Voiko työtön lähteä kahdeksi viikoksi Thaimaahan? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pitäisikö työttömän päästä pariksi viikoksi Thaimaahan?

Julkaistu: 11.10.2010 14:40, Päivitetty 11.10.2010 14:46

Työtön voi lain mukaan lähteä lyhyelle ulkomaanmatkalle, jos ilmoittaa siitä te-toimistoon. Vakiintunut käytäntö on, että tämä tarkoittaa enintään viikkoa vuodessa. Valtiosääntöasiantuntijan mielestä rajoitus ei ole ongelmaton, koska perustuslain mukaan kansalaisilla on liikkumisvapaus.

Työttömyysturvaa nauttiva työtön ei saa lähteä yli viikon lomamatkalle ulkomaille menettämättä työttömyyspäivärahoja. Helsingin Sanomien mielipideosastolla on käyty viime aikoina keskustelua tämän linjauksen ongelmista.

Nimimerkillä kirjoittaneen opettajan mies on ollut työtön useita vuosia, eikä perhe pääse yhdessä yli viikon ulkomaanmatkalle, jota opettaja kokee tarvitsevansa päästäkseen kunnolla irti työpaineista.

Varatuomari Touko Metsä puolestaan kirjoitti, että perustuslaki takaa kansalaisille liikkumisvapauden, joten ketään ei voi estää lähtemästä.

Onko rajoitus siis perustuslain vastainen? Perustuslain asiantuntijat pitävät kysymystä hankalana.

– Ei voi automaattisesti sanoa, että se olisi perustuslain vastainen. Mutta sekin on liikaa sanottu, etteikö siinä olisi mitään perustuslakiin liittyvää ongelmallisuutta, valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén pohtii.

Hän painottaa, ettei tunne rajoituksen lainsäädännöllistä taustaa. Hidén muistuttaa, että työtöntäkään ei sinänsä kielletä lähtemästä pidemmälle lomamatkalle. Eräänlaista pakottamista voi olla tosin muukin kuin suoranainen kielto.

– Jos työttömyysturvaan liittyy menettämisuhkia, jos matkustaa tietyllä tavalla, silloin siinä on jonkinlaista rajoittavaa vaikuttamista.

Viikon kesto onvakiintunut käytäntö

Työttömyysturvalain mukaan työtön voi lähteä satunnaiselle ja lyhyelle ulkomaanmatkalle, jonka aikana hän on tavoitettavissa ja kykenee kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta. Matkasta on ilmoitettava etukäteen työ- ja elinkeinotoimistoon.

Ylitarkastaja Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että vakiintuneen käytännön mukaan kesto on kuusi etuudenmaksupäivää vuoden aikana. 

– En osaa sanoa, missä vaiheessa valitusasteet ovat lähteneet tulkitsemaan, että se on kuusi maksupäivää. Mutta se on niin vakiintunut käytäntö valitusasteissa kuin olla ja voi.

Melingin mukaan asiaa ei ole säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Sitä hän ei tiedä, onko asia ollut perustuslakivaliokunnan tutkittavana aikoinaan.

– Tässä ei puututa millään tavalla henkilön liikkumiseen, vaan ainoastaan siihen, millä edellytyksillä maksetaan työttömyysturvaa, Meling huomauttaa.

Ihmisen tavoittaavaikka napajäätiköltä

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta ei lähde asiaa tarkemmin tuntematta arvioimaan, onko käytäntö hyväksyttävä. Hän pitää sitä lähtökohdaltaan liikkumisvapauden rajoituksena, mutta liikkumisvapauttakin voi tietyin edellytyksin rajoittaa.

Hänen mukaansa olisi ensinnäkin tiedettävä, onko rajoitus laadittu perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella.

– Voisi tietenkin ajatella, että nykymaailmassa kännyköillä ja sähköposteilla pitäisi pystyä ihmiset tehokkaasti tavoittamaan, vaikka ihminen olisi napajäätiköllä.

Mikael Hidén huomauttaa, että paluu kotiin voi olla yhtä nopea esimerkiksi Ruotsista tai Virosta kuin jostain nurkasta Suomea.

– Toinen sanoo, että menee Australiaan kahdeksi viikoksi. Miten sieltä tulet nopeasti töihin, jos tarvitaan.  

Timo Melingin mukaan normilla on ollut hyvä tarkoitus, jotta työttömätkin pääsevät tietyin reunaehdoin reissuun. Matkustamista kotimaassa ei ole rajoitettu.

– Jos helsinkiläinen on Lapissa, hän on kuitenkin Suomen työmarkkinoilla. Kotimaanmatkojen osalta olisi mahdotonta, jos kaikki työttömät ilmoittelisivat, milloin lähtevät mökille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?