"Tämä asuntopiina ei toistu"

Suomessa ei enää tulla näkemään samanlaista asuntovelka-ahdinkoa kuin mihin ajauduttiin 1990-luvun alun laman aikana. Näin uskoo Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen. Pelkoja on hänen mukaansa liioiteltu, vaikka yksittäisiä ongelmatapauksia onkin ollut nyt eletyn taantuman aikana. – Pankit ovat ottaneet opikseen, Tyrväinen sanoo.

21.2.2011 6:01 | Päivitetty 18.2.2011 21:25

Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen arvioi, että pankeilla ei ole pienintäkään kiinnostusta ajautua 1990-luvun alun laman kaltaiseen tilanteeseen, jolloin niiden syliin putosi suuri määrä arvojaan menettäneitä asuntoja ja kiinteistöjä.

– Minun on vaikea uskoa, että lainananto olisi niin yleisesti niin holtitonta, että se olisi kansallinen ongelma.

Tyrväinen ei usko, että asuntovelalliset olisivat nyt laajamittaisesti ottaneet ylisuuria lainoja, vaikka ongelmatapauksia varmasti onkin. Hänen mukaansa ongelman yleisyyttä ja pelkoa on liioiteltu.

Tyrväinen sanoo, että varmasti löytyy suuri joukko tapauksia, joissa perhe on kiristänyt velkaruuvinsa liian korkealle, mutta mitään kaikenkattavaa ilmiötä tästä ei ole tulossa.

– Kun ajattelee koko asuntolainakantaa Suomessa, niin en usko, että asuntoveloista tulee kansantaloutta tai pankkisektoria ravistava ongelma.

Luottotappiot eivät kasvaneet

Tyrväinen viittaa myös siihen, että nyt koettu, alle parin vuoden mittainen finanssikriisin jälkeinen laskukausikaan ei ole juuri lisännyt pankkien luottotappioita tai asuntolainallisten laajamittaisia velanhoito-ongelmia.

Suomen Pankin vuonna 2009 julkistetun tutkimuksen mukaan suuria lainoja oli etenkin hyvätuloisilla lapsiperheillä. Eniten velanhoito-ongelmia oli yksinhuoltajien ja yksinasuvien kotitalouksilla.

– Kyllä minä uskon, että pankit ovat tehneet stressitestejä. Se on pankkien oman pitkän tähtäimen edun mukaista. Myös lainanhakijoiden työhön ja koulutukseen on varmasti kiinnitetty huomiota.

Tyrväinen muistuttaa, että pankin ylimmän johdon tehtävä on huolehtia lainariskejä koskevista tarkasteluista, etenkin silloin, jos pankin sisällä innostutaan liikaa markkinaosuuksien kahminnasta.

Pankit saivat lamasta karvaat opetukset

Kahdenkymmenen vuoden takainen iso lama iski rajusti juuri asunnonostoillaan ylivelkaantuneisiin kotitalouksiin. Asunnot oli ostettu huippukalliiseen aikaan ja pankit olivat olleet varsin avokätisiä luotottajia. Kun sitten korot nousivat ja tulot alkoivat pienentyä, monet eivät enää pystyneet maksamaan lainanlyhennyksiään. Kun asuntokauppa pysähtyi, osa jäi kahden asunnon loukkuun.

Vuosina 1989-1992 asuntomarkkinat romahtivat. Asuntojen hinnat päätyivät syöksylaskuun ja asuntojen vakuusarvot tipahtivat. Työttömyysaste nousi muutamassa vuodessa runsaasta kolmesta prosentista 18,4 prosenttiin. Monet kärvistelivät kahden asunnon loukussa ja olivat ehkä lopulta tilanteessa, jossa joutuivat myymään asuntonsa paljon halvemmalla, kuin olivat sen aikoinaan ostaneet.

Tyrväinen huomauttaa, että Suomen, Ruotsin ja Norjan pankit saivat 90-luvun alun pohjoismaisesta pankkikriisistä sellaisen kokemuksen, joka pidätteli niitä lähtemästä mukaan 2000-luvun alun luottokuplahypetykseen.

– Pankeilla pysyi finanssikriisin aikanakin kyky luotottaa asuntokauppaa. Aluksi hinnat laskivat selvästi, mutta kun Euroopan Keskuspankki käänsi korot laskuun, suunta kääntyi. Kotimaisten pankkien hyvän tilan ja korkotason laskun ansiosta asuntokauppa ei romahtanut, vaan hinnat lähtivät nousemaan ja asuntolainat alkoivat jälleen kasvaa.

Tyrväisen mukaan hyvä uutinen on se, että asuntomarkkinoista ei tullut kotitalouksien luottamukselle kuoliniskua.

– Huono uutinen on se, että asuntojen hinnat ovat nyt varsinkin kasvukeskuksissa tasolla, joka ei ole enää terve, vaan jarruttaa tulevien vuosien talouskasvua. 

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?