Euron hajoamisesta on spekuloitu kiihtyvään tahtiin, kun euroalueen velkaisimpia maita on jouduttu pelastamaan ja uusia pelastettavia on kenties tulossa.
Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki nostaa kuitenkin mieluummin esille vastakkaisen vaihtoehdon eli euroalueen integraation syventämisen liittovaltioksi.
– Tästä puhutaan ensi vuonna huomattavasti enemmän. Se tarkoittaisi sitä, että euromaat hakisivat yhteisesti rahoitusta eurobondeilla, Kuoppamäki sanoi tänään tiedotustilaisuudessa esitellessään pankin suhdanne-ennustetta.
Tämä tarkoittaisi hänen mukaansa sitä, että myös talouspolitiikkaa keskitettäisiin Brysseliin.
– Ei voida lähteä siitä, että valtiot voisivat itse päättää omat budjettivajeensa.
Euron hajoaminen johtaisi kaaokseen
Euron hajoaminenkin on Kuoppamäen mukaan toki mahdollista, mutta se aiheuttaisi varsinkin lyhyellä aikavälillä suuria kustannuksia ja valtavan kaaoksen. Ongelmana olisi esimerkiksi se, missä valuutoissa saatavat ja vastuut määritettäisiin. Euron hajoaminen olisi äärimmäinen poliittinen päätös, joka vaatisi yhteisen päätöksenteon ajautumista umpikujaan. Kuoppamäki ei pidäkään euron hajoamista todennäköisenä lähivuosina.
Kuoppamäen mukaan Euroopan rahoitusvakausmekanismin liikkeeseen laskemat velkapaperit ovat askel liittovaltion suuntaan, ja eurobondit veisivät askelen eteenpäin kohti yhteistä finanssipolitiikkaa.
Ajatuksen myyminen olisi kuitenkin vaikeaa erityisesti Saksan tapaisissa maissa, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin.
Ankara talouskurion kivinen tie
Velkakriisiä on pyritty ratkomaan toistaiseksi ankaralla talouskurilla, joka on Kuoppamäen mielestä pitkä ja kivinen tie. Siitä ei siis ole nopeaksi ongelman ratkaisijaksi. Kuoppamäki viittaa Belgiaan, jolta vei 14 vuotta saada valtiontalous tasapainoon.
Rahoituksen lähteiden laajentaminen olisi hänen mielestään yksi mahdollisuus velkakriisin purkamisessa. Esimerkiksi Irlannin tapauksessa varsinaisen eläkejärjestelmän ulkopuolinen eläkerahasto otettiin mukaan pelastusoperaatioon.
Suomi puolestaan haki viime laman jälkeen rahoitusta asuntotuotannolle Fennica-arvopaperistamisohjelmalla ilman, että velkaa olisi hankittu suoraan valtiolle.
Kuoppamäki pitää mahdollisena myös korkojen ”step-up”-mekanismia eli sitä, että valtio voisi halutessaan venyttää maksuaikaa ja lainan korko nousisi vastaavasti sovitun määrän.
– Sijoittajat voisivat olla huomattavasti halukkaampia sijoittamaan tällaisiin papereihin.
Tuttu juttu: Annetaaninflaation syödä velat
Yksi keino olisi velan inflatointi, johon turvauduttiin taannoin Suomessakin. Rahaa painettaisiin ja inflaation annettaisiin siis nousta niin korkeaksi, että se söisi velat.
Tämä kuitenkin edellyttäisi Euroopan keskuspankilta ratkaisevasti uudenlaista roolia, johon etenkin Saksassa suhtauduttaisiin nihkeästi.
– En olisi mitenkään yllättynyt, jos tällaistakin yritettäisiin.
Velkajärjestely on niin ikään yksi vaihtoehto ja tätäkin on historiassa tapahtunut, esimerkiksi Argentiinassa vuonna 2001. Silloin sijoittajat kärsivät jopa 70 prosentin tappiot. Maan on kuitenkin ollut sen jälkeen vaikea saada rahoitusta ulkopuolelta.
