Eurokriisi ei ole vain tuhlaajamaiden syytä

Julkaistu:

Eurokriisistä on helppo syyttää yksin ylivelkaisia kriisimaita. Näin vähemmän velkaiset euromaat Saksan johdolla tekevätkin. Tämä virallinen tulkinta on kuitenkin väärä ja siksi myös kriisitoimet menevät pieleen. Näin arvioi talouden toisinajattelija, jonka mukaan eurokriisi on yhtä paljon Saksan kuin varsinaisten kriisimaiden syytä.
Saksan ja Suomen kaltaiset vähiten velkaiset euromaat panevat parhaillaan velkaisimpia euromaita yksin vastuuseen eurokriisin syistä ja seurauksista.

Vallitsevan tulkinnan mukaan euroalueen ylivelkaiset reunavaltiot Kreikasta Irlantiin ovat itse aiheuttaneet alijäämänsä, velkaantumisensa ja lopulta myös velkakriisinsä.

Niinpä muut euromaat ja EU panevat kriisimaat yksin selvittämään sotkunsa.

Euroalueen heikoimmilta mailta vaaditaan kesken ankaran taantuman erittäin mittavia julkisen talouden kiristystoimia. Toistaiseksi sovitut Kreikan ja Irlannin "pelastuspaketit" jopa kasvattavat maiden ennestäänkin mahdotonta velkakuormaa.

Yksipuolinen tulkinta eurokriisin syistä ja seurauksista on kuitenkin väärä ja epäoikeudenmukainen. Ja mikä pahinta, väärä tilannearvio johtaa vääriin toimiin – ja ajaa kriisimaita ja mahdollisesti koko euroaluetta ojasta allikkoon.

Tällaiseen "kerettiläiseen" tulkintaan on päätynyt japanilaisen sijoituspankin Nomuran kuvia kumartelematon, mutta kautta maailman arvostettu pääekonomisti Richard Koo.

Hänen mukaansa eurokriisi on suoraa seurausta euron rakennevirheistä, ja lisäksi hänestä kriisi on aivan yhtä paljon ellei vielä enemmän Saksan syytä kuin nyt velkoihinsa hukkuvien varsinaisten kriisimaiden omaa syytä.

Siipeilijöitä vai
uhrilampaita?


Eurokriisin siemenet kylvettiin samalla hetkellä, kun euro otettiin käyttöön runsaat kymmenen vuotta sitten. Näin arvioi Nomuran Richard Koo, joka on varoittanut rahaliiton rakennevikoihin liittyvistä riskeistä suunnilleen euron käyttöön ottamisesta asti.

Koo laati pian Kreikka-kriisin kärjistyttyä ja EU:n kriisitoimien alettua laajan euroanalyysin viime kesäkuussa. Hän varoitti euromaita toistamasta Japanin talouspolitiikan pahimpia virheitä.

Sittemmin julkaisemissaan katsauksissa Koo on todennut varoitusten kaikuneen kuuroille korville. Euromaat eivät pelkästään toista Japanin pahimpia talousvirheitä, vaan pahentavat asiaa lisäksi joukolla aivan omia "järkyttäviä" virheitä.

Euroalueen ja EU:n kriisiajan talouspolitiikka perustuu Koon tutkimusten valossa eurokriisin syiden ja seurausten mahdollisimman kattavaan väärinkäsitykseen.

Pelkistäen Koon analyysiä tulkiten voinee väittää, että nyt velkakriisin syöveriin suistuneet heikoimmat euromaat ovat ennemmin rahaliiton vahvimpien maiden, kuten Saksan, uhrilampaita kuin vahvempiensa kustannuksella eläviä siipeilijöitä.

Kolme syytä
eurokriisiin


Tulkinta heikoimpien euromaiden uhraamisesta perustuu euroalueen koko runsaan kymmenen vuoden mittaiseen talouskehitykseen, ei vain parin kriisivuoden havaintoihin.

Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian taloudet ovat kiistatta ylivelkaantuneita, sitä ei Koo yritä kiistää. Sen sijaan hän kiistää ylivelkaisuuden olevan vain noiden maiden omaa syytä.

Ylivelkaantumiseen ja alijäämien paisumiseen johti Koon mukaan kolme syytä yli muiden, eikä mikään niistä ollut puoliksikaan kriisimaiden omaa perua:

Ensimmäinen syy oli rahaliiton keskuspankin EKP:n yhden koon korkopolitiikka, joka oli Saksan talousvaikeuksien takia etenkin nopean kasvun reunamaiden oloihin aivan liian matala.

Toinen syy oli Saksan silloisen taantuman oloihin aivan liian kireä talouspolitiikka, joka pakkasi pankkeihin valtavasti "ylimääräisiä" säästöjä syötettäväksi korkeapaineella nopeamman kasvun reunamaihin keinotekoisen halpoina asunto- ja kulutusluottoina.

Kolmas syy oli kahden ensimmäisen yhdistelmänä syntynyt euromaiden välisen kaupan tasapainohäiriö, joka heilautti Saksan hirmuiseen ylijäämään ja painoi reunavaltiot railakkaisiin alijäämiin.

Euro vei estot
velkajuhlilta


Nomuran Richard Koon mielestä on kyseenalaista, että Saksan talouspolitiikan johto nyt arvostelee pienempiään yli varojen elämisestä ja talouspolitiikan kurittomuudesta.

Arvostelun asemesta Saksan pitäisi myöntää, että ilman nyt pinteessä olevien maiden alijäämiä ja velkaantumista se olisi aiemmin itse ollut aivan yhtä pahassa liemessä.

Koo muistuttaa, että Saksa oli euron käyttöönottamisen aikoihin heikossa kunnossa. Sillä oli takanaan erittäin kallis Itä- ja Länsi-Saksan yhdistyminen ja lisäksi runsaasti pääomaa ja yksityisiä säästöjä tuhonnut teknokupla.

Saksan talousvaikeudet olivat Koon mukaan keskeinen syy sille, että EKP painoi pian euron käyttöön ottamisen jälkeen koko euroalueen korkotason historiallisen matalaksi.

Nyt pinteessä olevat reunavaltiot eivät kärsineet teknokuplasta saati sen puhkeamisesta yhtä raskaasti kuin Saksa. Niille euroaika ja EKP:n yhteinen "saksalainen" korkotaso tiesi muutenkin railakasta korkojen laskua.

Euro poisti valuuttariskin euromaiden väliltä, EKP poisti korkoerot ja lisäksi pankkisääntely määritteli eurovaltiot pankeille virallisesti riskittömiksi sijoituskohteiksi.

Niinpä ei ollut Koon mielestä ihme, että reunavaltioiden ulkomaiselle velkaantumiselle – tai saksalaispankkien riskinotolle reunamaissa – ei ollut pienimpiäkään pidäkkeitä.

Ilman euroa nyt ylivelkaiset euromaat eivät olisi Koon tulkinnan mukaan edes kyenneet sellaisiin velkajuhliin, joihin euro, EKP:n korkopolitiikka ja saksalaispankit ne houkuttelivat.

Velkajuhlat
Saksan onni


Ilman euroa ja ilman pienten euromaiden velkavetoista ja alijäämäistä kasvua olisi myös Saksan vahvistuminen nykyisenlaiseksi talousmahdiksi voinut jäädä väliin. Koon analyysien perusteella Saksalle olisi ilman reunavaltioiden velkajuhlia voinut käydä köpelösti.

Nyttemmin euroalueen voimakkain talousmahti oli hänen mukaansa suuressa vaarassa suistua aivan samanlaiseen velkadeflaatioon, johon se nyt pakottaa heikompiaan.

Saksa nousi 1990-luvun taantumastaan erittäin voimakkaan viennin kasvun ansiosta. Suurimman osan ulkomaankauppansa ylijäämistä Saksa kokosi viennillä muihin euromaihin – ja ennen kaikkea nyt tuhlailusta moittimiinsa velkamaihin.

Kriisimaiden velkavetoiset asunto- ja kulutusjuhlat olivat Koon mukaan tärkein syy siihen, että Saksa sai oman taloutensa tolpilleen. Hän sanoo suoraan, että juuri Saksa on kaikista euromaista eniten hyötynyt eurosta.

Saksan välttyminen omalta asuntokuplalta ei ollut Koon mielestä suinkaan osoitus saksalaisesta maltista ja kurinalaisesta talousjärjestä, vaan sattumaa. Ennemmin kyse oli siitä, että teknokuplan puhkeaminen vei pitkäksi aikaa saksalaisten halut ja kyvyt osallistua minkäänlaisiin velkajuhliin.

Japanin tietä
tasetaantumaan


Nomuran Richard Koo on vain yksi talouden tarkkailija muiden joukossa, ja lisäksi häntä voinee luonnehtia eräänlaiseksi talouden toisinajattelijaksi. Hänenkin tulkintansa ovat tulkintoja, eivät välttämättä tosiasioita.

Silti – tai osin juuri siitä syystä – kansainväliset suursijoittajat lukevat huolellisesti ja tarkkaavaisesti kaiken, mitä hän kirjoittaa. Häntä kuuntelevat myös keskuspankkiirit ja talouspolitiikan päättäjät kautta maailman.

Koon nauttima arvostus perustuu pitkälti hänen perinpohjaisiin tutkimuksiinsa ja ennakkoluulottomiin johtopäätöksiinsä Japanin talouden "kadotettujen vuosikymmenten" syistä ja seurauksista.

Japanin talous on ollut 1980-luvun hirmuisen velkakuplan puhkeamisesta lähtien liisterissä, jota Koo kutsuu tasetaantumaksi (balance sheet recession). Tuon liisterin keittämistä ja siihen juuttumista hän kuvaa seikkaperäisesti kirjassaan Holy Grail of Macro Economics (Taloustieteen Graalin malja).

Tasetaantumalla hän tarkoittaa tavanomaista talouden taantumaa vaikeampaa koettelemusta, jota pitkittää ja pahentaa yksityisen talouden määrätietoinen pyrkimys velkojen kuolettamiseen.

Japania Koon kuvaama tasetaantuma on koetellut kaksi vuosikymmentä, ja nyt hän arvelee Länsi-Euroopan ja todennäköisesti myös Yhdysvaltojen olevan aivan samalla tiellä.

EU pahentaa Koon mukaan omaa tasetaantumaansa aloittamalla julkisen talouden ankarat kiristystoimet ennen aikojaan.

Julkisen talouden pitäisi hänen mukaansa päinvastoin rohkeasti jatkaa elvytystoimiaan niin kauan kuin yksityinen talous kiristää omaa vyötään. Julkisen talouden vyönkiristysten aika on hänen mielestään vasta myöhemmin, kun yksityinen talous on taas kunnolla tolpillaan.

Erityisesti Koo on huolissaan euroalueen kriisimaiden näkymistä.




Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    4. 4

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    5. 5

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    6. 6

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    7. 7

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    8. 8

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    9. 9

      Sotkun munkki ja Renun erikoinen hämmentävät Oulussa – ”Oletuksena on, että tavaramerkin hakijalla on oikeudet”

    10. 10

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    4. 4

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    7. 7

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    8. 8

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Tilastokeskus: Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    2. 2

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    3. 3

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    4. 4

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    5. 5

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    8. 8

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    9. 9

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    10. 10

      Vietnamista pakolaisena tullut Mr. Hau on työllistänyt kymmeniä: ”Suomi antoi meille kaiken”

    11. Näytä lisää