– Negatiivinen huomio kiinnittyy siihen osaan tätä alaa, joka yrittää parhaansa mukaan parantaa vuodesta toiseen suoritusta ja on saanut kehitystä aikaiseksi. Samaan aikaan maailmassa valmistetaan ehkä joka viides matkapuhelin harmaana laitteena. Kukaan ei tiedä, mitä ne pitävät sisällään, miten ne on tuotettu, missä ympäristössä, missä työoloissa ja ovatko ne edes turvallisia käyttäjän kannalta, Esko Aho totesi Nokian toimittajatilaisuudessa Espoossa tänään.
Aho muistutti, että Nokia on tehnyt paljon työtä ympäristövastuullisuuden, sosiaalisen ja eettisen vastuullisuuden hyväksi ja on alansa kärkisijoilla erilaisissa vastuullisuusrankkauksissa. Sen sijaan harmaan talouden pelureita Aho vertasi urheilumaailman dopingin käyttäjiin.
– Siellä eletään toisilla pelisäännöillä. Meidän intressimme on, että tästä tulee maailmanlaajuisesti hyvin huolellisilla ja tarkoilla pelisäännöillä rakennettua toimintaa. Kaikelta osin se ei ole tällaista tänään. Nämä ongelmat ovat aika suuria.
Harmaa talous ei ole Ahon mukaan alan ongelma vain Aasiassa, vaan myös Etelä-Amerikassa ja tietyissä osissa Eurooppaa.
– Emme voi millään kantaa vastuuta tästä 20 prosentista, jolleivät eri markkina-alueet ota käyttöön säännöksiä, jotka mahdollistavat sen, että tiukat vaatimukset koskevat kaikkia.
Raaka-aineet selvitetäänsylttytehtaalle asti
Kongo-epäilyjen jälkeen Nokian raaka-aineiden hankintaan on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Nokian yritysvastuupäällikkö Mika Kiiskisen mukaan toimialan yhteinen sulattojen auditointi on auttanut saamaan paremmin selville metallien alkuperän. Hänen mukaansa viime vuonna alkanut auditointi tantaalin, tinan ja muiden metallien osalta on tänä vuonna hyvässä vauhdissa ja tulee jatkumaan.
– On merkittävää, että alan toimijat on saatu yhdessä päättämään asioista. Olemme kymmenen vuotta pakertaneet yksin näitä asioita, ja välillä se on ollut aika raskasta saada selville eri portaita. Sulattojen auditointi, joka on ollut viime vuodesta lähtien meneillään ja tänä vuonna hyvässä vauhdissa tantaalin, tinan ja muiden metallien osalta, jatkuu.
Hänen mukaansa auditoinnissa otetaan esille kaikki sulattojen kirjanpito vuodesta 2009 asti. Jos raaka-aineen lähtömaana on Kongo tai joku sen kauttakulkumaista, niin silloin auditoijat menevät kaivoksille asti. Jos taas metalli on tulossa vaikkapa australialaisesta kaivoksesta, niin siihen luotetaan.
– Raaka-ainevirta selvitetään sylttytehtaalle asti, Kiiskinen vakuuttaa.
Itä-Kongosta metalleja ei tule, sillä kaivostoiminta siellä on Kiiskisen mukaan nykyisin kansallisen lainsäädännön mukaan laitonta.
