Kriisi paljasti Irlannin bluffin

Julkaistu: , Päivitetty:

Nyt Irlannin talousviranomaiset ovat sen itsekin myöntäneet – maa tarvitsee rutkasti hätärahoitusta välttääkseen pankkiensa tai jopa valtion vararikon. Sitä viranomaiset sen sijaan eivät ole myöntäneet, että myös Irlannin kriisissä tuen tarvetta kasvattaa suuren luokan epäonnistunut bluffi.


Kreikan vuosia jatkunut valtion velkatilastojen vääristely on jo virallisesti vahvistettu tosiasia. Juuri tuon tilastovääristelyn tunnustaminen ja valtion todellisten velkavastuiden paljastuminen laukaisivat maan rahoituskriisin.

Kreikan velkavilppi ja sen paljastuminen osaltaan nopeuttivat pääomapakoa ja johtivat lopulta viime keväänä muiden euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n historiallisen mittaviin tukilupauksiin.

Nyt kriisissä on Irlannin valtion ja maan pankkien rahoitus. Torstaina maan omatkin talousviranomaiset vahvistivat maan tarvitsevan jopa kymmenien miljardien eurojen tukirahoitusta kyetäkseen pitämään suuret pankkinsa ja lopulta myös valtion pystyssä.

Sitä Irlannin viranomaiset eivät ole ainakaan vielä myöntäneet, että tässäkin kriisissä tukitarvetta on olennaisesti paisuttanut suuren luokan huiputus.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Päinvastoin maan talousviranomaiset ovat saattaneet tuoreeltaan jopa paisuttaa vedätystään samaan aikaan, kun ovat julkisuudessa kiistäneet ensinkään tarvitsevansa tukea.

Kyse on mammuttimaisesta bluffista, jolla Irlanti yritti välttää tätä kriisiä. Maa olisi todennäköisesti pulassa ilman tuota bluffiakin, mutta nyt tuo epäonnistunut harhautus paisuttaa maan tukitarvetta – ja muiden tukilaskua.

Kyse on vuoden 2008 synkkänä kriisisyksynä Irlannin pankeilleen antamista takuista, jotka viimeistään tämä kriisi on osoittanut ontoiksi ja katteettomiksi lupauksiksi.

Talletuksille
rajaton suoja


Irlannin valtio säikähti vuoden 2008 syksynä brittipankki Northern Rockin kaatumisen jälkeen muidenkin maiden pankkeja uhannutta talletuspakoa.

Jo tuolloin olivat tiedossa Irlannin suurimpien pankkien nopeasti kasvaneet luottotappioriskit samoin kuin pankkien hyvin suuri riippuvuus lyhytaikaisesta rahoituksesta, kuten talletuksista.

Irlannin valtio pelkäsi pankkien kaatuvan valtion syliin, jos talletuspako alkaa. Tuota pelkoa voimisti kylmä tosiasia, että Irlannin suurimmat pankit olivat aivan liian suuria Irlannin pienen ja velkaisen valtion pelastettaviksi.

Niinpä Irlanti päätti pysäyttää talletuspaon ennen kuin se ehtii edes alkaa – ja samalla ehkä houkutella pankkeihinsa lisää talletusvaroja Northern Rockin säikäyttämiltä brittisäästäjiltä.

Irlannin valtio lupasi maan pankkien talletuksille ja käytännössä kaikelle muullekin varainhankinnalle täyden takauksen. Aiemmin valtiontakaus oli vain pienillä ja keskisuurilla talletuksilla, mutta ei suurtalletuksilla saati pankkien muilla vastuilla.

Tämä oli monen muun EU-maan talouspäättäjien mielestä Irlannilta pöyristyttävä tikki, joka oli omiaan vääristämään kansainvälistä pankkikilpailua.

Pian muut EU-maat joutuivatkin seuraamaan esimerkkiä korottamalla talletussuojan enimmäismääriä. Esimerkiksi Suomi nosti talletussuojan 50 000 euroon niin kuin moni muukin euromaa.

Rajatonta talletussuojaa ei Irlannin lisäksi luvannut yksikään muu EU-valtio, eivätkä muut valtiot antaneet kirjallisia takeita lainkaan pankkien muulle varainhankinnalle.

Tuen tarve jopa
sata miljardia euroa


Viimeistään tässä kriisissä on paljastunut, että Irlanninkaan ei olisi pitänyt luvata pankkiensa talletuksille ja muulle varainhankinnalle rajatonta valtiontakausta. Lupaus on nimittäin osoittaunut rutkasti liian suureksi.

Rajattomalla takauslupauksella Irlannin valtio otti itselleen noin 440 miljardin euron takausvastuut, jotka ovat sittemmin kasvaneet. Takausvastuiden kantamiseen saarivaltiolla ei ollut minkäänlaisia rahkeita.

Osittain tämän katteettoman lupauksen seurauksena Irlannin rapakuntoiset pankit saattoivat jatkaa omaa velkaantumistaan ja näin myös kasvattaa Irlannin valtion takausvastuuta – ja nyttemmin muiden niskaan kaatuvaa tukitarvetta.

Irlanti tarvitsee nyt muilta EU-mailta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta yhteensä jopa sata miljardia euroa hätärahoitusta. Markkina-arviot tuen tarpeesta vaihtelevat 80 miljardista eurosta ylöspäin.

Ilman tukea saarivaltio ei selviä omista rahoitustarpeistaan saati kykene pitämään pankkejaan pystyssä.

Rahaa alkoi
karata pankeista


Irlannin parin vuoden takainen alkuperäinen rajaton talletustakaus päättyi tämän vuoden syyskuun lopussa, jolloin valtio jatkoi miltei yhtä kattavaa takausta uudella vastaavalla sitoumuksella.

Uusien talletustakuiden ja miltei kaikille muillekin pankkien vastuille annettujen uusien takausten piti alun perin erääntyä tämän vuoden lopussa.

Mutta sitten tilanne alkoi nopeasti muuttua – pelkästään keljumpaan suuntaan.

Syyskuun jälkeen Irlannin valtion takaukset eivät ole enää olleet kaiken kattavat, vaan osa pankkien rahamarkkinoiden suurpelureille suunnatuista velkasitoumuksista jäi rahoittajien omalle riskille.

Tältä osin pankkien markkinarahoitus loppui käytännössä siihen paikkaan, ja pankit alkoivat menettää nopeassa tahdissa lyhytaikaista rahoitusta.

Eri lähteiden mukaan irlantilaispankit ovat lyhyen ajan kuluessa menettäneet talletuksia ja muuta lyhytaikaista rahoitusta satojen miljoonien eurojen viikkovauhtia.

Ilmeisesti pankit ja valtio alkoivat pelätä suoranaista talletuspakoa, sillä kaikenkattavan talletussuojan purkamista päätettiinkin odottamatta lykätä.

Saiko vedätys
juuri jatkoa?


Irlannin finanssiministeriö on viikon kuluessa "päivittänyt" takausohjelman eräpäivää yhä kauemmas tulevaisuuteen peräti kahdesti.

Talouslehti Financial Timesin mukaan vielä viime perjantaina ministeriö kertoi takausohjelmaa kuvaavilla verkkosivuillaan, että kattava talletustakaus on voimassa ensi kesäkuun loppuun asti.

Eilen uutistoimisto Reuters kertoi uudesta versiosta, jonka mukaan kaikenkattava takaus onkin voimassa ensi vuoden loppuun asti.

Muutos valtion miltei rajoittamattoman takausvastuun voimassaoloajassa on merkittävä.

Varsinkin, kun Irlanti on päättänyt tuntuvasti pitkittää kaikenkattavaa takuuta juuri, kun muut EU-maat ovat jo avanneet neuvottelut maan tukemiseksi ja maan talousjohto on kiistänyt edes tarvitsevansa tukea.

Jos näin tukineuvottelujen jo alettua kasvatettu valtion pankkiriski päätyy mahdollisen tukiohjelman kautta muiden EU-maiden piikkiin, on tämä Irlannilta tulkinnasta riippuen joko taidokasta taktikointia – tai varsinainen vedätysten vedätys.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    3. 3

      EU:lta 2,5 miljoonaa euroa tukea Anttilasta ja Stockmannilta irtisanotuille

    4. 4

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    5. 5

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    6. 6

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      Uniperin talousjohtaja: ”Emme halua omistajaa, joka kertoo meille mitä tehdään” – E.ONin ei tarvitsisi myydä koko osakepottia Fortumille

    9. 9

      Nordea: Kilpailun kiristyminen näkyy teleoperaattorien tuloksissa

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää