Katso, miksi eurokriisi venyy ja paukkuu

Julkaistu:

Ylivelkaiset eurovaltiot eivät selviä tolpilleen ilman mittavaa velkojen armahdusta – josta taas kriisimaita rahoittaneet pankit tuskin selviäisivät ilman mittavaa pääomitusta. Velkojen ja pankkien saneeraukset voivat olla poliittisesti liki mahdottomia toimia. Siksi euromaiden rahoituskriisi venyy ja paisuu.


Velkaisimpien eurovaltioiden rahoituskriisi olisi todennäköisesti jo ratkaistu, jos kyse olisi vain rahasta ja taloudesta. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään taloudesta, vaan ehkä jopa vielä enemmän politiikasta.

Toistaiseksi euroalueen ja EU:n talouspäättäjät eivät ole keksineet kriisin katkaisuun riittävän tehokkaita hätätoimia, jotka olisivat myös poliittisesti mahdollisia. Siksi kriisi venyy ja paisuu.

Rahoitusmarkkinoiden toimijoille on jo ajat sitten valjennut, että ainakaan Kreikka ja Irlanti eivät selvinne tolpilleen ilman ylivoimaisen velkataakan tuntuvaa kevennystä. Hyvin suurella todennäköisyydellä Portugali on samassa jamassa.

Tähänastiset hätätoimet, kuten Kreikalle ja Irlannille myönnetyt hätäluotot, eivät pelasta pinteestä, vaan päinvastoin ne painavat kriisimaita yhä syvemmälle velkasuohon.

Kriisimailla on velkaa liian paljon milloinkaan maksettavaksi, joten kriisi katkeaa todennäköisesti vasta velkojen saneerauksiin.

Ensin pitäisi kuitenkin saneerata suurten euromaiden pankit.

"Osa tappioista
sosialisoidaan"


Saksan, Ranskan, Britannian ja Belgian pankeilla on niin mittavat luottoriskit velkaisimmissa euromaissa, että kriisimaiden suorasukaiset ja äkkipikaiset velkasaneeraukset saattaisivat aiheuttaa arvaamattoman luottotappioiden ketjureaktion.

Viranomaiset varovat hätiköityjä voimatoimia, jotta eivät sysäisi alulle samanlaista finanssikriisiä kuin investointipankki Lehman Brothersin kaatuminen laukaisi vuoden 2008 syksyllä.

Helppojen ratkaisujen puuttuminen ja vaikeiden ratkaisujen välttely eivät vaikuta siihen, että euroalueen velkakriisi ei ratkea ilman tappioita. Kysymys on vain siitä, millä tavoin ja kenen kärsittäviksi nuo tappiot päätyvät.

Japanilaispankki Nomuran Euroopan-korkostrategi Bob Janjuah arvioi tuoreessa markkinakatsauksessaan, että euroalueella on odotettavissa jonkinlainen velkasaneerausten ja pankkisaneerausten yhdistelmä.

Janjuahin arvion mukaan osa saneerauksissa syntyvistä tappioista sosialisoidaan, mutta osa jää pankkien yksityisten rahoittajien kannettaviksi.

Pankit eivät vielä
kestäisi tappioita


Nomuran Janjuahin mukaan kriisimaita rahoittaneiden pankkien pääomia on vahvistettava velkasaneerausten vastapainoksi, jotta pankit kestävät tiedossa olevat luottotappiot.

Kreikan, Irlannin, Portugalin ja muiden ylivelkaisten euromaiden suurimpia rahoittajia ovat olleet Saksan, Ranskan, Britannian ja Belgian suuret pankit. Niillä on osassa kriisimaita jopa runsaammin luottoriskejä kuin kriisimaiden omilla pankeilla.

Janjuahin mukaan euroalueen pankkijärjestelmän vakaudelle on äärimmäisen tärkeä vaatimus, että pankkien vakavaraisuus kohennetaan riittävän vahvaksi ennen kriisimaiden velkasaneerauksia.

Arviot tarvittavien velkasaneerausten mitoituksesta samoin kuin eri euromaiden pankkien luottoriskeistä vaihtelevat suuresti.

Velkasaneerausten laajuudesta riippuen kyse voi olla jopa sadoista miljardeista euroista. Armahdusten asteesta ja määrästä riippuen myös pankkien uuden pääoman tarve voi kasvaa kymmeniin miljardeihin euroihin.

Tappiopuskurit
liian heiveröiset


Varainhoitoyhtiö Standard Life Investmentsin korkosijoituksia hoitava Craig MacDonald käsittelee eurovaltioiden ja pankkien yhteisiä luottoriskejä tuoreessa katsauksessaan.

Hänen arvionsa mukaan kolmen pienimmän kriisivaltion velka-armahdus ei vaarantaisi koko euroalueen pankkijärjestelmää, vaikka niiden velat leikattaisiin saneerauksella puoleen nykyisestä.

Tilanne muuttuisi tyystin toiseksi, jos Kreikan, Irlannin ja Portugalin rinnalle saneerauksiin päätyisivät myös Espanjan ja vielä suuremman ja velkaisemman Italian velat.

MacDonald arvioi, että pelkästään viiden velkaisimman eurovaltion lainataakan puolittaminen saneerauksella söisi Saksan ja Belgian suurten pankkien oman pääoman kokonaan.

Saksan ja Belgian pankkien jälkeen myös Ranskan pankkien pääomat olisivat herkästi mennyttä.

Tämä ei ole MacDonaldin ennuste, vaan eräänlainen mitä jos -stressiarvio, jolla hän haluaa korostaa velkakriisin mittoja ja vakavaa luonnetta.

Sääntely yllytti
suuriin riskeihin


Eurovaltioiden velkaisuutta samoin kuin pankkien luottoriskejä rinnastetaan usein kunkin maan kansantalouden mittareihin, kuten vuotuisen bruttokansantuotteen määrään.

Pankkien luottoriskejä voi suhteuttaa myös rinnastamalla epävarmojen saatavien määrä pankkien omaan pääomaan. Pankkien osakepääoma ja muu niin sanottu ensisijainen oma pääoma on olemassa juuri luottotappioiden varalle.

Jos pankki kärsii tappioita enemmän kuin sillä on omaa pääomaa, se on mennyttä.

EU:n viime vuonna toteuttamien stressitestien mukaan Saksan pankeilla on yhteensä saatavia viideltä velkaisimmalta eurovaltiolta jokseenkin yhtä paljon kuin niillä on omaa pääomaa mahdollisten tappioiden varalle.

Pääomaa on mittaviin valtioriskeihin verrattuna niukalti, sillä vallitsevan pankkisääntelyn perusteella eurovaltioiden velat ovat riskittömiä saatavia.

Sääntelyn mukaan pankeilla ei tarvitse olla esimerkiksi Kreikan valtion lainoja vastaan euronkaan vertaa omaa pääomaa. Näin pankkisääntelyn on katsottu osaltaan jopa yllyttäneen velkaisten valtioiden yhä mittavampaa luototusta.

3 000 miljardia
euroa liikaa velkaa


Deutsche Bankin luottomarkkinoiden strategi Jim Reid arvioi laajassa taustatutkimuksessaan, että euroalueen velkakriisissä ylivelkaiset valtiot ovat vain jäävuoren huippu.

Hänen mukaansa euroalueen velkakriisin kokonaiskuvaan kuuluvat kriisivaltioiden omien velkojen lisäksi samojen maiden rahoitusalan velat. Tätä hän perustelee sillä, että kansalliset pankkijärjestelmät ovat kriisimaissakin viime kädessä valtioiden vastuulla.

Reid on laskenut, että viiden velkaisimman euromaan velkamäärä on rahaliiton perustamisen jälkeen kasvanut yli 3 000 miljardia euroa liikaa. Hän arvioi liian suureksi velan kasvuksi kaiken talouskasvua nopeamman kasvun.

Kriisimaiden ylimääräinen velkataakka on pankkien taseissa tikittävä aikapommi, jonka laukaiseminen ei onnistu pankkien nykyisillä pääomilla.

Deutschen Reidin tapaan kriisimaiden valtioiden ja pankkien lainat yhteen niputtamalla syntyy merkittävästi armottomampi kuva luottoriskien määrästä. Samalla kasvavat mahdollisissa velkasaneerauksissa syntyvät tappiot.

Muiden maiden pankeilla
1 700 miljardin saatavat


Länsi-Euroopan pankeilla on Deutsche Bankin laskelmien mukaan kolmessa velkaisimmassa euromaassa, Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa, yhteensä noin 600 miljardin euron epävarmat saatavat.

Jos varsinaisen kriisikolmikon velkojen päälle lasketaan eurooppalaispankkien Espanja- ja Italia-riskit, epävarmojen saatavien määrä paisuu huimaan 1 700 miljardiin euroon.

Ylivelkaisten euromaiden omien pankkien epävarmat saatavat muissa kriisimaissa ovat yhteensä "vain" 230 miljardia euroa. Ylivoimaisesti suurin osa luottoriskeistä on toisin sanoen muiden kuin kriisimaiden omien pankkien taseissa.

Samalla 50 prosentin saneerausoletuksella Deutschen tapaan lasketuista luottoriskeistä koituisi pelkästään kolmesta velkaisimmasta euromaasta tappioita noin 300 miljardia euroa.

Yhtä mittavien saneerausten ulottaminen Espanjan ja Italian velkoihin räjäyttäisi tappiot yli 800 miljardiin euroon. Moisiin menetyksiin eivät pankkien pääomat riitä.

Markkinoilla tyyntä
myrskyn edellä


Velkaisimpien eurovaltioiden markkinakorot ovat hivenen laskeneet. Ne ovat silti Kreikkaa lukuun ottamatta edelleen roimasti korkeammalla kuin viime kevään Kreikka-paniikin aikaan. 

Kriisi on siis yhä meneillään ja voi milloin tahansa kärjistyä uudestaan, jos päättäjät vielä aikailevat pitkään – tai, jos he taas kerran pettävät vihjeillään ja uutisvuodoillaan markkinoille houkuttelemansa toiveikkaat odotukset.

Parin viime viikon kuluessa lievästi toiveikkaita odotuksia ovat herättäneet esimerkiksi ennakkotiedot euroalueen talouspäättäjien kaavailemista muutoksista euroalueen EFSF-kriisirahaston toimintaan.

Europäättäjät olivat koolla viimeksi perjantaina valmistelemassa keinoja valtioiden velkakriisin lopulliseksi voittamiseksi. Vielä ei syntynyt valmista, joten kriisi jatkuu.

Nomuran Bob Janjuah arvelee, ettei aikailuun ole enää kovin paljon aikaa. Markkinoiden maltti ei hänen mukaansa kestä kevättä kauemmas. Sen jälkeen kriisi etenee aivan uudelle vaikeusasteelle.




Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      HS: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvanut

    3. 3

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    4. 4

      Kiinan talouskasvu oli hitainta 27 vuoteen

    5. 5

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    6. 6

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    7. 7

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    8. 8

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    9. 9

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    10. 10

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    5. 5

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    8. 8

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    9. 9

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    10. 10

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää