Taloussanomat kertoi Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä -kirjasta sunnuntaina. Yhdysvaltalaisista käytännöistä kertonut kirjoitus synnytti vilkkaan keskustelun muun muassa Taloussanomissa.
Suomen sikayrittäjät -järjestön puheenjohtajan Martin Ylikännön mukaan kaikki Foerin paljastukset eivät koske Suomea. Hänen tilansa tuottaa noin 24 000 porsasta vuodessa.
Foerin mukaan possujen saparot leikataan parin päivän iässä. Saparonkatkaisu on kuitenkin kielletty Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Foer kertoo myös, että pikkupossuilta leikataan pienet naulamaiset hampaat, joilla ne näykkivät tovereitaan. Suomessa leikkaaminen on kielletty.
– Tosin hampaiden kärki voidaan hioa tähän tarkoitetulla laitteella vastasyntyneeltä porsaalta ihovaurioiden ehkäisemiseksi, Ylikännö kertoo.
– Sialla on syntyessään kahdeksan neulanterävää hammasta, jotka on tarkoitettu porsaiden keskinäisen arvojärjestyksen määrittämiseen ja parhaan nisän valtaamiseen. Porsaat ottavat hampaineen kirjaimellisesti verissäpäin yhteen ravinnon saannista. Tästä taas seuraa ihotulehduksia, jotka luonnossa johtavat hitaaseen ja tuskalliseen kuolemaan ja sikalassa antibioottien käyttöön, hän sanoo.
Ylikännö korostaa, että hionta ei saa olla rutiinia: ennen possujen hampaiden hiontaa sikayrittäjän on neuvoteltava asiasta terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa.
Kastrointiilman kivunlievitystä
Yhdysvaltain tapaan urospossut kastroidaan myös Suomessa, ilman kivunlievitystä. Martin Ylikännön mukaan kastrointiin ei ole keksitty kivutonta menetelmää. Kivekset poistetaan, koska ne tuottavat liikaa omaa makuaan sianlihaan.
Ylikännön mukaan tuottajien yleinen toive on, että kastroinnista voitaisiin luopua.
– Tässä on kysymys rahasta, hän sanoo.
Ylikännö luopuisi kastroinnista heti, kun teollisuus antaa siihen luvan. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan käy, että teollisuus samalla alkaisi maksaa lihasta nykyistä vähemmän.
Yksi vaihtoehto kastrointiongelmaan voi Ylikännön mukaan olla kehitteillä oleva "immunokastraatio", jossa karju saadaan "tuottamaan vasta-aineita omaa sukuhormoniaan vastaan". Näin lihaan ei syntyisi karjunhajua ja -makua. Teollisuus ei tosin ole vaihtoehdosta innostunut, Ylikännö kertoo.
Kastraatio narkoosissa tai paikallispuudutuksella ja jatkohoito kipulääkkeellä olisi kivuton menetelmä. Ylikännön mukaan tämän vaihtoehdon ongelmia ovat muiden muassa tarvittavien "kovien rohtojen" luovutus maatiloille sekä porsaiden pieni koko: puolitoistakiloisille possuille on vaikea annostella juuri oikeaa lääkemäärää.
Emakot häkissäneljä viikkoa
Yhdysvalloissa suurin osa emakoista suljetaan tiineysajaksi eli 16 viikoksi niin pieniin häkkeihin, että ne eivät mahdu kääntymään. Suomessa tämä on sallittu neljäksi viikoksi. Sikayrittäjien Martin Ylikännön mukaan häkin tarkoituksena on hillitä keskenmenoja ja estää emakkoa osallistumasta tappeluihin muiden sikojen kanssa.
Foerin mukaan Yhdysvalloissa possujen vieroituksen (noin 2 viikkoa) jälkeen emakolle annetaan hormonipiikki, jolla se saadaan kiimaan ja keinosiemennettäväksi uudelleen kolmessa viikossa.
Suomessa porsaat vieroitetaan neljän viikon iässä.
– Tämän jälkeen emakko tulee luonnostaan kiimaan viidessä kuudessa päivässä ja voidaan tiineyttää uudestaan. Kiimahormonia käytetään vain niille yksilöille, jotka eivät syystä tai toisesta tule kiimaan kuukauden kuluessa vieroituksesta. Sian kiimakierto on kolme viikkoa, ja suurin osa emakoista tulee ihan itsestään kiimaan viimeistään kolmessa viikossa, joten hormonin käyttöä tarvitaan todella vähän, Ylikännö sanoo.
Hänen mukaansa sellaiset emakot, jotka eivät tule nopeasti uudelleen kiimaan, joutuvat joillakin suomalaistiloilla teuraaksi.
Foer kertoo, että Yhdysvalloissa useimmat siat joutuvat makaamaan omissa ulosteissaan.
– Sika saattaa tosiaan mennä makaamaan ulosteisiinsa. Tosin normaalisti se välttää sitä viimeiseen asti. Normaaliin eläintenhoitoon kuuluu luonnollisesti karsinoiden puhdistus tarvittaessa. Jos ilmanvaihto ynnä muut seikat toimivat tarkoitetulla tavalla, karsinoita ei ole yleensä tarvetta puhdistaa lainkaan vaan siat ulostavat ritilälle, josta ulosteet ja virtsa menevät läpi, Martin Ylikännö kertoo.
"Rääpäleiden lopettaminenkuuluu eettiseen toimintatapaan"
Kurikkalaisen sikayrittäjän Hannu Koiviston mukaan sikojen olot ovat nykyisillä tehotiloilla paremmat kuin takavuosien pientiloilla.
– Ei se välttämättä pidä paikkaansa, että muutaman possun tiloilla eläimet olisivat voineet hyvin. Tuhannen emakon tiloilla on varaa satsata eläinten hyvinvointiin enemmän kuin 1960- ja 1970-lukujen pientiloilla, hän sanoo.
Jonathan Safran Foer kirjoittaa liian hitaasti kasvavista, "rääpäleiksi nimitettävistä" possuista. Possut ovat tehosikaloille ongelma; niitä otetaan takajaloista kiinni ja tapetaan iskemällä betonilattiaan.
– Käytännössä, jos ihan rehellisiä ollaan, se tapahtuu myös Suomessa lattiaan iskemällä, Sikayrittäjien puheenjohtaja Ylikännö kertoo.
Ylikännön mukaan possu kuolee toimenpiteessä heti. Hänestä "rääpäleporsaiden lopettaminen ajoissa kuuluu hyvään ja eettiseen tuotantotapaan".
Varsinaiset teuraaksi menevät siat tapetaan pulttipistoolilla, joka ampuu pultin sian otsan läpi aivoihin. Ylikännön mukaan samaa pistoolia ei voi käyttää porsaisiin, koska pultti menisi porsaasta läpi.
