Näin meillä: matalat korot, kalliit kämpät

Julkaistu: , Päivitetty:

Asuntolainojen korot ovat Suomessa matalimmillaan vuosikymmeniin, ja lainarahaa on tarjolla yllin kyllin. Asummeko siis edullisemmin kuin ennen? Emme suinkaan, vaan päinvastoin kalliimmin kuin edes 1980-luvun kuplavuosina. Mielikuva Euroopan halvimmista asuntolainoista on pelkkä myytti.
Historiallisen matala korkotaso on Suomen asuntovelkaisen kansan onni ja autuus. Suunnilleen näin kuuluu asuntomarkkinoidemme suurin myytti.

Kyse on historiallisen kalliista väärinkäsityksestä. Ennemmin matalat korot ovat asuntomarkkinoidemme kirous kuin onni ja autuus.

Yksittäinen laina-asiakas toki selviytyy jo ottamastaan lainasta nykyisellä, keskimäärin parin prosentin, korolla keveämmin kuluin kuin korkeampien korkojen oloissa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että matalat korot tai edes kuukausittaisten lainanhoitokulujen pysyminen matalina olisivat muuttaneet suomalaista asumista entistä edullisemmaksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sen sijaan historiallisen matalat korot, entistä pidemmät laina-ajat ja yltäkylläisen löysä lainarahan saatavuus ovat yhdessä huimasti nostaneet suomalaisen asumisen hintaa, eivät suinkaan laskeneet.

Asuntolainaa enemmän
kuin koskaan aiemmin


Suomen asuntolainojen keskikorko on kevään jälkeen hitusen noussut, mutta se on edelleen Länsi-Euroopan matalin ja yhä suurin piirtein matalimmillaan vuosikymmeniin.

Nimellisesti asuntolainojen korot lienevät alhaisimmillaan ainakin yli sataan vuoteen, ehkä matalimmillaan milloinkaan.

Hullun halpa korkotaso on vain yksi puoli asuntomarkkinoiden kokonaiskuvasta. Toinen ainakin yhtä tärkeä puoli on asuntojen hintakehitys.

Käytännössä matala korkotaso ja yltäkylläinen asuntolainojen tarjonta tarkoittavat, että

1) ostajilla on mielestään varaa suurempiin asuntolainoihin kuin milloinkaan ennen, ja

2) ostajilla on varaa maksaa asunnoistaan enemmän kuin koskaan.


Niinpä suomalaisilla on nyt asuntolainaa enemmän kuin milloinkaan, ja asunnot maksavat enemmän kuin edes 1980-luvun lopun superkuplan aikaan.

Entistä kalliimmat asunnot eivät kuitenkaan ole sen kummoisempia kuin aiemmin, vaan suurimmaksi osaksi asuntokaupassa omistajaa vaihtavat kauppa kaupalta korkeammin hinnoin täsmälleen samat asunnot.

Asuntohintoja ohjaa
ostajien maksukyky


Asuntomarkkinoiden keskeisten tilastojen perusteella voi päätellä, miten yksi asia johtaa toiseen ja se taas kolmanteen – mitkä ovat toisin sanoen asuntomarkkinoiden syy-seuraus-suhteet.

Eri tilastoja rinta rinnan tarkastelemalla syntyy vahva vaikutelma, että tärkein asuntojen hintoja ohjaava voima on pankkien kuukausittain myöntämien uusien asuntoluottojen määrä ja sen seurannaisena asuntoluottojen kannan muutos.

Asuntokauppoja syntyy käytännössä täsmälleen niin korkein hinnoin kuin ostajilla riittää rahkeita, ja suurin osa ostajien rahkeista on peräisin lainapankeista.

Tässä täytyy pinnistellä ja muistaa, että kaikkien asuntoja ostavien kansalaisten ja kotitalouksien yhteisvaikutus asuntomarkkinoihin on tyystin eri asia kuin yksittäisen kansalaisen tai kotitalouden asuntokauppa.

Yksittäinen asunnon ostaja ei nosta tai laske asuntomarkkinoiden hintatasoa, vaan hänen on hyväksyttävä vallitseva hintataso tai jätettävä asunto ostamatta. Yhdessä asunnonostajien kysyntä lienee kuitenkin tärkein hintakehityksen moottori.

Asuntojen hinta
kaksinkertaistui


Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hinnat ovat kymmenen viime vuoden aikana nousseet noin 50 prosenttia. Vain muutamaa vuotta pidemmässä ajassa asuntojen hinta on kaksinkertaistunut.




Yhtä voimakkaasti ei ole noussut mikään muu asuntomarkkinoihin edes etäisesti liittyvä talouden muuttuja kuin kotitalouksien asuntolainojen määrä. Itse asiassa asuntolainojen kasvu on ollut vielä kovempaa kuin hintojen nousu, lainataakka on nyt kolmin verroin suurempi kuin kymmenen vuotta sitten.

Asuntojen roimalle kallistumiselle ei löydy taloudellisia perusteita esimerkiksi rakennuskustannusten kohoamisesta. Rakennuskustannukset ovat keskimäärin kohonneet kymmenen viime vuoden aikana alle kolmanneksen.

Siksi toiseksi rakennuskustannukset tuskin muutenkaan vievät koko asuntomarkkinoiden hintakehitystä suuntaan tai toiseen. Suurin osa asuntokaupoista koskee vanhoja asuntoja.

Asuntorakentajat ennemmin mukautuvat hintojen nousuihin ja laskuihin tuotantomäärää kasvattamalla tai supistamalla kuin toisinpäin – uustuotannon supistukset tai lisäykset tuskin nostavat tai laskevat yleistä hintatasoa.

Asunnot yhtä pieniä
kuin ennenkin


Asuntojen rutka kallistuminen ja vuosi vuodelta suuremmaksi paisunut asuntolainojen taakka eivät ole sanottavammin kohentaneet suomalaisten asumisoloja.

Epäilemättä uusien asuntojen varusteet ovat toista maata kuin takavuosien keittiökoneet ja muut asuntojen vakiovarusteet.

Mutta induktioliedet tai muut uutuuslaitteet eivät muuta sitä tosiseikkaa, että suomalaiset asuvat keskimäärin miltei yhtä ahtaissa asunnoissa kuin kymmenen vuotta sitten. Kerrostalojen keskivertoasunnot ovat samankokoisia kuin 20 vuotta sitten.

Asumisväljyyttä on kymmenen viime vuoden kuluessa kohentanut edes hivenen se, että viime vuosina asuntokuntien henkilömäärä on pikku hiljaa kutistunut.

Henkeä kohti laskettu neliömäärä on kasvanut sitä mukaa kuin yksin- ja kaksinasuvien määrä on kasvanut ja kolmihenkisten ja sitä suurempien perheiden määrä laskenut.

Henkeä kohti tilaa on nyt vajaat 40 neliömetriä, kun kymmenen vuotta sitten tilaa oli muutama neliö vähemmän.

Itse asunnot ovat suunnilleen samankokoisia kuin kymmenen vuotta sitten, pientalot keskimäärin vähän yli sata neliömetriä, rivitaloasunnot noin 70 neliötä ja kerrostaloasunnot vähän alle 60 neliötä.

Asumiseen entistä
enemmän euroja


Asumisen voimakkaasta kallistumisesta kertovat yksiselitteistä sanomaansa myös Tilastokeskuksen kokoamat tiedot kotitalouksien kulutusmenoista.

Asumismenot ovat kaikista Tilastokeskuksen määrittelemistä ja seuraamista menoluokista ylivoimaisesti suurin. Lisäksi juuri ne ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet ylivoimaisesti eniten.

Ennen 1980-luvun lopun superkuplaa asumismenoihin hupeni noin 20 prosenttia kotitalouksien kaikista kulutusmenoista. Nyttemmin asumismenot lähentelevät jo kolmannesta kulutusmenoista.

Asumismenot ovat samaan tapaan välttämättömiä menoja kuin ruokakulut. Jokaisen on pakko asua ja syödä. Välttämättömyysmenoina asumiseen ja ruokaan pitäisi suhteellisesti kulua sitä pienempi osa tuloista mitä suuremmiksi tulot kasvavat. Tätä tarkoittaisi elintason kohoaminen.

Suomessa ruokaan kuluukin entistä pienempi osa entistä suuremmista tuloista. Asumiskulut ovat sitä vastoin paisuneet, niihin hupenee yhä suurempi osa yhä suuremmista tuloista.

Suomalaisten asumismenot ovat toisin sanoen kohonneet samaan aikaan suhteellisesti ja absoluuttisesti. Tällaista ei yleensä tapahdu korkean elintason maissa, mutta "Länsi-Euroopan halvimpien" asuntolainojen Suomessa näyttää tapahtuvan.

Korkeammat korot,
halvemmat asunnot


Miksi asuntojen ja asumisen kalleus muka olisi matalien korkojen syytä?

Siksi, että asunnot maksavat täsmälleen niin paljon kuin ostajilla on halua ja varaa maksaa. Ei euroakaan vähempää. Mitä enemmän ostajat tohtivat ottaa ja saavat pankeilta asuntolainaa, sitä korkeammalle hinnat nousevat.

Tämä on toki epävirallinen väittämä, jota yksikään asuntoluottoja markkinoivan pankin edustaja saati asuntokaupalla elävä välitysliikkeen edustaja tuskin vahvistaa.

Saman väittämän kääntöpuoli on, että nykyistä korkeammalla korkotasolla, lyhyemmillä laina-ajoilla ja niukemmalla lainatarjonnalla suomalaisilla ei olisi varaa maksaa asunnoistaan nykyisenlaisia huippuhintoja – mutta eipä olisi tarviskaan.

Yhdenkään asunnonostajan on aivan toivotonta yksin lähteä kamppailemaan asuntomarkkinoita vastaan. Itse kukin ostaja tai sen puoleen myyjä ei voi kuin ottaa tai jättää – hyväksyä yleinen hintataso annettuna tai jättää kaupat tekemättä.

Toki taitava tinkijä tai tarkka tarjoushaukka voi saada asuntonsa vähän muita paremmalla hinnalla siinä kuin pakkoraossa myyntiä hätäilevä voi joutua polkemaan hintapyyntöään. Satunnaiset hintapoikkeamat eivät silti yleistä hintatasoa nosta tai laske.

Kohtuus mahdollinen
myös ilman romahdusta


Asuntomarkkinoiden isoja suunnanmuutoksia saavat aikaan vain talouden luonnonvoimat, kuten suhdannekäänteet tai korkotason tuntuvat muutokset.

Asuntojen hinnat voivat pudota pitkästä aikaa kohtuullisemmiksi, jos talous notkahtaa uuteen taantumaan ja työttömyys vie kansalta ostohaluja. Näin voi käydä myös, jos korot lähtevät tuntuvaan nousuun.

Hintojen kohtuullisuus voi toki olla myös suhteellista – hinnat voivat palata kohtuullisiksi myös ilman sitä kuuluisaa romahdusta.

Näin voi käydä, jos talous elpyy rivakkaan kasvuun mutta esimerkiksi korkojen nousu jarruttaa asuntojen kallistumista. Jos talous ja kotitalouksien tulot kasvavat aikansa nopeammin kuin asunnot kallistuvat, asunnot voivat ennen pitkää olla taas kohtuuhintaisia.

Sellaista luonnonvoimaa taloudessa ei ole, joka pakottaisi asuntojen hinnat jonkin tietyn ajan kuluessa tai jonkin tietyn hintatason jälkeen taas kohtuullisiksi. Kohtuuttoman kalliit asunnot voivat aivan helposti kallistua vielä lisää.

Riittää, että ostajat ovat valmiita ottamaan ja pankit myöntämään aina vain suurempia lainoja asuntokauppojen rahoitukseen. Kaipa suomalaisilla on varaa kuinka suuriin lainoihin tahansa – onhan meillä Länsi-Euroopan matalimmat lainakorot.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Reservin suuruus on huolestuttava”

    3. 3

      Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa

    4. 4

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    5. 5

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    6. 6

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    7. 7

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    8. 8

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    9. 9

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    10. 10

      Tällaisia palkkoja hoiva-alalla maksetaan – kunnissa isommat palkat ja pidemmät lomat, erot yksityisiin jopa satoja euroja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    3. 3

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    4. 4

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    5. 5

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Reservin suuruus on huolestuttava”

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    8. 8

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    9. 9

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    10. 10

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kulta Katriina mainosti herkällä kuvalla – somessa puhkesi täysi myrsky

    2. 2

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    3. 3

      Ravintolabisnes vei Janin, 44, konkurssiin ja vuosikausien ulosottoon – teki juuri miljoonakaupat

    4. 4

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    5. 5

      Hyvätuloinen pariskunta vietti komeat häät lainarahalla – lopulta käsiin levisi 430 000 euron velkapotti

    6. 6

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    7. 7

      Lento myöhästyi 3 tuntia, eikä Ulla, 53, ehtinyt pitkälle jatkolennolleen – OP tai Finnair eivät korvaa yli 700 euron lisäkuluja

    8. 8

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    9. 9

      Kohutun hoivayhtiö Attendon osake syöksyy – tulos alitti alhaisimmatkin ennusteet

    10. 10

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    11. Näytä lisää