Eläkesäästäminen kaatuu itsekurin puutteeseen - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

"Silmät kiinni, en mieti eläkettä"

Monelta suomalaiselta puuttuu juuri se tarvittava määrä itsekuria, jotta eläkesäästäminen onnistuisi. Köyhä vanhuus tuleekin sitten yllätyksenä. Eläketutkija arvelee, että valtaosa kansalaisista on täysin pihalla tulevasta tulotasostaan.

3.10.2010 8:05 | Päivitetty 14.10.2010 7:16

Etkö halua vielä ajatella vanhenemista ja eläkepäivien raha-asioita? Et ole yksin: moni talouttaan muuten järkevästi hoitava ihminen lykkää juuri näitä päätöksiä epämääräiseen tulevaisuuteen, sanovat eläketutkijat.

Eläketurvakeskuksen uudessa julkaisussa tutkijat Tallamaria Maunu ja Salla Tenhunen pohtivat eläkesäästämistä  psykologisen taloustieteen näkökulmasta: miksi suomalaistenkin eläkeajattelu toimii niin kuin toimii, pelkkiin toiveisiin luottaen.

– Tästä on olemassa lähinnä ulkomaisia tutkimuksia, mutta arvelisin että suomalaisillakin on ongelmia taloudellisen tiedon käsittelyssä ja ymmärtämisessä. Harva osaa laskea varmasti, millaiseksi eläke lopulta muodostuu, sanoo Tallamaria Maunu.

Joten hommaa mieluummin lykätään. Työssäkäyvät  havahtuvat arvioimaan tulevien eläkkeidensä määrää aikaisintaan 50-vuotispäiviensä kieppeillä. Jos silloinkaan.

– Meillä on voinut luottaa siihen, että suomalaisessa eläkejärjestelmässä kukaan ei jää täysin tyhjän päälle, Maunu muistuttaa.

Moni tulee silti tuntemaan itsensä petetyksi. Aika varmasti eläketurva ei tule riittämään viisikymppisen työssäkäyvän tämän hetken kulutus- ja elintasoon.

– Monelle se tulee yllätyksenä, Maunu arvelee.

Valtaosa siirtääpäätöksentekoa

Keski-ikäistyvät ihmiset kyllä sanovat aikovansa sopeuttaa kulutustasoaan jo etukäteen tulevien eläketulojensa mukaiseksi, mutta penninvenytykseen ryhdytään "joskus myöhemmin".

Kirjoituksessaan Maunu ja Tenhunen suhtautuvat suomalaisten säästöaikeisiin ja -kykyyn hivenen epäilevästi. Yksityisiä eläkevakuutuksia on ehkä vain joka neljännellä yli 25-vuotiaista.

Tutkijain mukaan kärsimättömyys sekä itsekontrollin puute estävät usein sen, että määrätietoinen eläkesäästäminen onnistuisi.

Samalla pankkien eläkevakuutus- ja ps-tuotteiden yltynyt mainosrummutus todennäköisesti ahdistaa joitain ihmisiä.

– Yksi ratkaisu informaatiotulvaan on sulkea silmänsä ja päättää olla päättämättä mitään, tutkijat kirjoittavat.

Jotkut luottavat tulevien perintöjensä ratkaisevan kaikki taloudelliset pulmat. Samalla unohdetaan, että perintörahat saattavat huveta omien vanhempien hoitopalveluihin. Lapsetkin saattavat tarvita taloudellista tukea pitempään, ennen kuin pääsevät omavaraisiksi.

Entä jos eläkepotinsaisi heti käteensä?

Tallamaria Maunu on arvioinut, että 45–49-vuotiaalla työssäkäyvällä suomalaisella on nyt eläkeyhtiöissä laskennallisesti koossa runsaan 76 000 euron eläkevarallisuus.

Paranisiko kansalaisten eläketurvatietoisuus, jos he joutuisivat sijoittamaan tämän potin itse?

– En usko, että siinä kävisi kovin hyvin. Sijoittamisriskit ovat liian suuret ja monisuuntaiset. Moni saisi kyllä säästöt karttumaan, mutta monelta koko summa häviäisi kauan ennen eläkeikää, sanoo Maunu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?