Asutko myrkkyasunnossa?

Muhiiko suomalaisissa asunnoissa ja työpaikoilla myrkkypommi, jonka huono rakentaminen on saanut aikaan? Huoli sisäilman laadusta ja myrkyllisyydestä ja siitä aiheutuvista terveyshaitoista on kasvanut. Uudet kehittyneet mittausmenetelmät paljastavat ilman laadusta aiempaa tarkempaa tietoa, mutta asiantuntijan mukaan vielä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä. Hänestä tärkeintä olisi oppia rakentamaan oikein.

28.10.2010 6:01 | Päivitetty 29.10.2010 8:21

Uusi tapa tutkia sisäilman myrkyllisyyttä herättää kiistaa. Toimiessaan se sopisi asuintaloihinkin. Professori, tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta sanoo, että menetelmää on kehitetty 20 vuotta. Tarkoituksena on tutkia toksisuutta, myrkyllisyyttä, suoraan hengitysilmasta.

– Nyt se on onnistunut. Aiemmin tällainen on onnistunut helposti esimerkiksi elintarvikkeista. Ilma on kuitenkin kinkkisempi juttu, sitä kun ei voida lusikoida koeputkeen, Salkinja-Salonen sanoo.

Menetelmää on työtilojen lisäksi kokeiltu jo asuintilassa. Salkinoja-Salosella on meneillään tutkimus rivitaloasunnosta.

– Tällaisessa on aina iso ero myös siinä, onko kyseessä esimerkiksi yhden aikuisen vai lapsiperheen asunto. Yleensä meidät kutsutaan, kun joku on jo sairastunut ja siihen halutaan tietää syy.

Siksi Salkinoja-Salonen sanoo, että menetelmän perusteella ei voida sanoa mitään yleistä suomalaisten asuntojen sisäilman tasosta. Kiistaa syntyi, kun työterveyslaitos ilmoitti Helsingin Sanomien mukaan, että se ei suosittele myrkkymittauksia ”rutiinitoimenpiteeksi”.

– En ota osaa kiistelyyn. Me vain mittaamme, näytämme mitä on mitattu ja mitä soluvauriota se mahdollisesti voi aiheuttaa, Salkinoja-Salonen sanoo.

– Keskustelu on ehkä vähän kärjistynyttä. Kun tuntee taustoja, voi sanoa, että kumpikin puoli on pikkuisen oikeassa, sanoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri.

– Menetelmä on lupaava ongelmien syiden selvittämiseen ja ehkä myös tulevaisuudessa ongelmien toteamiseen rakennuksissa. Toisaalta aineisto on vielä suppea, vain 50 kohdetta. Siitä on vielä matkaa viitearvoihin, joita viranomaiset voisivat ohjeissaan käyttää, Säteri sanoo.

Kelpaisiko halpatee se itse -mittari?

THL:n tutkimusprofessori Aino Nevalainen sanoo, että tutkimuksissa ilmenevää myrkyllisyyttä voivat aiheuttaa monet asiat: homeiden ja bakteerien tuottamat aineet, pakokaasut, palamishiukkaset ja kemikaalit.

– Siksi on hirveän tärkeä testata mikä on syy, jotta tuloksia voidaan tulkita.

Hänen mielestään uusista tutkimuksista pitää vielä odottaa lisätietoa.

Tarjolla on myös jo halpoja mittareita ”tee se itse” -tutkimuksiin.

– Niissäkin on ongelmana, että ei ole testattu mitä ne oikeastaan kertovat ja siksi on vaikea tulkita tuloksia, Nevalainen sanoo.

Hänen mukaansa asuntojen ja työpaikkojen home- ja kosteuskysymykset ja vastaavat pulpahtavat esiin säännöllisesti.

– Tarpeeksi osaamista korjauspuoleen ja ennaltaehkäisyynkään ei oikeastaan ole. Ainoa tie on, että rakentamisen puolella opittaisiin tekemään asiat niin, että ongelmia ei ole, Nevalainen sanoo.

Ilmanvaihdolle nykyistäkovemmat vaatimukset

– Kyllä tämä on asia, johon kiinnitetään paljon huomiota, sanoo Rakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen.

– Kun tehdään hyvin, laadukkaasti ja määräysten mukaisesti, ei ongelmia ole tullut. Varsinkin uudisrakentamisessa haasteita on ollut yksittäistapauksissa.

Tulevaisuudessa rakennusten hyvä ilmanvaihto tulee yhä tärkeämmäksi, sillä energiatehokkuuden lisäämiseksi talot rakennetaan yhä tiiviimmiksi.

– Ilmanvaihdolle tulee paljon kovemmat vaatimukset kuin nyt, Kemppainen sanoo.

Suomen isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilän mukaan asia ei ole hänen alallaan herättänyt viime aikoina paljoa keskustelua.

– Ei näistä vielä ole paljoa puhuttu taloyhtiöissä. Varmaan se tulee koko ajan enemmän esille, kun remontteja tehtäessä näihinkin kiinnitetään huomiota.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?