Teollisuus: Halvalla saa vain halpaa ruokaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Teollisuus: Halvalla saa vain halpaa ruokaa

Kuluttajat saavat täsmälleen sellaista ruokaa kuin haluavatkin eli ennen kaikkea halpaa ruokaa – laadusta viis. Näin vastaa elintarviketeollisuus kohuun, joka on noussut Taloussanomien uutisoimasta tuoreesta paljastuskirjasta. Se kertoo miten elintarviketeollisuus vedättää kuluttajia tekemällä mm. lihapullat kanannahkasta. Teollisuuden mukaan suomalaiskuluttajille hinta on tärkein ruokaa ostaessa.

18.10.2010 14:05 | Päivitetty 19.10.2010 8:31

Elintarviketeollisuusliiton tutkimus- ja lainsäädäntöosaston johtaja Seppo Heiskanen toivoo, että elintarvikkeiden koostumus nousisi hinnan sijaan nykyistä tärkeämmäksi ruoan valintaperusteeksi. Hän on tyytyväinen, että vasta julkistettu alan kohukirja saa ihmiset lukemaan tuoteselosteita.

Taloussanomat kertoi lauantaina ruotsalaisen Mats-Eric Nilssonin kohukirjasta Aitoa ruokaa, joka käy rajusti elintarviketeollisuuden kimppuun kertoen miten ruoanvalmistajat vedättävät kuluttajia.

Maanantaina kauppoihin Suomessa tullut kirja kertoo muun muassa, mitä aineita erilaisista ruokatarvikkeista löytyy, mikä on ollut ikävä yllätys monelle kuluttajalle.

Heiskanen ei ole vielä lukenut kirjaa, mutta ennakkotietojen mukaan pitää harmillisena, jos se kärjistäen leimaa koko alan tiettyjen tuoteryhmien perusteella. 

Kirjassa kerrotaan esimerkiksi elintarvikkeista, jotka tursuavat lisäaineita tai joissa on vain hippunen ainesta, joista mielikuva niiden sisällöstä tulee. Siinä mainitaan muun muassa, että HK:n lihapullat sisältävät pääosin broilerinlihaa -ja nahkaa ja niiden lihapitoisuus voi olla selvästi alle puolet.

Heiskasen mukaan kyse on hinnasta. Jos hinta on tärkein ostokriteeri, lihapullien ostajan pitää tyytyä siihen, että pullissa on naudan sijaan esimerkiksi siipikarjan ja sian lihaa.

– Jos hinta on tuotetta ajatellen hälyttävän alhainen, kannattaa lukea ainesluettelo, josta selviää, mistä tuote on oikeastaan tehty, hän suosittelee.

Teollisuus tekee sitä,mitä ihmiset ostavat

Elintarvikkeiden koostumus tai lisäaineet eivät ole salaisuus, sillä ne on ilmoitettava tuoteselosteessa. Tosiseikat voivat olla kuitenkin yllätys niille, jotka eivät ole tarkkailleet selosteita.

Vastaava kirja on julkistettu Ruotsissa, missä se on saanut aikaan melkoisen kohun. Heiskanen huomauttaa, että suomalaiset kuluttajat ovat erilaisia kuin ruotsalaiset. Täällä hinta on olennainen valintakriteeri.

– Kaupparyhmien tekemä mainonta on puhtaasti hintamainontaa, hän huomauttaa.

Heiskanen toivoo, että kirjasta mahdollisesti nouseva kohu saisi ihmiset lukemaan pakkausmerkintöjä, ja että he tekisivät niiden mukaan  valintapäätökset. Teollisuus tuottaa sitä, mitä ihmiset ostavat.

– Tietyntyyppisten tuotteiden menekin kasvu on elintarviketeollisuudelle  selvä vinkki siitä, että niitä kannattaa tuoda enemmän markkinoille.

Kiteinen kimpalevai totuttu jäätelö?

Kokonaan teollisuus ei pääse lisäaineista. Esimerkiksi lisäaineeton jäätelö olisi Heiskasesn mukaan jäätyneitten kiteitten kimpale, joka plösähtäisi lautasella sulaessaan eli se tuskin vastaisi kuluttajien vaatimuksia.

Väriaineista voi olla kohtuullisen helppo luopua, mutta säilyvyyttä ei haluta heikentää.

– Osin säilyvyys on hintakysymys. Toisaalta en näe mitään järkeä siinä, että lyhennettäisiin säilöntäaineen määrää ja säilyvyyttä, jos aineella ei ole osoitettu olevan turvallisuuden kannalta haittavaikutusta, sanoo Heiskanen.

Lisäaineiden turvallisuutta tutkitaan parhaillaan laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa. EU:n 2000-luvun puolivälissä annetun lisäaineasetuksen mukaan kaikista markkinoilla olevista lisäaineista on osoittava, että ne ovat turvallisia. Toistaiseksi ainakin synteettisten väriaineiden käyttöä on rajoitettu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?