Varo tällaista naapuria

Valittaako naapuri yöllisistä vessakäynneistä, kieltää lasten pihaleikit, jarruttaa remontteja ja panee koko taloyhtiön riitelemään keskenään? Taloyhtiössä päätökset tehdään demokraattisesti – periaatteessa. Käytännössä yksikin hankala asukas tai pieni klikki voi käyttää suurta valtaa, ajaa omaa etuaan ja laittaa koko taloyhtiön sekaisin. Katso miten tunnistat hankalat tyypit.

18.11.2010 6:01 | Päivitetty 19.11.2010 8:35

Onko taloyhtiössäsi aktiivinen osakas, joka haluaa puuttua kaikkeen ja jolla on vahvoja mielipiteitä ja vaatimuksia, oli kyse taloyhtiön remontista, parkkipaikkojen jaosta, pihan istutuksista tai pyykkinarujen väristä? Hän haluaisi ehkä kieltää lasten äänekkäät pihaleikit, öiset vessan vetämiset ja kaataa pihakoivut, koska ne pudottavat lehtiään hänen parvekkeelleen. Asiaansa hän ajaa uutterasti.

Kiinteistöalan väki kertoo, että useimmissa taloyhtiöissä on tämäntyyppinen henkilö. Matinkylän huollon toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi sanoo, että usein tämä hankala tyyppi esittää näkemyksiään yleisen edun nimissä, vaikka hänen oma intressinsä on suuri.

Riippuu paljon muiden osakkaiden aktiivisuudesta, miten näkemyksensä ajaja onnistuu. Niin yksittäinen henkilö kuin osakkaiden pieni klikkikin voi pystyä käyttämään suurta valtaa. Vahvalla rintaäänellä puhuva ja vaikkapa hallitusta selän takana parjaava voi esimerkiksi vakuuttaa tietämättömät tai epävarmat osakkaat puolelleen.

– Jos tällaiset henkilöt ovat taitavia ja osaavat manipuloida, heillä on kaikki edellytykset edistää asiaansa, sanoo Peltokorpi.

Peltokorven mukaan on aivan mahdollista, että vahvatahtoinen henkilö tarjoutuu hallitukseen ja ajaa siellä asioita, jotka ovat hänen etunsa mukaisia. Myös hallitus voi yksissä tuumin ajaa tiettyä linjaa ilman, että siitä on yhteisesti sovittu osakkaiden kanssa.

– Hallitus voi aika taitavasti jarrutella esimerkiksi remonttien edistymistä, jollei yhtiökokous patistele sitä, Peltokorpi kertoo.

Osakkaalla on oikeuskysellä yhtiökokouksessa

Isojen remonttien yhteydessä näkemyksestään vakuuttuneet saattavat käydä väsytystaistelua. Peltokorpi kertoo, että teknisenä asiantuntijana, isännöitsijänä ja hallituksen jäsenenä toimiminen voi olla raskasta, jos taloyhtiössä on kovin monenlaisia intressejä.

Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen huomauttaa, että osakkaiden aktiivisuus voi olla myönteistä, mutta kaikella on rajansa. Osakkaalla on oikeus ottaa yhteyttä hallitukseen ja isännöitsijään, mutta yhteydenottojen määrässä ja sisällössä pitäisi olla joku tolkku. Laki ei velvoita vastaamaan viesteihin, mutta Kärkkäisen mukaan vastaaminen kuuluu toki hyvään hallintotapaan.

– Jos osakkaan aktiivisuus vaikeuttaa isännöitsijän ja hallituksen toimia, voidaan viitata siihen, että osakkaalla on kyselyoikeus yhtiökokouksessa.

Silti ei ole tarkoitus, että pitkin yhtiökokousta puhutaan, mitä mieleen juolahtaa. Kärkkäisen mukaan puheenjohtajan on pidettävä huolta siitä, että kokouksesta ei tule kenenkään yksinpuhelua.

 – Yhtiökokouksessa käsitellään edellisen tilikauden tapahtumia ja talousarviota ja kysymysten pitäisi liittyä niihin.

Usein esityslistalla on myös muut asiat -kohta, jolloin taloyhtiön asioista on mahdollisuus jutella vapaammin. Jos jollakulla on jo ennen yhtiökokousta mielessään sellainen perusteltu asia, jonka hän tahtoisi otettavaksi yhtiökokouksen päätettäväksi, hän voi pyytää hallitusta kirjaamaan sen esityslistalle. Olisi suotavaa, että hän esittäisi toiveensa hallitukselle jo ennen tämän yhtiökokousta valmistelevaa kokousta.

Osakkaat ovat useinasiantuntijoiden armoilla

Yhtiökokous on taloyhtiödemokratian päätöksentekoelin. Siihen osallistuneiden osakkaiden enemmistö päättää, miten asiat hoidetaan.

Joskus tunteet kuumenevat niin, että mennään jo herjauksen puolelle ja Kärkkäisen mukaan joskus yhtiökokoukseen on jouduttu kutsumaan poliisi hakemaan hurjistunutta osakasta. Kokouksesta voi myös alkaa poliisitutkinta, jos joku osakas syyttää vaikkapa hallitusta kavalluksesta.

Esimerkiksi puiden kaatamiset, parkkipaikkojen ja jopa saunavuorojen jako herättävät kysymyksiä ja nostattavat tunteita.

Myös isot ja kalliit remontit ovat yleisiä kiivaan keskustelun synnyttäjiä. On tavallista, että vanhimmat osakkaat tyytyisivät halvimpaan vaihtoehtoon tai tahtoisivat vielä lykätä korjauksia, mutta nuoremmat haluavat parantaa vaikkapa kylpyhuoneiden laatua selvästi.

Asiaa mutkistaa Peltokorven mielestä se, että korjaamistarpeet eivät ole yksiselitteisiä. Usein valitaan korjaustapa, jonka edustaja pystyy esittämään parhaat tai uskottavimmat näytöt.

Vuoropuhelu ehkäisee remonteista kumpuavia riitoja. Kiinteistöammattilaisten mukaan nykyisin osakkaille yleensä tiedotetaan ja esitellään vaihtoehtoja jo alusta lähtien.

Kerrostalossakuuluu ääniä

Rasittavan aktiivinen osakas voi ärsyttää toisia monella tavalla. Kärkkäinen huomauttaa, että on asukkaita, jotka valvovat toisia ja puuttuvat heidän tekemisiinsä. Hänen mukaansa suhtautuminen lapsiin on muuttunut.

– Ennen sallittiin lapset ja heille saatettiin ostaa leikkivälineitäkin, mutta nyt heidän katsotaan olevan häiriöksi. Näitä puheluita tulee jostain syystä aiempaa enemmän.

Sanomista voi tulla esimerkiksi paitsi reippaista ja äänekkäistä leikeistä, myös siitä, että perhepäivähoitaja tuo taloyhtiön hiekkalaatikolle paitsi oman lapsensa myös hoidettavansa.

Osa puuttuu myös kaikenlaisiin ääniin ja valittaa niistä. Kärkkäinen kertoo rivitaloyhtiöstä, jossa kiellettiin vessassa käynti öisin.

– Iltakymmenestä aamuseitsemään jatkuva yörauha on otettava huomioon ja vältettävä kovia ääniä eikä yöllä pitäisi ryhtyä siivoamaan tai käyttämään kodinkoneita. Sen sijaan esimerkiksi vuorotyöläisten tulisi voida käydä yöaikaankin suihkussa. Yhteisöasumiseen kuuluu tavanomaisten äänien sietäminen, mutta naapurit tulisi ottaa huomioon.

Vaikka jurputtaminen ärsyttää, jokaisella on sananvapaus. Siihen ei kuitenkaan kuulu uhkailu tai perään huutelu. Yli kaksi miljoonaa suomalaista asuu asunto-osakeyhtiössä.

– Kaikille yhteisöasuminen ei silti välttämättä sovi, Kärkkäinen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?