70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

Julkaistu:

Vuosikerta ratkaisee – myös taloissa. Ammattilaiset tietävät, että rakentamisen laadussa on suuria eroja riippuen siitä, milloin talo on rakennettu. Myös korjaustarpeet vaihtelevat sen mukaan. Joissain pettää julkisivu, toisissa taas sisäseinät tai esimerkiksi ilmanvaihto. Katso milloin rakennettiin parhaimmat ja milloin huonoimmat talot – ja mikä meni pieleen.


Milloin rakennettiin Suomen parhaimmat, kestävimmät ja asukkaan kannalta laadukkaimmat asuintalot?

Toiset vannovat 1900-luvun alun kivilinnojen nimeen, toiset ihailevat 1960-luvun Espoon Tapiolan puutarhataloja, joillekin taas 2000-luvun asuntomessujen älytalot ovat parasta mitä tiedetään.

Pelkällä fyysisellä pystyssäpysymisen mittarilla parasta kerrostalojälkeä Suomeen syntyi 1920–1930-lukujen taitteessa.

– Ne ovat vankkoja, paksuseinäisiä paikalla rakennettuja ja muurattuja taloja. Puhtaaksi muuratut julkisivut ovat säilyneet tähän päivään saakka, kehuu rakennuskonsultointiyhtiö Talokeskuksen toimitusjohtaja Jani Saarinen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen opettaja, arkkitehti SAFA Pirjo Sanaksenaho sanoo pitävänsä tuon ajan kerrostalojen asuntoratkaisuistakin.

– Tuolloin rakennettiin isoja ja korkeita huoneita. Nämä asuntopohjat ovat joustavia, ja riittävän suuret huoneet tarjoavat muuntelun mahdollisuuksia, Sanaksenaho luettelee.

Laaduntarkkailu unohtui 1930-luvun puolivälissä, kun laman jälkeinen nousukausi ylikuumensi Suomenkin rakennusmarkkinat. Ahneus johti raksoilla hutilointiin.

Toinen kestävän kerrostalorakentamisen kulta-aika nähtiin ehkä vuosina 1950–1960, pula-ajan väistyttyä mutta ennen elementtitehtailun aikaa. Asuntopulan aiheuttama kiire toi kuitenkin suuria laatuvaihteluita. (Katso taulukko jutun lopusta.)


– Hyvää ja huonoa rakentamisen tasoa löytyy kaikilta vuosikymmeniltä, Saarinen muistuttaa.

Vahvoja, mutta ei
aina parhaita asuintaloja


Pelkkä jykevyys ei tarkoita, että kaikki Lapuanliikkeen aikaiset kerrostalot olisivat nyt parhaita asuinpaikkoja.

– Kantavat rakenteet ovat hyviä ja kestäviä, mutta puiset välipohjat voivat olla paikoin erittäin huonossa kunnossa. 1930-luvun valurautaputket ja mitoitukset kestävät pitkään, mutta toisaalta näissä taloissa ei käytetty minkäänlaista talotekniikkaa, Saarinen sanoo.

Asuntojen nykyaikaistaminen saattaa olla hyvin vaikeaa, eikä kestävinkään jugendtalo ole hyvä valinta ainakaan uutta tekniikkaa ja siloista pintaa kaipaaville ihmisille.

Asumisen ja energiataloudellisuuden laatuvaatimukset kasvavat koko ajan, Saarinen muistuttaa.

– Jos pidetään yllä kuvitelmaa vanhojen rakennusten paremmuudesta, on palattava niiden vuosikymmenten asumisen tasoon, hän sanoo.

Tuolloin pitää osata asua ilman koneellista ilmanvaihtoa, jäähdytystä, hissejä ja lasitettuja parvekkeita. Sähkönousutkaan eivät välttämättä kestä nykykodin elektronisten laitteiden määrää.

Kyse on samasta asiasta kuin esimerkiksi veteraaniautojen kanssa: nykyautot ovat arjessa helpompia ajaa ja huoltaa kuin loisteliainkin vanha Lincoln tai Rolls-Royce.

Omakoti-osaaminen
jäi 1960-luvulle


Myös pientalorakentaminen osattiin joinain vuosikymmeninä paremmin kuin toisina. Sodanjälkeisen rintamamiestalobuumin jälkeen taajamiin alkoi 1950-luvulla nousta muitakin huolellisesti suunniteltuja ja hyvistä materiaaleista rakennettuja uusia omakotitaloja.

– Pientaloista suosikkejani ovat 1950-luvun ja 1960-luvun alun talot, joissa on yhdessä tasossa avaraa tilaa, suuria ikkunoita ja liukuovia. Asunnot ovat käytännöllisiä ja avautuvat kauniisti luontoon ja pihoille. Ulkotiloja on hyödynnetty asunnon jatkeena, Sanaksenaho kertoo.

Sen jälkeen pientalotuotantokin meni teolliseksi.

– Kun pientalorakentaminen muuttui talotehtaiden tyyppitalotuotannoksi, arkkitehtuuri jäi vähemmälle huomiolle mielikuvamarkkinoinnin varjoon, hän sanoo.

Moni hyvin rakennettu vanha pientalo pilattiinkin sitten lopullisesti 1970-luvun jälkeen epäonnistuneilla remonteilla.

Korjaustarve kertoo
laadusta tai sen puutteesta


Omakotitaloista peruskorjataan ja energiaremontoidaan nyt runsaasti 1980–1990 -lukujen pytinkejä.

Myös ennen vuotta 1960 valmistuneita pientaloja on alati remontissa, mutta näissä kyse lienee jo enemmänkin omistajien harrastuksekseen tekemästä tuunauksesta.

Rivitaloissa kuumin korjausvaihe lienee nyt 1980-luvun alkupuoliskon rakennuksissa.

Kerrostaloissa 1960–1970-lukujen elementtikorjaukset kiihtyvät. 1980–luvun ankeina vuosina hätäisesti valmistetut kaupunkikerrostalot vaativat jo ainakin pintakorjauksia.

– Näitä vaivaavat huono lämmöneristys, betonijulkisivujen rapautuminen ja rakenteissa olevan teräksen ruostuminen, Saarinen sanoo.

Pahimmat vuosikerrat
tiedetään hyvin


Surkein ajanjakso suomalaisessa kerrostalorakentamisessa kesti 1970-luvulta 1990-luvulle.

Energiakriisi pelästytti rakennuttajat ensin pienennyttämään ikkunoita ja tukkimaan ilmanvaihdon. Suunnittelun ratkaisut tehtiin elementtituotannon ehdoilla.

– Ankeat julkisivujen elementtisaumajaot, halvat materiaalit ja standardoidut rakennusosat kuvaavat grynderivetoisen asuntorakentamisen välinpitämättömyyttä laadusta, Sanaksenaho suomii.

Asuintilat pilkottiin ruotsinlaivahyttejä muistuttaviksi kopperoiksi, koska useamman huoneen asunnosta pystyi perimään isompaa hintaa. Neliömäärä tai asumisen väljyys jäivät sivuseikaksi.

Työporukoita alettiin palkita nopeudesta, ei kohteen laadukkaasta toteuttamisesta.

– Tällaista rakentamista ja näitä taloja ei mitoitettu tai suunniteltukaan kestämään sataa vuotta. Osa näistä kohteista on käytännössä jo elinkaarensa päässä, Saarinen sanoo.

Ja sama vaihtelu
jatkuu yhä


1990-luvun laman jälkeen, ennen Baltian halpatyövoiman kovinta invaasiota, Suomeen nousi muutaman vuoden ajan kohtuullisen tasalaatuisia kerrostaloja.

Vuosituhannen vaihteessa taas nousukauden huuma alkoi kostautua. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nyt alle kymmenvuotiaisiin kerrostaloihin on jouduttu tekemään yllättävän paljon isoja takuukorjauksia.

Finanssikriisi pysäytti rakennustuotannon hetkellisesti. Korjausrakentajien havaintojen mukaan jotkut vuosina 2008–2009 kasvukeskuksiin valmistuneet viimeiset kerrostalokohteet saatettiin viimeistellä tavallista paremmin, koska aikaa oli kerrankin tarpeeksi.

Näiden 2000-luvun rakennusvuosikertojen eroja päästään vertailemaan paremmin vasta monen asumisvuoden jälkeen. Rakennusten kuluvien osien kestoa voi ennustaa.

– Katot kestävät 20–30 vuotta, tiilikatot yleensä pitempään kuin pelti. Ikkunoiden ja ovien elinikä on laadusta riippuen 20–40 vuotta, joskus enemmänkin, Saarinen sanoo.

Yleisesti rakennusten käyttöikään vaikuttaa huollon säännöllisyys. Pahin turmelija on useimmiten asukas itse, eikä nykypolvi anna asunnonhoitotaidoistaan kovin hyvää kuvaa.


– Esimerkiksi jatkuva veden lotraus tai pyykkien kuivatus ilman ilmanvaihtoa ovat aina vahingoksi. Ennen ihmisillä oli ehkä enemmän maalaisjärkeä, Saarinen sanoo.

Kerrostalojen parhaat ja pahimmat vuosikerrat
Eri ikäisten kerrostalojen hyviä ja huonoja puolia

Valmistumis-
ajankohta
Hyvät puoletHuonot puoletTyypillisiä korjaustarpeitaIkäluokkansa parhaiten
arvonsa säilyttäneiden asuntojen rakennusvuosia
1910-1930 -luvutPaikalla rakennettuja, laadukasta työtä, huoneistokorkeus, huoneiden kokoMärkätilat ja ilmanvaihto tehty pienempää käyttöä varten. Markkinoiden ylikuumeneminen 1935-39 toi laatuvaihteluita. Rapatut pinnat vaativat runsaasti huoltoa.Putket,
välipohjat,
ikkunat, ovet,
sähkönousut,
kaasuliesi
1910,
1914,
1922,
1934
1940-luku Uudisrakentaminen pysähtyi sota-aikana. Pula-ajan rakennusmateriaalien laatu heikkoa.Murentuvat ns.
kananpaska-
seinät,
ikkunat, ovet
1943,
1946
1950-lukuValoisuus, taloyhtiöiden yhteiset tilatVielä vuosikymmenen alussa materiaalilaadussa ongelmiaPinnat, putket1950,
1951
1960-lukuHyvillä alueilla arkkitehtonisesti hyviä ratkaisuja, pihojen väljyysHuonekorkeus pieneni, eritasoisia rakennustekniikan kokeiluja 1961,
1962
1970-lukuValmis ympäristö, viheralueetPimeät sisätilat, sokkeloisuus, pieni huonekoko, äänieristys, ilmanvaihtoJulkisivu,
saumaukset,
ilmanvaihto,
lämmöneristys
1973,
1973
1980-lukuVielä väljähköt piha-alueet, parhaimmillaan ilmeikkäät julkisivukokeilutLiian pienet huoneet, heikot eristeet ja väliseinät, julkisivun heikko kuntoJulkisivu, kehnot
kupariputket,
ääni- ja
kosteuseristys
1981,
1989
1990-lukuStandardoidut ratkaisut, helpohko korjattavuusLiian pienet huoneet, kaappitilan puute,
halvat materiaalit,
laatuvaihtelut suuria
Kipsilevyseinien
murtumat,
kodinkoneet,
ikkunat
1995,
1997
Lähde: Rakennusliikkeet, korjausrakentajat, ympäristöministeriön asuntohintatiedot


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Dieselveron poistamisesta kansalaisaloitteen tehnyt Tuulikki mykistyi ideansa suosiosta: ”Tämä on aivan uskomatonta”

    2. 2

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    3. 3

      Diesel­veron poistamisesta tehty kansalais­aloite rikkoi 50 000 alle­kirjoituksen rajan

    4. 4

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    5. 5

      Tanskassa halutaan selvittää, syyllistyikö jo Sampo Pankki laittomuuksiin Virossa

    6. 6

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    7. 7

      Aktia: Korkojen nousu näkyy asuntolainoissa vasta ensi syksynä

    8. 8

      Mitä ihmettä? Rakentaminen käy kuumana, mutta duunareiden määrä väheni tilastossa

    9. 9

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    10. 10

      Etla: Hallituksen toimet selittävät puolet työpaikkojen lisäyksestä – lisää uudistuksia tarvitaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    2. 2

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    3. 3

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    4. 4

      Dieselveron poistamisesta kansalaisaloitteen tehnyt Tuulikki mykistyi ideansa suosiosta: ”Tämä on aivan uskomatonta”

    5. 5

      Elementti­tehtaan tuhoisa palo johtaa yt-neuvotteluihin Kangasalla – aineelliset vahingot satoja­tuhansia euroja

    6. 6

      Työntekijöitä haettiin hurjaan tahtiin viime vuonna – katso, minne uudet työpaikat syntyivät

    7. 7

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    8. 8

      Diesel­veron poistamisesta tehty kansalais­aloite rikkoi 50 000 alle­kirjoituksen rajan

    9. 9

      Mitä ihmettä? Rakentaminen käy kuumana, mutta duunareiden määrä väheni tilastossa

    10. 10

      Näihin töihin voit päästä heti ilman koulutusta – ”Uusi työntekijä voi saada 30 000 euroa vuodessa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asukas tuhosi vuokrayksiön teippaamalla ikkunat muovilla

    2. 2

      Silja ja Juhani ovat yrittäneet saada omakotitaloaan kaupaksi jo kolmatta vuotta: ”Ei ole kysyntää”

    3. 3

      Tällaisia eläkkeet ovat eri puolilla Suomea – katso, mikä on kuntasi keskieläke

    4. 4

      Tältä näyttää talo, joka on ollut myynnissä yli 3 vuotta – ”Ilmaiseksi pitäisi antaa”

    5. 5

      Juha ei ollut uskoa silmiään kun ajoi huoltoasemalle Kirkkonummella – bensan ja dieselin hinnassa näkyy nyt harvinainen ilmiö

    6. 6

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    7. 7

      Padasjokelaisen omakotitalon hinnalla saisi 13 neliötä Helsingin kalliilta alueelta – ”On mahdotonta hyväksyä, ettei löydy ostajaa”

    8. 8

      Näillä alueilla asuntoja myydään pitkään – ei pelkkiä syrjäseutuja

    9. 9

      Halkaisiko räjäytystyö uuden talon rungon? Osakkeenomistajat vaativat rakennuttajalta reiluja korvauksia

    10. 10

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    11. Näytä lisää