sulkea silmiään talouden mahdollisilta inflaatiopaineilta, vaikka ne olisivat mistä peräisin. Niinpä EKP seuraa valppaasti inflaatiopaineiden mahdollista tarttumista talouden muihin osiin.

Juuri epäily inflaation laajenemisesta pelkkiä energiaa ja elintarvikkeita laajemmaksi hintojen nousuksi saattaa yllyttää EKP:n ja muut keskuspankit ennalta ehkäiseviin koronnostoihin.

HSBC:n King arvelee, että keskuspankkien hermot ovat koetuksella – ja todennäköisesti lopulta pettävät. Hän ei usko keskuspankeilla riittävän rohkeutta vastata öljyshokin aiheuttamaan taantuman uhkaan rahapolitiikan lisäkevennyksin.

Sen sijaan hän pelkää keskuspankkien tulkitsevan saman hintashokin inflaation uhaksi – joka on torjuttava. Euroalueen inflaatiovauhti on jo ylittänyt EKP:n asettaman vajaan kahden prosentin ihanteen.

Viimeksi EKP nosti ohjauskorkoaan vuoden 2008 heinäkuussa raakaöljyn hurjan kallistumisen kiihdytettyä inflaatiota – kun finanssikriisi oli jo tosiasia ja talous taantumassa. EKP:n koronnosto saattoi osaltaan pahentaa euroalueen talouskriisiä.

Japani onnistui
liiankin hyvin


Japanin kadotetuissa vuosikymmenissä riittää kosolti varoittavia esimerkkejä omien talousvaikeuksiensa kanssa painiville länsimaille.

HSBC:n Stephen King löytää Japanin velkakriisin alkuvaiheista yhden varoittavan esimerkin keskuspankin onnettomasta päätöksestä torjua vääränlaista inflaatiota koronnostolla.

Irakin hyökkäys Kuwaitiin rykäisi vuonna 1990 raakaöljyn jyrkkään nousuun, joka kiihdytti inflaatiota kaikkialla maailmassa. Japanin keskuspankki säikähti inflaatiopiikkiä siinä kuin muutkin maailman mahtavimmat keskuspankit.

Japanin velka-, kiinteistö- ja osakekupla oli juuri puhkeamaisillaan, mutta talouden kadotetuista vuosikymmenistä ei ollut vielä tietoakaan. Pahin oli vasta edessä.

Japanin keskuspankki BoJ jätti talouteen kertyneet deflaatiopaineet huomiotta ja keskittyi sen sijaan Kuwaitin öljyshokin aiheuttamien inflaatiopaineiden taltuttamiseen.

Koronnostot tepsivät, mutta ehkä liiankin hyvin. Inflaatio kyllä katosi, mutta sen sijaan Japani on kärsinyt kaksi vuosikymmentä deflaationsekaisesta taantumasta.

Esimerkin opetus on, ettei öljyshokin aiheuttamaan inflaatioon ole helppoja vastakeinoja – eivätkä ne ainakaan löydy koronnostoilla.




Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Pulloja palauttanut Timo huomasi kauppakuitissa yllättävän miinusmerkin – ”Emme ole nähneet tarvetta muuttaa käytäntöä”

    2. 2

      Älä maksa liikaa veroja! Juristin 7 vinkkiä: Näin voit voittaa tai hävitä jopa tuhansia euroja

    3. 3

      Yksi kuva kertoo: Näin Suomi verottaa olutta muihin EU-maihin verrattuna

    4. 4

      Asiantuntijan 10 vinkkiä: Näin saat luksusta mökille pienellä rahalla

    5. 5

      Oiva Toikan luovuudesta kumpusi kannattava bisnes – firma on takonut reipasta voittoa

    6. 6

      Stockmann: tulosvaroitus!

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Öljyn hinta voi nousta entisestään – ja se on kelju uutinen

    8. 8

      Rakennusteollisuus: Asuntoja rakennetaan tuhansia vähemmän kuin viime vuonna

    9. 9

      Vanhus osti kallista kotihoitoa ja jätti perilliset nuolemaan näppejään – lukijat: ”Ahneet sukulaiset tienatkoon itse omat rahansa”

    10. 10

      Jouni lähetti 11 kirjettä Postin uusilla nopean toimituksen merkeillä – lopputulos hämmensi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jouni lähetti 11 kirjettä Postin uusilla nopean toimituksen merkeillä – lopputulos hämmensi

    2. 2

      Älä maksa liikaa veroja! Juristin 7 vinkkiä: Näin voit voittaa tai hävitä jopa tuhansia euroja

    3. 3

      Stockmann: tulosvaroitus!

    4. 4

      Pulloja palauttanut Timo huomasi kauppakuitissa yllättävän miinusmerkin – ”Emme ole nähneet tarvetta muuttaa käytäntöä”

    5. 5

      Asiantuntijan 10 vinkkiä: Näin saat luksusta mökille pienellä rahalla

    6. 6

      Yksi kuva kertoo: Näin Suomi verottaa olutta muihin EU-maihin verrattuna

    7. 7

      Miljoonaomaisuuden menettänyt Jaakko Rytsölä myy nyt talouskasvatusta lapsille

    8. 8

      Suomi on suomalaiselle matkailijalle tyyris: tonnilla kotimaan reissulle vai viikoksi Kreikkaan?

    9. 9

      Jan Hurrin kommentti: Öljyn hinta voi nousta entisestään – ja se on kelju uutinen

    10. 10

      Raakaöljyn hinta ponnasi vuoden huippuun – Syynä Iranin pakotteiden tiukennus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jouni lähetti 11 kirjettä Postin uusilla nopean toimituksen merkeillä – lopputulos hämmensi

    2. 2

      Yrittäjä-Willem panee kivijalkakaupan kiinni, jos verottajan suunnitelma toteutuu – ”Ei olisi enää kannattavaa”

    3. 3

      Mökkikaupat viedään yhä useammin käräjille – ”Lahovaurioita etsitään kissojen ja koirien kanssa”

    4. 4

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    5. 5

      Bisnesenkeli Kim Väisänen ällistyi elinkelvottomasta firmasta: ”Rahaa oli poltettu 500 000 euroa ja liikevaihto 100 euroa”

    6. 6

      Älä maksa liikaa veroja! Juristin 7 vinkkiä: Näin voit voittaa tai hävitä jopa tuhansia euroja

    7. 7

      Suomi on suomalaiselle matkailijalle tyyris: tonnilla kotimaan reissulle vai viikoksi Kreikkaan?

    8. 8

      Uutuuskirja: Sarasvuo hiiltyi Nokian ”arrogantille keskijohdolle” – lähetti alatyylisen viestin

    9. 9

      Kylpyhuoneremontista repesi raju riita – taloyhtiön osakas jätti vastikkeet maksamatta 2 vuodeksi

    10. 10

      Reino ja Aino -tossuille on löytynyt uusi omistaja – tuotanto ei jää Lieksaan

    11. Näytä lisää