Yli 20 vuotta jatkunut voin myynnin lasku on kääntynyt. Tämän vuoden kuuden prosentin kasvu on iso uutinen muillekin kuin Valiolle ja Arla Ingmanille.
Kyse on muutoksesta, joka myllää kappojen kylmähyllyt. Kevyttuotteet saavat tehdä tilaa oikealle ruoalle.
– Rasvakeskustelu on vain yksi tekijä. Suomeen on tullut trendi, joka korostaa luonnonmukaisuutta sen sijaan että syötäisiin pitkälle prosessoituja tuotteita, tulosyksikön johtaja Reima Luomala Valiolta sanoo.
Luomala muistuttaa, että yksinkertaisuus ja lisäaineettomuus ovat jo aiemmin lyöneet läpi Ruotsissa. Nyt näin tapahtuu myös meillä. Mats Eric Nilssonin Väärennös lautasella ja Aitoa ruokaa -kirjojen sanoma alkaa saada vastakaikua.
Luomalan mukaan voin myyntiä voitelee myös kilpailu. Vielä pari vuotta sitten Arla Ingman oli markkinajohtaja, mutta nyt Valio on ottanut Luomalan mukaan ykköspaikan. Kahden suuren jälkeen tulevat Ilmajoen osuusmeijeri ja toholammilainen Maitokolmio sekä jalasjärveläinen Juustoportti.
– Kauppa on kampanjoinut voilla tänä vuonna. Se on ollut sisäänvetoertikkeli. Paketin on saanut jopa alle eurolla.
Tähän hintaan se ei Luomalan mukaan lähde edes meijeristä.
Ketkä ovat häviäjiä tässä kisassa.?
– Margariinit ja kevyttuotteet. Sen sijaan Oivariini (ent. Voimariini) on kasvattanut myyntiään, Luomala sanoo.
Suomessa syödään voita alle kolme kiloa henkeä kohden vuodessa, kun Ranskassa kulutus on kahdeksan kiloa henkeä kohden. Valio vie voita Ranskaan muun muassa croissantien leivontaa varten.Voi on hänen mukaansa arvossa kaikissa vanhoissa eurooppalaisen keittiön maissa.
–- Esimerkiksi venäläisiä ei kiinnosta lainkaan Suomessa suosittu Oivariini, Luomala toteaa.
Laatu on nyttrendikästä
Suomalaisten ruoka-asenteissa on tapahtunut Taloustutkimus Oy:n Suomi Syö 2010 -tutkimuksen mukaan merkittävä käänne. Ruoka ei ole meille terveysprojekti. Kieltäytymisen sijaan korostamme ruokailun säännöllisyyttä ja monipuolisuutta.
Herkuttelu on sallittua ja silloin, kun me herkutelemme, emme mieti ravintosisältöjä.
Televisiosta tutun huippukulinarismin sijaan haluamme, että ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi. Entistä useammin haluamme syödä valmisruokien sijasta kotona itse tehtyä ruokaa.
Saamme mediasta ristiriitaisia tietoja ruoan terveellisyydestä, mutta uskomme syövämme entistä terveellisemmin. Laihdutamme kuten ennenkin, mutta yhä useampi meikäläinen on tyytyväinen omaan painoonsa.
Kiinnostuksemme nk. terveysvaikutteisiin tuotteisiin hiipuu. Pidämme kiinni perinteistämme – varsinkin juhlapyhinä.
Kotimaisuus on meille entistä tärkeämpää. Vaikka emme ymmärrä aina, mitä lähiruoka tarkoittaa, haluamme syödä sitä. Suosimme lähiruokaa, koska luotamme sen työllistävyyteen, tuoreuteen ja puhtauteen.